EU:n toimet eivät ole Pariisin ilmastosopimuksen mukaisia
Komission tänään julkaisema tiedonanto ei tunnista tarvetta korottaa EU:n ilmastotavoitteita Pariisin sopimuksen mukaisiksi. Luonnonsuojeluliiton mielestä tavoitteita tulisi korottaa välittömästi.
Komission tiedonannon mukaan EU osallistuu vuoden 2018 maailmanlaajuiseen tavoitteiden uudelleen tarkasteluun, mutta komissio ei tunnista tarvetta nostaa tavoitteita. EU:n ympäristöministerit keskustelevat komission arviosta nyt perjantaina 4.3.
Luonnonsuojeluliiton mielestä komission ehdotus riskeeraa EU:n pitkän aikavälin tavoitteiden toteutumisen. EU:n nykyinen päästövähennyssuunnitelma ei ole yhteneväinen alle kahden asteen polun kanssa.
”Jotta maailman maat pääsevät Pariisin sopimuksen mukaiselle päästövähennyspolulle, toimia tarvitaan mahdollisimman pian. EU:lle tavoitteiden nosto olisi luontevaa tänä vuonna, kun unionin ilmasto- ja energiasäädöksiä sorvataan uuteen uskoon”, sanoo Suomen luonnonsuojeluliiton vs. toiminnanjohtaja Leo Stranius.
Luonnonsuojeluliitto näkee, että ilmaston kannalta korotus olisi tehtävä välittömästi, sillä ilmastonmuutoksen riskit kasvavat kaiken aikaa. Kustannustehokas päästövähennyspolku olisi 60 prosenttia vuoteen 2030 mennessä ja 95 prosenttia vuoteen 2050 mennessä.
Tavoitteiden noston viivästyttäminen voi tarkoittaa lukkiutumista riittämättömiin toimiin ja siten tarve lakipaketin päivittämisurakalle jo muutaman vuoden kuluttua olisi suuri. Tänä vuonna EU valmistelee tavoitteiden toimeenpanoa muiden muassa uudistamalla päästökauppadirektiiviä sekä monia muita säädöksiä.
”Pariisin sopimuksen viesti oli selvä: fossiiliset polttoaineet jäävät historiaan. Olisi Suomen etu vauhdittaa tätä kehitystä. Useat järjestöt, yritykset ja yhteisöt ovat kannustaneet valtioita ja komissiota toimimaan heti. Meidän on tunnustettava 1,5 asteen lämpötilatavoitteen merkitys ja lähdettävä rakentamaan maailmaa, jossa elämme 35 vuoden kuluttua”, Stranius summaa.
Pariisin sopimuksen toimeenpanoon on suhtauduttava vakavasti myös kansallisella tasolla.
”Suomeen tarvitaan 100 prosenttia uusiutuviin nojaava energiajärjestelmä jo ennen vuotta 2050. Vaihtoehdot tämän toteuttamiseen tulee linjata energia- ja ilmastostrategiassa,” kiteyttää Luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Hanna Aho.
Kehikko rahoituksen ja sijoitusten arvioimiseen olisi tarpeellinen
Komission ehdotukset ilmastotoimien kirittämiseksi jäävät heikoiksi. Tarve tiekartalle ilmastorahoituksen kasvattamiseksi on suuri, jotta EU:n osuus teollisuusmaiden kehitysmaille lupaamasta sadasta miljardista dollarista vuoteen 2020 mennessä täyttyisi läpinäkyvästi. Komissio ehdottaa kuitenkin Pariisin sopimuksen, Addis Ababa toiminta-agendan ja Agenda 2030 -tavoitteiden saavuttamiseksi kehitysmaiden tukiohjelmien vahvistamista.
”EU:n tulisi lisäksi laatia strategia fossiilisten energialähteiden tukien karsimiseksi, sillä ne ovat yhä noin kuusinkertaiset ilmastorahoitukseen verrattuna. Suomessa on erilaisia suoria ja epäsuoria energiatukia 2,1 miljardin verran”, sanoo Aho.
Pariisin ilmastosopimuksesta sovittiin joulukuussa 2015. Sen allekirjoittaneet maat tavoittelevat lämpötilan nousun rajaamista selvästi alle kahden asteen, pyrkien 1,5 asteeseen. Suomalaisten ja eurooppalaisten järjestöjen, yritysten ja politiikan edustajat ovat vedonneet EU-tavoitteiden noston puolesta. Pääministeri Juha Sipilän hallitus ei ole vielä linjannut kantaansa.