Kaivoslaki ei tällä hetkellä takaa ympäristön näkökulmasta kestävää kaivostoimintaa. Kaikesta Suomen jätteestä 75 prosenttia syntyy louhinnan ja kaivostoiminnan yhteydessä, mutta nykyinen kaivoslaki ei edistä kiertotaloutta.

Talvi yllättää suomalaiset joka vuosi. Tänä vuonna "Valkoinen kurittaja" toi Helsinkiin "lumihelvetin", joka johti erikoisiin ongelmiin. Esiin on noussut Helsingin laajamittainen lumen kippaaminen Itämereen.

Vapaa-ajankalastuksen merkitys kalastuksen sisällä on kasvamassa. Se pitää ottaa huomioon myös kalatalouden neuvonnan rahoituksen jaossa.

Uusiutuvan energian ympäristömerkki EKOenergia on uusinut vesivoimalaitoksia koskevat ympäristövaatimuksensa. Nyt EKOenergia etsii alan edelläkävijöitä kokeilemaan, kuinka ympäristömerkin uudet vaatimukset toimivat käytännössä.

Kalastuslain muutosesitykset ovat hyviä: Ylä-Lappiin tulisi sikäläisiä kiistoja rauhoittava kalastuslupamenettely, jossa toki pitää varmistaa riittävät luvat ulkopuolisille myös kalastusmatkailun takia. Vaelluskalojen salakalastajille tulisi menettämisseuraamus, joka voisi olla uhanalaisten osalta jopa tuhansia euroja.

Valtion metsiä hakataan kestämättömiä määriä ja kehnoilla tavoilla. Tulostavoitetta tulisi pienentää kasvattamisen sijaan, kirjoittaa Luonnonsuojeluliiton suojeluasiantuntija Paloma Hannonen.

Suomen luonnonsuojeluliitto järjestää talvella 2019 norppaturvallisten Saimaa-katiskojen rakennustalkoita Mikkelissä ja Joensuussa. Tapahtumilla halutaan kannustaa vapaa-ajankalastajia norppaturvalliseen katiskakalastukseen ja jakaa tietoa Saimaan uhanalaisista järvikaloista.

Suomen luonnonsuojeluliiton tavoitteena on löytää ja säilyttää kaakkoisen Itämeren rantojen viimeiset luonnontilaiset saaristometsät. Rantametsien suojelu on tärkeää, koska metsien häviäminen heikentää myös vesistöjen monimuotoisuutta.