Kukista kasvaa tarinoita
Kasvit paljastavat niitä ymmärtävälle menneisyyden salat ja tulevaisuuden suuntaviivat. Luonnonsuojelija-lehti tarkasteli maamme historiaa kuuden kasvin näkökulmasta.
https://www.sll.fi/2023/05/26/kukista-kasvaa-tarinoita/107 tulosta haulle “vieraslajit”
Kestävään valkohäntäkaurispolitiikkaan
Valkohäntäkauriin hoidon kehittämiseksi maa- ja metsätalousministeriö on asettanut selvitysmiehiksi Lauri Kontron ja Esa Härmälän. He kävivät keskustelemassa Luonnonsuojeluliitossa. Tässä muistiomme selvitysmiehille heidän kysymystensä vaihtoehdoista, ottaen huomioon heidän tehtävänsä mahdollisen rajat. Korostimme kaurisryhmän yhteistä kannanhoitosuunnitelmaa ja ilveksen metsästyksen vähentämistä.
https://www.sll.fi/2022/12/23/kestavaan-valkohantakaurispolitiikkaan/Luonnonsuojeluliiton vieraslajityöllä ehkäistiin jälleen luontokatoa ympäri Suomea
Suomen luonnonsuojeluliiton työntekijät ja vapaaehtoiset torjuivat jo neljättä kesää haitallisia vieraskasveja jättiputkea, jättipalsamia ja keltamajavankaalia. Torjuntaa ja seurantaa tehtiin kuuden maakunnan alueella yhteensä 330 kohteella. Torjuntaa jatketaan vielä vuonna 2023 – tämän jälkeen vastuu torjunnasta siirtyy yksityisille maanomistajille ja kunnille.
https://www.sll.fi/2022/10/04/luonnonsuojeluliiton-vieraslajityolla-ehkaistiin-jalleen-luontokatoa-ympari-suomea/Luonnonsuojeluliiton vieraslajityö löi ennätyksiä kesällä 2021 – torjuntaa tehtiin lähes 50 hehtaarilla
Suomen luonnonsuojeluliitto torjui kesällä haitallisia vieraskasvilajeja – jättiputkea, jättipalsamia ja keltamajavankaalia – ennätysmäärän, yhteensä lähes 50 hehtaaria kuuden maakunnan alueella. Lisäksi vapaaehtoisten vieraslajikoulutukset, eri tahojen kanssa tehty yhteistyö sekä viestintäkampanjat edistivät vieraslajitoiminnan laajenemista Suomessa.
https://www.sll.fi/2021/10/20/luonnonsuojeluliiton-vieraslajityo-loi-ennatyksia-kesalla-2021-torjuntaa-tehtiin-lahes-50-hehtaarilla/Kurtturuusun levinneisyyttä selvitettiin Espoon rannoilla ja saaristossa (opinnäytetyö)
Helsingin yliopiston maisteriopiskelija Aino Peltola kartoitti ja tutki pro gradu-työssään haitallinen vieraskasvilaji kurtturuusun esiintymistä ja elinvoimaisuutta Espoon rannoilla ja saaristossa.
https://www.sll.fi/2021/06/16/kurtturuusun-levinneisyytta-selvitettiin-espoon-rannoilla-ja-saaristossa-opinnaytetyo/Mikä iNaturalist ja miten sitä voi hyödyntää vieraslajityössä?
iNaturalist on luontohavaintojen ilmoitussovellus, joka kokoaa maailman luontoharrastajat yhdeksi yhteisöksi. Sovellus madaltaa entisestään kynnystä ilmoittaa havaintoja myös luontoon karanneista vieraslajeista, mikä tekee siitä tärkeän työkalun haitallisten vieraslajien leviämisen pysäyttämisessä.
https://www.sll.fi/2021/04/29/mika-inaturalist-ja-miten-sita-voi-hyodyntaa-vieraslajityossa/Lausunto merenkulun ympäristönsuojelulain toiseen lausuntokierrokseen
Sisävesien huvivenesatamien jätehuoltoa heikentävä esitys, öljyn määritelmän porsaanreikä ja jäänmurtajien vapauttaminen painolastivesien haitallisten vieraslajien torjunnasta. Siinä ongelmat, joita Luonnonsuojeluliitto vastustaa.
https://www.sll.fi/2021/02/12/lausunto-merenkulun-ymparistonsuojelulain-toiseen-lausuntokierrokseen/Jättipalsamin torjunta kotipihalla ja suuremmissa talkoissa
Jättipalsamin, Suomen ehkä tunnetuimman haitallisen vieraslajin, torjuntatyö on tuottanut loistavan rohkaisevia tuloksia ympäri maata. Luonnonsuojeluliiton VieKas LIFE -hanke kokosi tiiviin tietopaketin jättipalsamin torjunnasta ja talkoiden järjestämisestä.
https://www.sll.fi/2020/08/14/jattipalsamin-torjunta-kotipihalla-ja-suuremmissa-talkoissa/VieKas LIFE matkaraportti Slovenia 23.–28.9.2019: vieraslajitutkijoiden konferenssin tuliaiset Suomeen
VieKas LIFE vieraslajiasiantuntija Markus Seppälä osallistui 23.–28.9.2019 Ljubljanassa, Sloveniassa järjestettyihin kahteen kansainväliseen vieraslajikonferenssiin. Matkan tarkoitus oli tutustua ja osallistua kansainväliseen keskusteluun haitallisista vieraslajeista ja oppia uutta saman tavoitteen äärellä työskenteleviltä tutkijoilta ja asiantuntijoilta. Kansainvälinen tietojen vaihto ja yhteistyö on myös osa VieKas LIFE -hanketta.
https://www.sll.fi/2019/10/02/viekas-life-matkaraportti-slovenia-23-28-9-2019-vieraslajitutkijoiden-konferenssin-suomen-tuliaiset/Tavoitteemme
Luonnonsuojeluliiton tavoitteena on tehdä suomalaisesta maataloudesta aidosti vihreää. Maatalousympäristöjen uhanalaiset perinnemaisemat tarvitsevat hoitoa, ja vieraslajien leviäminen voidaan estää ajoissa.
https://www.sll.fi/mita-me-teemme/luonnonhoito/tavoitteemme/Vieraslajit kuriin – MKN:n tapahtuma ja talkoot
Maa- ja kotitalousnaiset ja Kuivasmäki-Kumpu-kyläyhdistys järjestävät Petäjäveden Tupamäen koulun ympäristössä vieraslajitalkoot ja -tapahtuman, jossa on myös kahvio. Suosittelemme lämpimästi talkoisiin osallistumista! Katso lisätietoja tapahtuman verkkosivuilta: Vieraslajit kuriin 11.6.2024 (proagria.fi)
Lue lisätiedot ja ilmoittaudu mukaan järjestävän yhdistyksen sivuilta.
https://www.sll.fi/petajavesi/tapahtuma/vieraslajit-kuriin-tapahtuma-ja-talkoot/Luonnonsuojeluliiton lausunto ehdotuksesta haitallisten vieraslajien hallintasuunnitelmaksi
Luonnonsuojeluliitto tuki uusien EU:n vieraslajiluetteloon lisättyjen lajien kotimaisia hallintasuunnitelmia. Liitto korosti lausunnossaan toimeenpanon vastuiden ja voimavarojen kehittämistä.
https://www.sll.fi/2024/03/14/luonnonsuojeluliiton-lausunto-ehdotuksesta-haitallisten-vieraslajien-hallintasuunnitelmaksi/Tenon kahdeksan vuodenaikaa
"Alkukesän lohenpoikasten sijaan Tenon täyttävät loppukesän elävältä mätänevien kyttyrälohien röykkiöt", kirjoittaa Miisa Nuorgam.
https://www.sll.fi/2023/11/17/tenon-kahdeksan-vuodenaikaa/Tenon kyttyrälohen torjuntapatoa on kehitettävä
Luonnonsuojelululiitto kirjoitti maa- ja metsätalousministeriölle, että se kiinnittäisi norjalaisten huomioita Tenojokeen kyttyrälohen torjumiseksi rakennetun padon puutteisiin myös atlantinlohen nousun kannalta.
https://www.sll.fi/2023/07/18/tenon-kyttyralohen-torjuntapatoa-on-kehitettava-tai-jopa-poistettava/Kaikki kukat kukkikoot
"Sata vuotta sitten maatalousympäristöt olivat monipuolisia, ja niityt ja kedot kukkivat ja pörisivät. Nyt niitä on jäljellä enää vajaa prosentti. Noin neljäsosa Suomen uhanalaisista lajeista elää näillä katoavilla alueilla", kirjoittaa Liisa Hulkko Luonnonsuojelija-lehden pääkirjoituksessa.
https://www.sll.fi/2023/05/26/kaikki-kukat-kukkikoot/