Lausunto Rahaselän tuulivoimahankkeen osayleiskaavasta

Rahaselän tuulivoimaosayleiskaavan lausunto valmisteluvaiheen aineistosta

27.4.2026

Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri (SLL Lapin piiri) kiittää mahdollisuudesta lausua asiassa Rahaselän tuulivoimahanke.

Yleistä

Rahaselän tuulivoimahankkeessa Ranuan kunnan alueelle suunnitellaan enintään 40 tuulivoimalan rakentamista. Voimaloiden kokonaiskorkeus olisi enintään 310 metriä, yksikköteho enintään 10 MW ja koko hankkeen kokonaisteho enintään 400 MW. Tuulivoimaloiden lisäksi hankesuunnitelmassa esitetään sähköaseman, sähköenergiavaraston, huoltoteiden, maakaapeloinnin sekä kaava-alueen ulkopuolisen sähkönsiirron rakentamista. Osayleiskaava laaditaan alueidenkäyttölain 77 a §:n mukaisena yleiskaavana, jota voitaisiin käyttää suoraan tuulivoimaloiden rakentamisluvan myöntämisen perusteena.

Rahaselän osayleiskaavan ja tuulivoimahankkeen tavoitteena on lisätä uusiutuvan energian tuotantoa ja vastata osaltaan valtakunnallisiin, maakunnallisiin ja kunnallisiin ilmasto- ja energiapoliittisiin tavoitteisiin. Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri pitää ilmastonmuutoksen hillintää ja fossiilisen energiantuotannon korvaamista välttämättömänä. Uusiutuvan energian tuotantoa ei kuitenkaan tule toteuttaa tavalla, joka aiheuttaa merkittävää haittaa luonnon monimuotoisuudelle, suojelualueverkostolle, linnustolle, ekologisille yhteyksille tai vesistöille.

Kaava- ja YVA-aineiston perusteella Rahaselän hankkeen vaikutukset kohdistuvat alueelle, jolla on useita luonnonsuojelun kannalta merkittäviä arvoja. Aineistossa tunnistetaan merkittäviä kielteisiä vaikutuksia muun muassa kasvillisuuteen ja luontotyyppeihin sekä linnustoon. Lisäksi vaikutuksia kohdistuu direktiivilajeihin ja muuhun eläimistöön, Natura-alueisiin, muihin luonnonsuojelualueisiin, pintavesiin ja kalastoon sekä poronhoitoon.

SLL Lapin piiri katsoo, että kaava- ja YVA-aineistossa esitetyt toteutusvaihtoehdot VE1 ja VE2 eivät ole luonnonsuojelun näkökulmasta hyväksyttäviä. Aineisto ei osoita sellaista toteutusvaihtoehtoa, jossa hankkeen merkittävät luonto-, linnusto-, suojelualue- ja vesistövaikutukset voitaisiin luotettavasti välttää. Koska vaihtoehtoa, jossa voimalamäärä olisi olennaisesti pienempi kuin 30 voimalaa, ei ole tarkasteltu, vaihtoehtovertailu on luonnonsuojelun näkökulmasta puutteellinen.

SLL Lapin piiri katsoo, että Rahaselän tuulivoimahankkeen ainoa ympäristöllisesti hyväksyttävä vaihtoehto on VE0 eli hankkeen toteuttamatta jättäminen. Nykyisen aineiston perusteella osayleiskaavaa ei tule edistää esitetyssä muodossa, vaan kaava- ja YVA-aineistoa tulee täydentää erityisesti luontovaikutusten, linnustovaikutusten, ekologisten yhteyksien, hydrologisten vaikutusten, sähkönsiirron vaihtoehtojen sekä yhteisvaikutusten arvioinnin osalta.

Perustelut

Kaava- ja YVA-aineiston riittämättömyys

Kaava- ja YVA-aineisto eivät osoita, että Rahaselän tuulivoimahanke olisi toteutettavissa esitetyillä vaihtoehdoilla ilman merkittäviä kielteisiä ympäristövaikutuksia. Aineistossa todetaan nimenomaisesti, että arvioiduista hankevaihtoehdoista VE1 ja VE2 eivät kumpikaan ole suoraan toteutettavissa ilman voimalapaikkojen tai tiestön sijaintien tarkistuksia. Tästä huolimatta aineistossa esitetään, että vaihtoehdoista voitaisiin valitsemalla ja “pieniä tarkennuksia” tekemällä muodostaa tuulivoimatuotantoon soveltuva vaihtoehto, joka ei muodostaisi merkittäviä ympäristövaikutuksia. Tämä johtopäätös ei ole riittävästi perusteltu. 

SLL Lapin piiri katsoo, että vaikutusten arviointi ei voi perustua siihen, että toteuttamiskelpoinen ratkaisu mahdollisesti muodostettaisiin myöhemmin. Koska osayleiskaavaa on tarkoitus käyttää suoraan rakentamisluvan myöntämisen perusteena, tulee voimalapaikkojen, tielinjausten, sähköaseman, sähköenergiavaraston, maanoton ja muiden rakenteiden sijaintien olla vaikutusten arvioinnin kannalta riittävän täsmällisesti tiedossa jo kaavoitusvaiheessa. Muutoin melu-, välke-, maisema-, hydrologia-, linnusto- ja luontovaikutusten arviointi jää epävarmaksi.

Aineiston vaihtoehtoasettelu on lisäksi puutteellinen, koska siinä ei ole arvioitu lainkaan vaihtoehtoa, jossa voimalamäärä olisi olennaisesti pienempi kuin VE2:n 30 voimalaa. Ranuan kunnan Rahaselän tuulivoimahankkeen verkkosivulla kerrotaan VSB:n suunnittelevan 20-35 tuulivoimalaa hankealueelle. Kaavan valmisteluaineisto ja YVA-aineisto on kuitenkin tehty kahdelle laajemmalle vaihtoehdolle; 30 ja 40 tuulivoimalalle. Kun molemmat esitetyt vaihtoehdot aiheuttavat merkittäviä tai kohtalaisia kielteisiä luonto-, linnusto-, vesistö- ja suojelualuevaikutuksia, olisi tullut tarkastella myös selvästi pienempää vaihtoehtoa sekä vaihtoehtoa, jossa herkimmät alueet jätetään kokonaan rakentamisen ulkopuolelle.

Maakunnalliset tavoitteet ja Lappi-sopimus

Kaava-aineistossa maakunnallisia tavoitteita tarkastellaan puutteellisesti. Aineistossa viitataan Lapin Green Dealiin ja uusiutuvan energian lisäämiseen, mutta arvioinnissa ei riittävällä tavalla suhteuteta hanketta luonnon monimuotoisuuden, ekologisten yhteyksien ja luontopositiivisuuden tavoitteisiin. Lappi-sopimuksen 2026–2029 hyväksytyssä aineistossa ekologiset yhteydet kuvataan alueellisen viherrakenteen rungoksi, joka yhdistää luonnon ydinalueita ja muita arvokkaita elinympäristöjä. 

Lappi-sopimuksen ympäristöselostuksessa yksi keskeinen missio on “Ilmastoviisas ja luontopositiivinen Lappi”, jonka tavoitteena on hillitä ilmastonmuutosta, sopeutua siihen ja turvata luonnon monimuotoisuutta.  Näitä tavoitteita ei voida tulkita siten, että uusiutuva energiantuotanto olisi automaattisesti hyväksyttävää riippumatta sen sijoittumisesta ja luontovaikutuksista.

SLL Lapin piiri katsoo, että Rahaselän hanketta tulee arvioida Lappi-sopimuksen mukaisesti myös suhteessa tavoitteeseen pysäyttää luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen. Jos hanke heikentää luontotyyppejä, linnustoa, ekologisia yhteyksiä ja suojelualueverkoston kytkeytyneisyyttä, se on ristiriidassa maakunnallisen luontopositiivisuuden tavoitteen kanssa. Ilmastotavoitteiden edistäminen ei saa aiheuttaa luontokatoa.

Ekologiset yhteydet ja yhteisvaikutukset

Ekologisten yhteyksien arviointi on aineistossa riittämätöntä. Kaava-aineistossa tunnistetaan valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaiden alueiden ja ekologisten yhteyksien säilyttämisen tavoite.  Tätä tavoitetta ei kuitenkaan ole arvioitu riittävällä tavalla suhteessa Rahaselän hankkeen sijaintiin, laajuuteen ja yhteisvaikutuksiin.

SLL Lapin piiri korostaa, että ekologinen yhteys ei tarkoita pelkästään sitä, ettei alueelle rakenneta fyysistä aitaa. Ekologisen yhteyden toimivuus perustuu lajien liikkumiseen, lisääntymis- ja ruokailualueiden jatkuvuuteen, häiriöttömyyteen, suojelualueiden väliseen kytkeytyneisyyteen sekä elinympäristöjen laatuun. Tuulivoimalat, huoltotiet, voimajohdot, melu, välke, lentoestevalot, lisääntyvä ihmistoiminta ja rakentamisen aikaiset häiriöt voivat yhdessä heikentää ekologisen yhteyden toiminnallisuutta olennaisesti.

Jos hankealueen ekologiset yhteydet ovat jo ennestään heikentyneet metsätalouden, ojitusten, turvetuotannon, suunniteltujen kaivoshankkeiden, voimajohtojen ja muiden maankäyttömuotojen vuoksi, se ei ole peruste lisäheikennyksille. Päinvastoin jo heikentyneen ekologisen yhteyden jäljellä olevat toiminnalliset osat ovat erityisen tärkeitä. Yhteisvaikutukset muiden tuulivoima-, voimajohto-, kaivos-, turvetuotanto- ja metsätaloushankkeiden kanssa tulee arvioida kokonaisuutena.

Kasvillisuus, luontotyypit ja suoluonto

Aineiston omat johtopäätökset osoittavat, että vaikutukset kasvillisuuteen ja luontotyyppeihin ovat merkittäviä. Vaikutusten yhteenvetotaulukossa sekä VE1:n että VE2:n vaikutukset kasvillisuuteen ja luontotyyppeihin on arvioitu merkittävästi kielteisiksi.  Tämä on keskeinen peruste sille, ettei kaavaa tule edistää nykyisessä muodossa.

SLL Lapin piiri katsoo, ettei merkittäviä kielteisiä luontotyyppivaikutuksia voida sivuuttaa sillä perusteella, että rakentuva pinta-ala on prosentuaalisesti pieni suhteessa koko kaava-alueeseen. Tuulivoimarakentamisen vaikutukset eivät rajoitu voimalan perustuksen pinta-alaan. Huoltotiet, maakaapelit, sähköasema, sähköenergiavarasto, maanotto, läjitys, ojitukset, kuivatusratkaisut ja rakentamisen aikainen liikkuminen muuttavat alueen hydrologiaa, pirstovat elinympäristöjä ja lisäävät häiriötä.

Erityistä huomiota tulee kiinnittää luonnontilaisiin ja luonnontilaisen kaltaisiin soihin, lähteisiin, noroihin, puroihin, suojelualueiden reuna-alueisiin ja soidensuojelun täydennysalueisiin. Suoluonto on hydrologisesti herkkää, ja pienikin muutos valunnassa tai kuivatusolosuhteissa voi aiheuttaa pitkäaikaisia tai pysyviä vaikutuksia. Tämän vuoksi suoluontoon kohdistuvat vaikutukset tulee arvioida valuma-aluekohtaisesti, ei vain yksittäisten voimalapaikkojen tasolla.

Linnusto ja suuri uhanalainen petolintu

Linnustovaikutukset ovat aineiston perusteella merkittävä hankkeen toteuttamiskelpoisuutta rajoittava tekijä. Vaikutusten yhteenvedossa VE1:n linnustovaikutukset on arvioitu merkittävästi kielteisiksi. VE2:n osalta todetaan, että vaikutusten merkittävyys nousee Imperia-ristiintaulukoinnilla merkittävästi kielteiseksi uhanalaiseen petolintuun kohdistuvien vaikutusten vuoksi, vaikka kokonaisarvio on tämän jälkeen esitetty kohtalaisena kielteisenä. 

SLL Lapin piiri katsoo, ettei suuren uhanalaisen petolinnun osalta voida hyväksyä arviointia, jossa merkittävä kielteinen vaikutus lievennetään kokonaisarviossa kohtalaiseksi ilman erittäin vahvoja perusteita. Petolintuvaikutukset tulee arvioida törmäysriskin lisäksi elinympäristö-, saalistusalue-, pesimärauhan, lentoreittien ja häiriövaikutusten näkökulmista. Suuren petolinnun reviirin toiminnallisuus voi heikentyä, vaikka yksittäinen pesäpaikka ei jäisi suoraan rakentamisen alle. Imperia-asteikossa on tunnistettu merkittäviä vaikutuksia huomionarvoisiin lajeihin, mutta kerrottu että suojelun taso heikentyy merkittävästi vain paikallisella tasolla ja että vaikutus havaittavissa toiminnan aikana, mutta palautuu nopeasti toiminnan päätyttyä. Tämä on vaikutusten merkittävyyttä vähättelevä näkemys toiminta-ajan kerrotaan olevan vähintään 30 vuotta. 

Vähintään pohjoisosan voimalat tulee poistaa suunnitelmasta varovaisuusperiaatteen mukaisesti. Lisäksi linnustoselvityksiä tulee täydentää erityisesti petolintujen, metsäkanalintujen, suolinnuston ja muuttolinnuston osalta. Perämeren kaaren jälkeen muuttoreitit voivat hajota laajaksi rintamaksi, eikä valtakunnallisten päämuuttoreittien rajaus yksin riitä osoittamaan, ettei hankkeella olisi muutonaikaisia vaikutuksia.

Suhde valtakunnallisiin alueiden käyttötavoitteisiin. 

Kaavaselostuksen kappaleen 8.1 johtopäätökset valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumisesta ovat useilta osin puutteellisia ja ristiriidassa aineiston omien vaikutusarvioiden kanssa. Aineiston perusteella voidaan katsoa, että hanke edistää uusiutuvan energian tuotantoa ja keskitetyn tuulivoimarakentamisen tavoitetta. Sen sijaan väitteet siitä, ettei hanke vaaranna Natura- ja luonnonsuojelualueiden luontoarvoja, ekologisia yhteyksiä, viestintäyhteyksiä, virkistyskäyttöä tai terveellistä ja turvallista elinympäristöä, eivät ole aineiston perusteella riittävästi perusteltuja.

Kaavaselostuksen omassa vaikutusten yhteenvetotaulukossa kasvillisuuteen ja luontotyyppeihin kohdistuvat vaikutukset on arvioitu molemmissa vaihtoehdoissa merkittävästi kielteisiksi, Natura-alueisiin ja muihin luonnonsuojelualueisiin kohdistuvat vaikutukset VE1:ssä merkittävästi kielteisiksi ja VE2:ssa kohtalaisen kielteisiksi, direktiivilajeihin ja muuhun eläimistöön kohdistuvat vaikutukset VE1:ssä merkittävästi kielteisiksi sekä pintavesiin, kalastoon, poronhoitoon, ihmisten elinoloihin ja viestintäyhteyksiin vähintään kohtalaisen kielteisiksi. Näiden arvioiden perusteella ei voida perustellusti todeta, että hanke toteuttaisi valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita kokonaisuutena.

Kappale 8.1 tulee arvioida uudelleen siten, että siinä tunnistetaan hankkeen ristiriidat valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kanssa erityisesti elinvoimaisen luonnon, ekologisten yhteyksien, luonnon monimuotoisuuden, suojelualueverkoston, virkistyskäytön, terveellisen elinympäristön sekä viestintäyhteyksien osalta. Nykyisessä muodossaan kappale antaa hankkeen vaikutuksista olennaisesti liian myönteisen kuvan.

Natura-alueet ja muut suojelualueet

Rahaselän hanke sijoittuu alueelle, jonka läheisyydessä on useita suojelualueita ja maakuntakaavassa osoitettuja luonnonsuojelualueita. Kaavaselostuksen mukaan kaava-alueella on etelä- ja pohjoisosassa luonnonsuojelualueita, kaava-alueen läheisyydessä pohjoispuolella luonnonsuojelualue sekä luoteispuolella Rahaselän arvokas harjualue tai muu geologinen muodostuma. 

Aineiston mukaan VE1:n vaikutukset Natura-alueisiin ja muihin luonnonsuojelualueisiin ovat merkittävästi kielteiset ja VE2:n kohtalaisesti kielteiset.  Tämä osoittaa, että suojelualuevaikutukset eivät ole vähäisiä tai teoreettisia. SLL Lapin piiri katsoo, että Natura-arvioinnin tarpeellisuutta tulee tarkastella uudelleen varovaisuusperiaatteen mukaisesti.

Natura- ja suojelualuevaikutuksia ei tule arvioida vain sen perusteella, sijoittuuko voimala suojelualueen rajauksen sisäpuolelle. Suojelualueverkoston ekologinen toimivuus riippuu myös sitä ympäröivistä puskurialueista, lajien liikkumisyhteyksistä, hydrologisista yhteyksistä, linnuston ruokailu- ja lentoreiteistä sekä häiriöttömistä metsä- ja suoalueista. Hanke voi heikentää suojelualueverkoston kytkeytyneisyyttä, vaikka suojelualueen rajaus sinänsä säilyisi muuttumattomana.

Pintavedet, kalasto, hydrologia, maanotto ja akkuvarasto

Pintavesiin, kalastoon ja hydrologiaan kohdistuvia vaikutuksia ei ole arvioitu riittävän kokonaisvaltaisesti. Aineistossa todetaan, että Haarasuon itäpuolisen noron yli rakennettava huoltotie käytännössä muuttaa noroympäristön lähes kokonaan. Lisäksi rakentamistöistä aiheutuva kiintoainekuormitus voi haitata kalastoa ja pohjaeläimiä, eikä kaava-alueen puroista ole inventoitu esimerkiksi lohikalojen kutusoraikkoja. 

SLL Lapin piiri katsoo, että hydrologiset vaikutukset tulee arvioida valuma-aluetasoisesti. Tuulivoimarakentaminen voi muuttaa pintavaluntaa, kuivatusolosuhteita, virtaussuuntia ja vedenpidätyskykyä. Vaikutukset voivat olla erityisen merkittäviä pienvesissä, lähteikköympäristöissä, soilla ja puroverkostossa. Yksittäisten tierumpujen tarkastelu ei riitä, jos kokonaiskuvaa valuma-alueen vesitalouden muutoksista ei esitetä.

Maanoton, kiviaineksen murskauksen, maamassojen läjityksen, maankaatopaikkojen ja työmaa-alueiden sijainti ja laajuus tulee esittää ennen kaavan hyväksymistä. Samoin sähköenergiavaraston ympäristövaikutukset tulee arvioida erikseen. Akkuvaraston osalta tulee tarkastella paloriskiä, kemikaaliriskiä, sammutusvesien hallintaa, vuotoriskejä, hulevesien johtamista sekä sijaintia suhteessa pienvesiin, soihin ja pohjavesiolosuhteisiin.

Maisema, suomaisema ja pimeä maisema

Maisemavaikutusten arviointi aliarvioi avointen suoalueiden herkkyyttä. Aineistossa metsät ja suot käsitellään samassa maisematyyppiluokassa, vaikka luonnontilainen tai luonnontilaisen kaltainen avosuo on maisemallisesti eri asia kuin talousmetsä. Laajat avosuot ovat usein maisemallisesti herkkiä, hiljaisia ja pimeitä alueita, joissa 310 metriä korkeat voimalat ja lentoestevalot muuttavat maiseman luonnetta olennaisesti.

Kaava-aineiston mukaan tuulivoimalat ovat parhaiten havaittavissa turvetuotantoalueilta ja avosoilta, ja lentoestevalot lisäävät valomäärää aiemmin melko valosaasteettomilla alueilla.  Tämän vuoksi avosuoalueiden maisemavaikutukset tulee arvioida erillisenä maisematyyppinä. Havainnekuvien tulee osoittaa näkymät myös avosoilta, ei vain teiltä tai puuston osittain rajaamista kuvauspisteistä.

Pimeän ajan maisemavaikutukset tulee käsitellä omana vaikutuskokonaisuutenaan. Lentoestevalot eivät ole vain tekninen yksityiskohta, vaan ne muuttavat pimeän luonnonympäristön luonnetta. Erityisesti Lapissa pimeän vuodenajan kesto tekee valovaikutuksista olennaisia. Vilkkuvat ja staattiset lentoestevalot voivat muuttaa hiljaisen ja pimeän suo- ja metsämaiseman teolliseksi maisemaksi.

Sähkönsiirto

Vaikka kaava-alueen ulkopuolinen voimajohtoreitti ei ratkea Rahaselän osayleiskaavalla, se on hankkeen välttämätön osa ja sisältyy samanaikaisesti nähtävillä olevaan YVA-kokonaisuuteen. Siksi sähkönsiirron vaikutuksista, vaihtoehdoista ja selvitysten riittävyydestä tulee voida lausua tässä vaiheessa. Kaavaa ei tule edistää, mikäli hankkeen toteuttamiselle välttämättömän sähkönsiirron ympäristövaikutuksia ei ole riittävästi arvioitu tai jos hyväksyttävää sähkönsiirtovaihtoehtoa ei ole osoitettu.

SLL Lapin piiri katsoo, ettei mikään esitetyistä sähkönsiirtovaihtoehdoista ole hyväksyttävä nykyisen aineiston perusteella. Sähkönsiirto on olennainen osa hanketta, eikä sitä tule arvioida tuotantoalueesta irrallisena teknisenä liitännäistoimintona. Voimajohtokäytävät aiheuttavat pysyvää elinympäristöjen pirstoutumista, reunavaikutuksia, linnustoriskejä, maisemavaikutuksia ja hydrologisia vaikutuksia erityisesti soilla ja pienvesien ylityksissä.

Sähkönsiirron vaihtoehdoista tulee esittää uusi ratkaisu, jossa minimoidaan uuden johtokäytävän tarve ja vältetään suojelualueiden, Natura-alueiden, arvokkaiden luontotyyppien, pienvesien ja ekologisten yhteyksien heikentäminen. Olemassa olevien johtokäytävien hyödyntäminen on lähtökohtaisesti parempi kuin kokonaan uuden käytävän avaaminen, mutta sekään ei oikeuta sijoittamaan linjaa ekologisesti herkille alueille ilman riittävää vaihtoehtovertailua.

Jokainen vesistö- ja pienvesiylitys tulee arvioida erikseen. Arvioinnissa tulee tarkastella rakentamisen aikaista samentumista, kiintoainekuormitusta, eroosiota, pohjan liettymistä, kalaston nousuesteitä, kutualueita ja vesiluonnon pysyviä muutoksia. Sähkönsiirron vaikutukset tulee arvioida samantasoisesti kuin varsinaisen tuulivoima-alueen vaikutukset.

Johtopäätös

SLL Lapin piiri katsoo, että Rahaselän kaava- ja YVA-aineisto on palautettava täydennettäväksi. Aineisto ei osoita, että hanke olisi toteutettavissa esitetyillä vaihtoehdoilla ilman merkittäviä kielteisiä vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen, linnustoon, luontotyyppeihin, suoluontoon, pintavesiin, suojelualueverkoston kytkeytyneisyyteen ja ekologisiin yhteyksiin.

Kaavaa ei tule edistää nykyisessä muodossa. Ennen kaavoituksen jatkamista tulee laatia aidosti pienempi vaihtoehto, jossa voimalamäärä on olennaisesti alle 30 ja jossa herkimmät luonto-, linnusto-, suo-, pienvesi- ja suojelualuekohteet sekä ekologiset yhteydet jätetään rakentamisen ja vaikutusalueiden ulkopuolelle. Myös sähkönsiirrolle tulee esittää uusi vaihtoehto.

Nykyisen aineiston perusteella Rahaselän tuulivoimahankkeen ainoa ympäristöllisesti hyväksyttävä vaihtoehto on VE0 eli hankkeen toteuttamatta jättäminen.

Simossa ja Pellossa 27.4.2026

Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri ry