Suomi tarvitsee ympäristön yh­teis­kun­ta­so­pi­muk­sen

Esimerkiksi ympäristölle haitallisia tukia karsimalla saataisiin helposti budjetin vaje täytettyä ja samalla autettua ympäristöä.

”Korjausliikettä tarvitaan, sillä ilman riittävää luonnonsuojelun rahoitusta koko biotaloudelta romahtaa pohja. Vaje vaarantaa biotalouden kansainvälisen uskottavuuden. Sijoitus luonnonsuojeluun on hyvä investointi tulevaisuuteen sekä taloudellisesti että erityisesti luonnontalouden toimintakyvyn ylläpitämisen vuoksi”, sanoo Luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Risto Sulkava.

Suojelualueiden hankinta- ja korvausmenot sekä METSO-rahoitus

Luonnonsuojelualueiden hankinta- ja korvausmenoihin varattu rahoitus pitää nostaa vuoden 2015 tasolle eli 18 miljoonasta eurosta noin 48 miljoonaan euroon. Erityisen tärkeää on palauttaa ympäristöministeriön toimialan METSO-ohjelman rahoitus vähintään vuoden 2015 tasolle, mikä tarkoittaa kokonaisuudessaan noin 27 miljoonaa euroa vuodessa jos ohjelman tavoitteet halutaan saavuttaa uuteen tavoitevuoteen 2025 mennessä.

Merialuesuunnittelu

Vedenalaisten luontotyyppien inventointeihin (VELMU-hanke) tulee varata riittävät resurssit, noin 1,4 miljoonaa euroa vuodessa. Onnistunut kartoitus luo pohjan merialuesuunnittelulle ja merialueille ulottuville maakuntakaavoille.

Uskottava ilmastorahoitus

Julkinen ilmastorahoitus on pidettävä vähintään viime vuosien tasolla ja päästöoikeuksien huutokauppatulot korvamerkitä vastaisuudessakin ilmastorahoitukseksi. Vuonna 2015 Suomen osuus huutokauppatuloista oli 93,8 miljoonaa euroa. Varojen ohjaaminen erityisesti ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja kaikkein heikoimmassa asemassa oleville maille tulee varmistaa.

Rakennusten energiaremonttien tuet

Energiaremonttien riittävät tuet on varmistettava. Näin nopeutetaan muun muassa öljylämmityksestä luopumista ja uusiutuvaan energiaan siirtymistä sekä parannetaan kiinteistöjen energiatehokkuutta. Tämä on tärkeä osa valmisteilla olevaa keskipitkän aikavälin ilmastopoliittisen suunnitelman (KAISU) toteutusta.

Ympäristölle haitalliset tuet

Suomessa käytetään ympäristölle haitallisiin tukiin ja verohelpotuksiin noin 4 miljardia euroa vuodessa. Ympäristötavoitteita voidaan rahoittaa karsimalla näitä tukia systemaattisesti.

”Ympäristölle haitallisia tukia vähentämällä hallitus voi ohjata talouttamme aiempaa kestävämpään suuntaa. Erityisesti fossiilisten polttoaineiden ja turpeen verotuksen muuttaminen tukisivat Pariisin ilmastosopimuksen mukaisia tavoitteita”, toteaa Sulkava.

Seuraavia tukia karsimalla voidaan saada noin miljardin euron säästöt:

• Liikenteen dieselpolttoaineen verotuet, jotka ovat noin 435 miljoonaa euroa, kun huomioidaan käyttövoimaveron summa.
• Kilometrikorvaukset, jotka ovat yhteensä noin 1000 miljoonaa euroa vuodessa, josta ylikompensaation osuus noin 170 miljoonaa euroa.
• Turpeen alennettu veroluokka, joka vähentää valtion tuloja 126 miljoonaa euroa. Veroluokan korotus olisi perusteltua, sillä turpeen ilmastovaikutukset ovat kivihiilen tasolla ja turpeen hyödyntämisen haitalliset vaikutukset vesistöihin ja suoluonnon monimuotoisuuteen suuret.
• Runsaasti energiaa kuluttavan teollisuuden veronpalautukset, jotka vievät noin 221 miljoonaa euroa vuosittain. Kun otetaan huomioon teollisuuden sähkön alempi verokanta, niin kokonaistuki energiankulutukselle on 846 miljoonaa.
• Kunnostusojitusten ja uusien metsäteiden rakentamisen tuet, jotka ovat 55 miljoonaa euroa vuodessa.