Lahdessa viikonloppuna kokoontunut Suomen luonnonsuojeluliiton valtuusto vaatii hallitusta korjaamaan ympäristöasioiden suuntaa kehysriihessä muun muassa suojelemalla valtion vanhoja metsiä ja säästämällä ympäristölle haitallisista tuista eikä ympäristöhallinnosta. Valtuusto terästi myös liiton soiden ennallistamista, Itämerta ja saimaannorppaa koskevia tavoitteita.

Salon Perniön Melassuo on tärkeä luonnolle, ilmastolle ja virkistystoiminnalle, eikä se sovi aurinkovoimarakentamiseen. Liitto kannattaa aurinkovoiman lisärakentamista, mutta vaatii parempia pelisääntöjä, jotta aurinkovoimalahankkeet eivät aiheuta luontohaittoja.

Petteri Orpon hallitusohjelma lupaa suojella jäljellä olevat kansalliset kriteerit täyttävät valtion luonnontilaiset ja vanhat metsät. Nyt Luonnonsuojeluliitto, WWF ja Greenpeace pelkäävät, että Orpon hallitus hylkää aiemmat kansallisten inventointien kriteerit ja tekee omista poliittisista kriteereistään tarkoituksella niin suppeat, että iso osa suojelupäätöstä odottavista vanhoista metsistä jää suojelun ulkopuolelle.

Vihreää siirtymää tarvitaan ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Luonnonsuojelu- ja vesiensuojelutavoitteet uhkaavat kuitenkin jäädä siirtymän jalkoihin, mikäli kaivostoiminnan kumulatiivisia ympäristöriskejä ei huomioida.

Kansallisesti tunnettu Vehoniemen-Syrjänharju ei sovellu tekopohjaveden tuotantoon. Korkein hallinto-oikeus hylkäsi 28.3. Tavase Oy:n vesilupahakemukset Kangasalle ja Pälkäneelle.

Luonnonsuojeluliiton mielestä Suomen ei pidä kaataa ennallistamisasetusta vaan edistää sen läpiviemiseksi myönteistä ratkaisua. Ennallistaminen toteuttaisi hallitusohjelman tavoitetta “Vahvistamme luonnon monimuotoisuutta ja torjumme luontokatoa”.

Suomen luonnonsuojeluliitto katsoo, että CNGR Finlandin Haminan akkumateriaalitehtaalle myönnetty ympäristölupa on lainvastainen. Aluehallintovirasto on myöntänyt ympäristöluvan, vaikka hankkeen haitalliset ympäristövaikutukset olisivat ehkäistävissä. Luonnonsuojeluliiton piiri ja yhdistys ovat jättäneet luvasta valitukset Vaasan hallinto-oikeuteen.

Korkein hallinto-oikeus katsoo vuosikirjapäätöksessään, että ahmoja ei voi ampua niiden suojelemiseksi perustetuilla Natura-alueilla ilman riittäviä selvityksiä ja perusteluja.

Suomalaisista vain alle neljännes uskoo Orpon hallituksen turvaavan metsien hiilinielut niin, että Suomen ilmastotavoitteet saavutetaan. Tämä selviää Luonnonsuojeluliiton tilaamasta kyselytutkimuksesta. Hallituksella on tänä vuonna mahdollisuus osoittaa, että se tekee riittävät toimet hiilinielujen korjaamiseksi.

EU-komission tiedonanto EU:n vuoden 2040 ilmastotavoitteesta ehdottaa ilmastotoimien vauhdittamista, mutta ei ole viimeisimmän tieteellisen tiedon mukainen. Liian suuri satsaus teknologisiin nieluihin on vastoin tutkijoiden suosituksia  ja ylläpitäisi ylisuuria hakkuita. Uhkapelin ilmastolla on loputtava, vaatii Suomen luonnonsuojeluliitto.

Vaikka kaukolämpöyhtiöt investoivat uusiin energiaratkaisuihin, on niiden irtautuminen poltosta edelleen hidasta. Keskeisiä siirtymää hidastavia tekijöitä ovat puupolttoaineiden ja jätteen energiakäytön taloudellisten ohjauskeinojen riittämättömyys, selviää Suomen luonnonsuojeluliiton selvityksestä.

Kemijoki Oy kertoi perjantaina luopuvansa Sierilän voimalaitoshankkeesta. Suomen luonnonsuojeluliitto ja WWF kiittävät yhtiötä ja sen omistajatahoja vastuullisesta päätöksestä luopua hankkeesta. Toteutuessaan se olisi aiheuttanut merkittävää luontokatoa sekä vaikeuttanut pyrkimyksiä parantaa pohjoisen suurjoen tilaa ja vaelluskalojen olosuhteita.

Kemijoki Oy on suunnitellut rakentavansa Rovaniemelle uuden vesivoimalaitoksen, joka tuhoaisi Kemijoen pääuoman viimeisen rakentamattoman osuuden. Kemijoki Oy on hakenut Sierilä-hankkeelle huomattavaa valtion taloudellista tukea ja on oletettavaa, että yhtiön hallitus tekee Sierilää koskevan investointipäätöksen lähiaikoina. WWF, Suomen luonnonsuojeluliitto, Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö, Paliskuntain yhdistys, Luontoliitto, Greenpeace, Birdlife, Virtavesien hoitoyhdistys ja Villilohi ry vetoavat Kemijoki Oy:n hallitukseen suunnitelmien hylkäämiseksi. 

Sakatti Mining hakee aikaisempien suurten, Sakatti-nimellä tunnettujen malminetsintäalueiden lisäksi lähes koko Viiankiaapaa malminetsintäalueekseen.

Suomen Luonto -aikakauslehti on valinnut vuoden 2023 turhakkeeksi maakuntalentojen tukemisen valtion ja kaupunkien varoin. Valinnalla lehti haluaa kiinnittää kriittistä huomiota lentoliikenteen ilmastopäästöihin sekä syihin, joilla reittien välttämättömyyttä perustellaan.