Lausunto koskien Honkamaan tuulivoimahankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelmaa

Lausunto asiassa LVV-U/40873/2026 koskien Honkamaan Tuulivoima Oy:n Honkamaan tuulivoimahanketta Keminmaan ja Tornion kunnissa

28.5.2026

Lausunnon antaja

Kemin Seudun Luonnonsuojeluyhdistys ry

Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri ry

LAUSUNTO ASIASSA HONKAMAAN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMA

Kemin Seudun Luonnonsuojeluyhdistys ry ja Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri ry (myöhemmin: SLL Lapin piiri) kiittävät mahdollisuudesta lausua Honkamaan tuulivoimahankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta. 

Lausunnossa pyydetään kiinnittämään huomiota erityisesti seuraaviin asioihin edustamanne viranomaistahon näkökulmasta:

• näkemyksenne hankkeen todennäköisesti merkittävistä ympäristövaikutuksista 
• ympäristön nykytilan kuvauksen riittävyys ja suunniteltujen selvitysten kohdentuminen todennäköisesti merkittäviin vaikutuksiin
• suunniteltujen selvitysten yhteensovittamisen mahdollisuudet muihin menettelyihin
• hankkeen edellyttämät suunnitelmat, luvat ja niihin rinnastettavat päätökset

Fortumin omistama Honkamaan Tuulivoima Oy suunnittelee Keminmaan Honkamaalle tuulivoima-aluetta. Suunniteltu tuulivoima-alue sijoittuu Keminmaan kunnan alueelle, Keminmaan keskustaajamasta noin 17 km pohjoiseen. Hankkeen sähkönsiirtovaihtoehdot sijoittuvat Keminmaan kunnan ja Tornion kaupungin alueelle. Tuulivoima-alueen pinta-ala on noin 3 500 ha. Alueelle suunnitellaan enintään 25 yksikköteholtaan 8–12 MW:n tuulivoimalaa, joiden kokonaiskorkeus on enintään 300 metriä. 

YVA-ohjelmassa esitetään tarkasteltavaksi hankkeen toteuttamatta jättäminen VE0 ja kaksi arvioinnin yhteydessä tarkentuva vaihtoehtoa VE1 ja VE2. Sähkönsiirron osalta tarkastellaan kahta 400 kV:n voimajohtovaihtoehtoa, reilu 10 km Tornion Viitajärven tai reilu 11 km Keminmaan sähköasemalle. Molemmat vaihtoehdot sijoittuvat osin olemassa oleviin johtokäytävien rinnalle.  Vaadittavaa uutta ja parannettavaa tiestöä ei ole kuvattu kuin leveyksien osalta, tien leveys 5 m, käännöksissä 10 m. Kuvauksesta jäi epäselväksi sisältääkö tämä ojia.   

Alueella ei ole eikä sen välittömässä läheisyydessä ole Natura-luonnonsuojelualueita eikä linnustollisesti arvokkaita maali/IBA/FINIBA alueita. Alueella ja sen välittömässä läheisyydessä on kuitenkin yksityisiä suojelualueita. Useita linnustollisesti arvokkaita alueita on 5-10 km etäisyydellä. Alue on piekanan kevätmuuton päämuuttoreitillä ja alle 10 km päässä neljän lajin syysmuuton päämuuttoreiteistä. YVA-ohjelmassa todetaan, että “Karttatarkastelun ja käytettyjen paikkatietoaineistojen perusteella hankealue on luontoarvoiltaan huomattavan monimuotoista niin luontotyypeiltään kuin lajistoltaankin.” s.137.

SLL Lapin piiri ja Kemin Seudun Luonnonsuojeluyhdistys pitävät ilmastonmuutoksen hillintää ja fossiilisen energiantuotannon korvaamista välttämättömänä. Uusiutuvan energian tuotantoa ei kuitenkaan tule toteuttaa tavalla, joka aiheuttaa olennaista haittaa luonnon monimuotoisuudelle, suojelualueverkostolle, linnustolle, ekologisille yhteyksille, vesistöille tai lajien lisääntymis- ja levähdyspaikoille.

Hankkeen liittyminen kansainvälisiin ja kansallisiin strategioihin ja tavoitteisiin

Kappaleessa 2.7 (s. 28) esitellään hankkeen liittyminen kansainvälisiin ja kansallisiin strategioihin ja tavoitteisiin. Listaus kattaa vain energia- ja ilmastotavoitteet. Strategioista tulisi huomioida myös sitoutuminen luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttämiseen. Hiilineutraaliuden lisäksi maakunta on Lappi-sopimuksessa sitoutunut pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen alueellaan. Monimuotoisuuden säilyttämistä käsittelevät lisäksi kansallinen biodiversiteettistrategia ja -toimintaohjelma sekä EU:n biodiversiteettistrategia.

Alueelliset hydrologiset vaikutukset

Tuulivoiman rakentaminen aiheuttaa sekä tilapäisiä että pysyviä vaikutuksia alueen hydrologisiin olosuhteisiin. Voimaloiden, voimala-alueiden, sähköasemien, sähkönsiirtoreittien sekä tiestön rakentaminen ja perusparantaminen voivat edellyttää laajoja pohjarakennustöitä, ojituksia, maa-ainesten kaivuuta ja maamassojen vaihtoa, kuivatusjärjestelyjä, ojarumpujen asennuksia, teiden leventämistä ja uusien tielinjausten toteuttamista. Näillä toimenpiteillä on vaikutuksia alueen pinta- ja pohjavaluntaan, ojaverkostojen toimintaan, eroosioherkkyyteen sekä veden laatuun. Lisäksi tuulivoimarakentaminen voi aiheuttaa hydrologisia vaikutuksia muuttaen paikallisesti pienilmastoa ja valo-olosuhteita  pinta- ja/tai pohjavalunnan muutosten kautta.

Ympäristövaikutusten arvioinnissa tulisi huomioida, että maatuulivoiman pintavesivaikutusten riskit ovat kumuloituvia suhteessa aiempaan maankäyttöön (mm. metsätalous, tieverkko). Tuulivoiman vesistövaikutuksia tulisikin tarkastella yhteisvaikutuksina metsätalouden vesistövaikutusten kanssa. Nämä vaikutukset voivat heikentää veden laatua erityisesti pienvesissä ja  huomionarvoisissa suo- ja vesiluontotyypeissä.

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen katsaus [Kropsu (toim.), Maatuulivoiman rakentamisen vesistövaikutukset, Raportteja 10/2025] toteaa, että maatuulivoiman pintavesivaikutuksista on koottava vaikutusmekanismit, arviointitavat ja haittojen lieventäminen valuma-alueperusteisesti. Hankealueen rakenteiden suunnittelussa ja sijoittamisessa on valuma-aluekohtaisesti otettava huomioon maastonmuotojen vaikutus eroosioalttiuteen ja pintavaluntaan voimalapaikkoja, tielinjauksia, siirtolinjoja, muuntamoita sekä maamassojen läjitysalueita määritettäessä. Lisäksi mahdolliset purkuvaiheen vaikutukset pintavesiin tulee huomioida. Hydrologiset muutokset tulisi ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa esittää erillisenä vesienhallintasuunnitelmana, joka sisältää myös ojitus- ja läjityssuunnitelmat sekä arviot maamassojen vaihdon määrästä ja sedimenttipäästöistä. YVA-selostuksessa tulisi esittää myös selkeät suunnittelutason mitoitus- ja toteutusratkaisut (eroosiosuojaus, hulevesirakenteet, rumpujen, teiden ja siltojen mitoitus, maamassojen vaihdot, kuivatusvaikutus, ojitukset, läjitykset), sekä suunnitelma pintavesivaikutusten seurannan vastuista ja raportoinnista.

Rakennus- ja purkuvaiheiden aikainen kiintoainekuormitus muodostaa tunnetun riskin vesiekosysteemeille. Vaikutukset voivat olla lyhytaikaisia ja paikallisia, mutta erityisesti pienissä virtavesissä ne saattavat olla merkittäviä. Mikäli hanke toteutuu, sen suunnittelussa ja toteutuksessa tulee huomioida vesistöhaittojen minimoiminen muun muassa sijoittamalla rakenteet pinnanmuodot ja eroosioherkkyys huomioiden, välttämällä ja minimoimalla maamassojen vaihtoa ja läjitystä, suunnittelemalla maaperään kohdistuvien toimenpiteiden ajoitus huolellisesti, suojaamalla maaperä nopeasti itävällä kasvillisuudella sekä ohjaamalla läjitystä ja valuntaa siten, että eroosioherkkyys vähenee. 

Maa-ainesten otto

YVA-selostustasolla tulisi esittää selkeä suunnitelma myös maa-ainesten otosta ja läjityksestä. YVA-ohjelman mukaan “Alustavan suunnitelman mukaan hankkeen vaatimat maa- ja kiviainekset on mahdollista ottaa tuulivoimaalueen läheisyydestä. Tällöin maa-ainestenoton vaikutukset kohdistuvat tuulivoima-alueen lähialueeseen. s. 110”

YVA-selostuksen tulee osoittaa maa-ainesten ottamisen sijainnit ja suunnitelma sekä hyödyntämiskelvottomien maa-ainesten läjitys: mihin läjitysalueet sijoittuvat, miten niiden hulevedet hallitaan, miten massansiirrot ja läjitykset sijoittuvat suhteessa alueen vesistöjen valuma-alueisiin tai millä konkreettisilla rakenteilla kiintoaine-, humus-, ravinnepäästöt estetään.

Erityisesti huomoitavia vesistöjä Honkamaan alueella ja sähkönsiirtoreitillä

Saarajoki ja Tärkämäoja yhtyvät Kaakamojokeen, joka laskee Perämereen. Kemijokeen syntyy valumaa alueen pienistä pintavesistä. Jokien ekologinen tila on tyydyttävä, eikä sitä saa huonontaa. Paremminkin hankkeessa tulisi suunnitella toimia, jotka voisivat auttaa jokien tilan paranemista. Kaakamojoesta kerrotaan, että siinä esiintyy luontaisesti harjusta kuten siihen laskevassa Pahaojassa. Tämä tulee eritysesti huomoida sähkösiirtoreitin voimajohtojen sekä teiden vesistönylityksiä  suunniteltaessa.

FINIBA/IBA- ja MAALI-alueet, linnusto ja muut erityisarvot. 

Yhdessä ympäristön hankkeiden kanssa Honkamaan hanke voi muodostaa kumuloituvia heikentäviä vaikutuksia petolintu- ml. maakotkareviireille ja voi pidemmällä aikavälillä aiheuttaa reviirien autioitumista ja heikentää alueellista petolintu- ml. maakotkapopulaatiota. SLL Lapin piiri ja Kemin Seudun Luonnonsuojeluyhdistys katsovat, että alueella tarvittaisiin kokonaisuudessaan parempaa yhteisvaikutusten seurantaa, ja pyytää, että Lupa- ja valvontavirasto esittäisi resursseja tuulivoiman seurantaryhmän perustamiseksi alueelle.

Tilastollisesti riittävän laadun saavuttamiseksi linnustoselvitykset tulisi aina toteuttaa vähintään kahdella, mielellään kolmella maastokaudella. Linnustoselvitykset tulisi toteuttaa koko hankealueella, ei ainoastaan voimalapaikkojen läheisyydessä, ja siirtolinjoilla. YVA-ohjelmassa selvitykset on esitetty toteutettavaksi vain yhden maastokauden aikana, vaikkakin eri vuosille painottuen selvityksestä riippuen. Monen lintulajin kannat vaihtelevat ravintotilanteen mukaan (käpylinnut, petolinnut). Tuulivoimarakentaminen aiheuttaa eniten haittaa petolinnuille, mutta myös häiriöherkille lintulajeille, kuten kaakkureille, joiden ruokailulennot ovat pitkiä. Lajikohtaiset eroavaisuudet tulisikin tunnistaa. Pesimälinnustoselvitysten osalta tulisi huomioida lintulajien pesinnän eriaikaisuus ja myllyalueiden häiriöetäisyydet lajikohtaisesti.

Muuttolinnuston osalta Honkamaan hankealue sijoittuu Piekanan päämuuttoreitille ja usean reitin läheisyyteen, lisäksi lapin sisäosissa muutto hajaantuu leveäksi rintamaksi vesistöjen ohjaamana. Laajat pohjatiedot tarvitaan, jotta vaikutukset voidaan arvioida, mutta myös, jotta vaikutuksia voidaan seurata.

BirdLife Suomen mukaan tuulivoima tulisi sijoittaa linnustollisesti vähäarvoisille alueille ja suojavyöhykkeet on määriteltävä erityisesti muuttoreittien, pesimäalueiden ja levähdysalueiden läheisyyteen. Linnustovaikutusten arvioinnissa tulee käsitellä myös törmäysriskit, elinympäristöjen häiriöt ja vaikutukset pesintään.

Lintuselvityksissä inventointialueen tulisi kattaa häiriöetäisyydet, ei ainoastaan voimalapaikkoja. LUOPAS-ohjeistus korostaa tarkkoja menetelmäkuvauksia ja riittäviä maastokausia. YVA-selostuksessa on sen vuoksi ilmoitettava maastokäyntien päivämäärät, kellonajat, sää- ja näkyvyysolosuhteet, havaitsijoiden pätevyys sekä käytetyt reitit ja pisteet. Tämä pätee kaikkiin luontoselvityksiin, mutta on erityisen tärkeää linnustoarvioissa. 

Päiväpetolintujen ja pöllöjen esiintymisen selvittämiseksi tulisi käyttää myös äänitallentimia yöllisisten kuuntelujen lisäksi ja erityisesti mahdollisten alueelle sijoittuvien maa- ja merikotkien sekä kalasääskien pesien etsinnässä helikopteria. Muuttolintujen osalta tulisi seurata myös yömuuttoa. 

Lepakkoselvitykset

Katsomme, että “pohjoinen sijainti” ei ole riittävä perustelu lepakkoselvitysten tekemättä jättämiselle, varsinkaan, kun pohjanlepakon levinneisyys on merkittävästi tätä pohjoisempi. Esitämme, että alueella tulisi tehdä karttaperustaisesti luontotyyppikohtainen arvio mahdollisista lepakoille suotuisista elinympäristöistä, päiväpiiloista, saalistusalueista ja tehdä tämän pohjalta sekä aktiivi- että passiiviseurantaa ajantasaisen ohjeistuksen mukaisesti. Riittävän laadun varmistamiseksi myös lepakkoselvitykset olisi hyvä ulottaa kahdelle maastokaudelle. Huomautamme, että kyse ei myöskään ole vapaaehtoisesta harkinnasta, vaan pohjanlepakko kuuluu EU:n luontodirektiivin liitteen IV(a) tiukasti suojeltuihin eläinlajeihin, ja lajin lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen tai heikentäminen on luonnonsuojelulailla kielletty

Lepakkoselvityksissä tulee hyödyntää Lepakkotieteellisen yhdistyksen vuoden 2023 ohjeen tuulivoimahankkeiden ohjetta: “Laajojen tuulivoima-alueiden kartoittamisessa kannattaa hyödyntää passiividetektoreja, ja aktiivikartoituksen voi toteuttaa linja- tai pistelaskentoina parhaita elinympäristöjä painottaen.” Kartoitusreitit tulee suunnitella siten, että ne kattavat potentiaaliset lisääntymis- ja saalistusalueet, kuten alueen vesistöt ja pienvedet sekä päiväpiilot, kuten mahdolliset monimuotoiset tai vanhaa puustoa sisältävät metsäalueet, joiden onttoja puita, puun onkaloita ym. pohjanlepakot tiedetysti käyttävät päiväpiiloinaan. Kartoituksen tukena voidaan käyttää maastoon jätettäviä detektoreja.

Viitasammakkoselvitykset

Viitasammakkoon kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa tulee huomioida lisääntymispaikkojen lisäksi viitasammakon elintavat, kuten liikkuminen lisääntymis-, ruokailu-, ja talvehtimisalueiden välillä. Miten helpotetaan teiden ylityksiä, miten huomioidaan vaellusajat? Viitasammakon keskimääräinen liikkumismatka voi olla jopa 1000 metriä (Kauhajoen Pallonevan tuuli- ja aurinkovoimapuiston viitasammakkoselvitys 2022).

Jokihelmisimpukka

Eroosio mahdollisuuden vuoksi jokihelmisimpukan esiintyminen tulee huomioida myös sähkönsiirron vesitönylityksissä.

Kasvillisuus ja luontotyypit

Yva-ohjelman mukaan kasvillisuus ja luontotyyppien selvityksessä “Tuulivoima-alueella maastotyöskentelyyn varataan 4 työpäivää kasvukauden aikana kesä-elokuussa, jolloin lajisto on luotettavimmin tunnistettavissa. Sähkönsiirtoreittivaihtoehtojen selvitykseen varataan 2 päivää. Maastokäyntien yhteydessä selvitetään, onko hankealueella silmälläpidettäviä, uhanalaisia, rauhoitettuja tai EU:n luontodirektiivin liitteessä IV(b) mainittuja kasvilajeja ja luontotyyppejä, luonnonsuojelulain (9/2023) 7. luvun 64 §:ssä lueteltuja luontotyyppejä, metsälain (1093/1996) 3. luvun 10 §:n mukaisia erityisen arvokkaita elinympäristöjä tai vesilain (587/2011) 2. luvun 11 §:n tarkoittamia arvokkaita pienvesiä. s.114” 

Huomautamme, että kasveillakin voi olla lepovuosia ja yksilöiden määrässä huomattavia vaihteluita vuosien välillä. Lisäksi olisi hyvä huomioida alueellisesti uhanalaiset lajit. Alueellinen uhanalaisuus luokitus kattaa sammalet, putkilokasvit, sienet, jäkälät, perhoset ja linnut, jotka ovat valtakunnallisesti silmälläpidettäviä (NT) tai elinvoimaisia (LC), mutta uhanalaisia metsäkasvillisuus vyöhykkeiden osa-alueilla.

Imperia-asteikolla voidaan perustella luonnon monimuotoisuutta heikentäviä ratkaisuja

SLL Lapin piiri ja Kemin Seudun Luonnonsuojeluyhdistys katsovat, että Imperia-asteikon käyttö on useassa hankkeessa johtanut hankkeelle myönteisiin arvioihin, jossa maakuntakaavan, luonnonsuojelulain ja alueidenkäyttölain keskeiset luontoarvoja turvaavat tavoitteet eivät ole tulleet riittävästi huomioiduiksi. Erityisesti luonnon monimuotoisuuden turvaamisen, ekologisten yhteyksien säilyttämisen sekä suojelualueiden ja uhanalaisten lajien suojelun osalta on tärkeää arvioida vaikutuksia suhteessa aiempaan maankäyttöön, kumuloituminen huomioon ottaen. 

Jos muutoksen suuruuden kriteerit on muotoiltu niin väljästi, että peruuttamattomia muutoksia ja niiden merkittävyyttä on hankalaa jos ei mahdotonta osoittaa toteen, jää Imperia-asteikon käyttö pinnalliseksi tavaksi tarkastella vaikutuksia. Syken selvityksen mukaan merkittävyyden kriteeristö myös sisältää usein rakenteellisen vinouman, eli vain luontoarvoiltaan kaikkein merkittävimmät vaikutuskohteet luokitellaan herkkyysluokkiin suuri/erittäin suuri. Tällöin niihin päätyy vain jo muutenkin vältellyt alueet, kuten luonnonsuojelualueet. Kriteerit eivät huomioi luonto-kadon ajureita: pirstoutuminen, kytkeytyneisyys, yhteis- ja kasautuvien vaikutusten riskit jäävät huomiotta (Syke 24.2.2026).

Imperia-asteikon muotoilun, kuvaamisen ja toteuttamisen osalta ja erityisesti merkittävyysarvioinnin osalta tulisi käyttää uusinta, ajantasaista ohjeistusta asiassa.

Ekologiset yhteydet 

Ekologiset yhteydet tulisi nostaa omaksi kohdakseen, nyt 9.4 Luontodirektiivin liitteiden II ja IV lajit nykytilan alla. Vaikutusten arviointi tulee kuvata myös ekologisten yhteyksien osalta.

Ekologisen yhteyden toimivuus perustuu lajien liikkumiseen, lisääntymis- ja ruokailualueiden jatkuvuuteen, häiriöttömyyteen, suojelualueiden väliseen kytkeytyneisyyteen sekä elinympäristöjen laatuun. Tuulivoimalat, huoltotiet, voimajohdot, melu, välke, lentoestevalot, lisääntyvä ihmistoiminta ja rakentamisen aikaiset häiriöt voivat yhdessä heikentää ekologisen yhteyden toiminnallisuutta olennaisesti.

Jos hankealueen ekologiset yhteydet ovat jo ennestään heikentyneet metsätalouden, ojitusten, turvetuotannon, suunniteltujen kaivoshankkeiden, voimajohtojen ja muiden maankäyttömuotojen vuoksi, se ei ole peruste lisäheikennyksille. Päinvastoin jo heikentyneen ekologisen yhteyden jäljellä olevat toiminnalliset osat ovat erityisen tärkeitä. Yhteisvaikutukset muiden tuulivoima-, voimajohto-, kaivos-, turvetuotanto- ja metsätaloushankkeiden kanssa tulee arvioida kokonaisuutena. 

Ekologisia yhteyksiä tulee arvioida luontotyyppi- ja lajikohtaisesti.

Yhteisvaikutusten arviointi

Yhteisvaikutusten arvioinnissa pyydetään kiinnittämään huomioita vaikutusten kertymisessä samoille luontotyypeille tai lajeille.

Tuulivoimatuotannon ympäristövaikutuksia Suomen olosuhteissa ei yleisesti ottaen tunneta riittävällä tarkkuudella. Suomessa on ollut ja on parhaillaan menossa useita hankkeita, joissa tarkastellaan uusiutuvan energiantuotannon ympäristövaikutuksia nimenomaan Suomen oloissa ja meidän lajistollemme, muun muassa Suomen ympäristökeskuksen (Syke) Puhtaan energiajärjestelmän siirtymä (REPower-CEST), Luonnonvarakeskuksen (Luke) LandUseZero- ja WINDLIFE-projektit, ja tuulivoiman vesistövaikutusten osalta Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen esiselvitys (Kropsu ym. 2025). Näiden hankkeiden johtopäätöksiä ja tietoa tulee hyödyntää vaikutusten minimoimiseksi alueiden suunnittelussa ja päätöksiä tehtäessä. Erityisesti Lappiin suuntautuvat hankkeet törmäävät Lapin luonnon erityisyyteen. Lapissa on vielä jäljellä pimeitä ja hiljaisia, erämaisia seutuja, joita useat kasvi- ja eläinlajit sekä ihmiset tarvitsevat voidakseen hyvin. Erämaisiin alueisiin kohdistuu voimakas tuulivoiman rakentamispaine ja hankkeiden yhteisvaikutukset kumuloituvat eksponentiaalisesti (kuva 1).

Kuva 1. Kuvakaappaus Suomen ympäristökeskuksen webinaarista 16.12. ”Uusiutuva energia muuttaa maankäyttöä – miten arvioidaan ja ehkäistään luontohaitat?”. Kuvassa on esitetty Lappiin suunniteltujen tuulivoimaloiden lukumäärä ja kumuloituvat vaikutukset metsäluonnolle tärkeisiin alueisiin. Tallenne: https://youtu.be/Plliq148z6E?t=867 

Melu-, välke- ja maisemavaikutukset

Kemijokivarren asutus jää Honkamaan ja Kotapalon hankkeiden väliin, etäisyyden ollessa 2-3 km Kemijoelta hankealueille, lisäksi hankealueilla on muutamia loma-asuntoja.

Melumallinnukset tulee tehdä hankeen roottorihalkaisijoita vastaavilla tiedoilla. Arvioinnissa tulee huomioida myös, että ilmastonmuutoksen lisätessä helteitä, jotka pakottavat tuulettamaan avoimista ikkunoista, mikä saattaa lisätä sisätiloissa havaittavaa melutasoa.

Maisemavaikutusten arvioinnin osalta SLL Lapin piiri ja Kemin Seudun Luonnonsuojeluyhdistys katsovat aiheelliseksi tuoda esille kriittisen huomion, että näkemäanalyysi esittää maisemalliset vaikutukset ikään kuin staattisina ja muuttumattomina. Kuitenkin metsätaloudellisia toimenpiteitä kohdistetaan joka vuosi eri alueille, minkä myötä tosiasiassa tuulivoimaloiden maisemavaikutukset voivat niiden toiminta-aikana ulottua merkittävästi laajemmalle alueelle.

Maisemavaikutuksen lieventävä toimenpiteenä tulisi myös arvioida lentoestevalojen tutkaohjausta. Tutkaohjauksen tarkastelu teknis-taloudelliselta ja käytännön kannalta olisi suotavaa, jotta hanketoimijoille kaavoittajille kertyisi tietoa aiheesta.

Öljyvahinkojen ehkäisy

Yva-ohjelmassa kerrotaan, että “Laiterikon yhteydessä koneistosta voi valua kemikaaleja, jotka sitten kertyvät voimalarakenteissa oleviin keruualtaisiin” s.95.

Simon Sarvisuon tuulivoimala-alueella on kuitenkin tämän vuoden aikana tapahtunut jo ainakin kaksi öljyvuotoa, ja öljyä on päässyt maaperään (Lapin Kansa 27.3.2026). Kehotamme hankevastaavaa perehtymään Sarvisuon ja vastaaviin tapauksiin ja tuomaan YVA-selostuksessa konkreettisemmin ilmi, miten tällaiset onnettomuudet vältetään.

Lopuksi

Yhdessä muiden alueelle suunniteltujen tuulivoimahankkeiden kanssa vaikutukset ovat kumuloituvia ja voivat heikentää alueen luonnon monimuotoisuutta. Ohjelmassa tulisi esittää kuinka vaikutuksia ensisijaisesti vältetään toissijaisesti mikäli välttäminen ei ole mahdollista lievennetään ja kompensoidaan. Yva-ohjelmassa on myös esitettävä seurantaohjelma jonka avulla vaikutuksista kerätään tietoa jota voidaan hyödyntää uusien hankkeiden suunnittelussa. Kaikkien luontoselvitysten havainnot tulisi edellyttää tallennettavaksi laji.fi-tietokantoihin hyödyttämään tieteellistä perustutkimusta.

Varaamme mahdollisuuden täydentää muistutustamme/lausuntoamme tarvittaessa myöhemmin.

Kemissä, Simossa ja Pellossa 28.5.2026

Kemin Seudun Luonnonsuojeluyhdistys ry

Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri ry 

Viitteet:

Elisa Kropsu (toim.), Anne-Mari Rytkönen, Kimmo Aronsuu, Jaana Rintala, Markus Saari ja Maija Schuss. 2025. Maatuulivoiman rakentamisen vesistövaikutukset – Esiselvitys vaikutuksista, niiden arviointitavoista ja haittojen lieventämisestä. Raportteja 10/2025. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Oulu. Luettu 19.3.2025:

https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/190902/Raportteja_10_2025.pdf?sequence=3

Syke. 24.2.2026. Puhtaan energiajärjestelmän siirtymä (REPower-CEST) -projektin webinaari “Aurinkovoima  turvemailla – mitä tiedämme luonto ja ympäristövaikutuksista”. Luettu 29.4.2026:  https://hiilineutraalisuomi.syke.fi/hiilineutraali-webinaari-aurinkovoima-turvemailla-ti-24-2-2026-klo-15/

Syke 16.12.2025. Puhtaan energiajärjestelmän siirtymä (REPower-CEST) -projektin webinaari “Uusiutuva energia muuttaa maankäyttöä – miten arvioidaan ja ehkäistään luontohaitat?” Luettu 29.4.2026:

https://www.syke.fi/fi/tietoa-meista/tapahtumat-ja-some/hiilineutraali-webinaari-uusiutuva-energia-muuttaa-maankayttoa-miten-arvioidaan-ja-ehkaistaan