On typeryyttä, jos ei kuunnella ihmistä, joka viettää sata päivää vuodessa jäällä kalastamassa, uskoo Selkien kylällä Pohjois-Karjalassa asuva palkittu tutkija-kalastaja Tero Mustonen.
Suomen luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtaja Tapani Veistola muistuttaa, että lintuinfluenssa näyttää levinneen ihmisten pitämistä eläimistä luonnonlintuihin. Linnut ovat siksi uhreja eivätkä syyllisiä.
”On strateginen voitto luonnolle, että asetus lopulta eteni. Vihreä siirtymä olisi voinut pysähtyä europarlamentin täysvastustukseen, mutta nyt päästään eteenpäin”, Luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtaja Tapani Veistola sanoo.
Nopeassa yhteiskunnallisessa muutoksessa pitäisi rakennuskannan taipua moneen. Rakennusten pitäisi kestää aikaa, mutta kuitenkin muuntua nopeasti vaihtuvien tarpeiden mukaan. Onko mahdollista rakentaa niin, että rakennuksen korjaaminen, osien kierrättäminen ja mahdollinen purkaminen olisi helppoa?
Luonnonsuojelija-lehti selvitti, millaisia ovat ammatit tulevaisuuden Suomessa, jos talouden keskiössä ovat ilmastokriisin ja luontokadon torjuminen. Ekologinen jälleenrakennus luo uudenlaista vihreää työtä samalla, kun vanhojen ammattien työnkuva muuttaa muotoaan.
Luonnossa on parasta se, että siitä voi nauttia ympäri vuoden. Suomen neljä vuodenaikaa takaavat, ettei luonto ole ikinä samanlainen, vaan alati muutoksessa. Luonto tarjoilee ihan tutkitustikin hyvinvointia niin mielelle kuin keholle. Miten sinä mieluiten nautit päivittäisen luontoannoksesi?
Osa saariston kauneutta ja monimuotoisuutta on myös se, että sää voi muuttua hetkessä. Merta oppii kuuntelemaan ja kunnioittamaan. Kun kiikkuu kiikkerässä veneessä aaltojen armoilla, tuntee itsensä hyvällä tavalla pieneksi, kirjoittaa Saara Kallio.
”Nämä oikeuden päätökset osoittavat, että oli oikeusvaltion toimintaa rapauttava virhe poistaa viranomaisvalvonta kuntien rakentamiseen liittyviltä päätöksiltä. Kuntien lautakunnat voivat poliittisilla enemmistöpäätöksillä ohittaa valmistelevien viranhaltijoiden asiantuntijuuden ja tehtailla systemaattisesti lainvastaisia päätöksiä. Yleisen edun mukainen maankäyttöpäätösten laillisuusvalvonta on palautettava viranomaisten tehtäväksi”, Kajander sanoo.
Miltei kaikki Suomen joet on padottu sähkön tuotantoon, ja vaelluskalat ja virtavesiluonto ovat ahdingossa. Suomen luonnonsuojeluliitto on nyt Partioaitan tuella tuottamassa välineitä virtojen vapauttamiseen.
"Sata vuotta sitten maatalousympäristöt olivat monipuolisia, ja niityt ja kedot kukkivat ja pörisivät. Nyt niitä on jäljellä enää vajaa prosentti. Noin neljäsosa Suomen uhanalaisista lajeista elää näillä katoavilla alueilla", kirjoittaa Liisa Hulkko Luonnonsuojelija-lehden pääkirjoituksessa.
Ratilainen on ollut suunnittelemassa Lappeenrannan kaupungin niittyverkostoa. Monia alun perin nurmena hoidettuja alueita on alettu kehittää niittymäisiksi vähentämällä niittoa.
Niittyjä on pystytty lisäämään katujen varsille ja liikenteenjakajiin sekä hyödyntämään rakentamisen seurauksena syntynyttä puhdasta ylijäämämaata.