Lausunto koskien Pitkämaan tuulivoimahankkeen YVA-selostusta ja tuulivoimaosayleiskaavan valmisteluvaiheen aineistoa

Mielipide Pitkämaan tuulivoimahankkeen asiassa (LVV-U/47869/2026) Lupa- ja valvontavirastolle sekä Tervolan kunnalle

kirjaamo@lvv.fi 

Tervolan kunta

tervolan.kunta@tervola.fi

Viite

Pitkämaan tuulivoimahanke (Tervola), [sähkönsiirto (Simo)]

Asia

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS

TERVOLAN PITKÄMAAN TUULIVOIMAOSAYLEISKAAVAN VALMISTELUVAIHEEN AINEISTO

Määräpäivä

26.6.2026

Lausunnon antaja

Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri ry

Mielipiteen antaja

Kemin Seudun Luonnonsuojeluyhdistys ry

MIELIPIDE ASIASSA PITKÄMAAN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTISELOSTUS JA TUULIVOIMAYLEISKAAVAN VALMISTELUVAIHEEN AINEISTO

Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri ry (myöhemmin: SLL Lapin piiri) kiittää mahdollisuudesta esittää lausunto Tervolan Pitkämaan tuulivoimahankkeen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta ja yleiskaavan valmisteluvaiheen aineistosta. Kemin Seudun Luonnonsuojeluyhdistys yhtyy lausuntoon mielipiteellään. 

SLL Lapin piiri ja Kemin Seudun Luonnonsuojeluyhdistys pitävät ilmastonmuutoksen hillintää ja fossiilisen energiantuotannon korvaamista välttämättömänä. Uusiutuvan energian tuotantoa ei kuitenkaan tule toteuttaa tavalla, joka aiheuttaa olennaista haittaa luonnon monimuotoisuudelle, suojelualueverkostolle, linnustolle, ekologisille yhteyksille, vesistöille tai lajien lisääntymis- ja levähdyspaikoille. Koska monimuotoisuuden heikentymisen ja ilmastonmuutoksen taustatekijänä on ylikulutus, tuulivoimaakaan ei tulisi rakentaa mahdollistamaan ylikulutuksen jatkuminen. 

Hankkeen kuvaus

“ABO Energy Suomi Oy suunnittelee tuulivoimahanketta Tervolan kunnan alueelle. Tuotantoalue sijaitsee noin 17 kilometriä Tervolan keskustasta kaakkoon. Tuotantoalueen pinta-ala on noin 1157 hehtaaria.

Hankkeessa suunnitellaan enintään 11 tuulivoimalan toteuttamista. Voimaloiden kokonaiskorkeus on enintään 300 metriä, napakorkeus enintään 200 metriä ja lavan pituus enintään 100 metriä. Voimaloiden yksikköteho on 6-10 MW. Tuulivoimaloiden lisäksi alueelle rakennetaan tarvittavat huoltotiet, maakaapelointi voimaloiden välille ja sähköasema.

Alustavan suunnitelman mukaan sähkö siirretään tuotantoalueelta länteen Lehmikummun sähköasemalle tai itään Saunakummun sähköasemalle. Lehmikummun suuntaan tutkitaan sekä maakaapeli- että 110 kV:n ilmajohtovaihtoehtoja ja Saunakummun suuntaan 400 kV:n ilmajohtoa.” 

“Maanpinnan korkeustaso on noin 65–85 metriä merenpinnan yläpuolella.”

Kaavoitusalueella sijaitsee osa Suuripään Natura 2000 -alueesta (SAC/SPA). Tähän alueeseen kuuluva Jouttijärvi kuuluu myös valtakunnalliseen lintuvesien suojeluohjelmaan. Alueen pohjoispuolella on laajasti ojittamattomia suoalueita ja kaakkoispuolella Kirilamminkankaan soidensuojelualueet ja Kuivasjärven Natura-alue. Eteläpuolella on Kivaloiden vaarajono ja Hevosselän (5 voimalaa) jo kaavoitettu ja Lyypäkin (maksimissaan 42 voimalaa) kaavoituksessa olevat tuulivoimala-alueet.

Yhteenveto

YVA-selostuksessa ja kaavoituksessa tuulivoiman toteuttamisvaihtoehtojen välillä (9 tai 11 voimalaa) ei tunnistettu merkittäviä eroja missään suhteessa. Molemmilla vaihtoehdoilla todettiin merkittäviä, luontoarvoja heikentäviä vaikutuksia. Kaavoituksessa esitetään samat 9 tai 11 voimalan vaihtoehdot kuin vaikutusten arvioinnissa. Erityisen huomionarvoista on, että molemmat vaihtoehdot aiheuttavat yhdessä alueen muiden hankkeiden kanssa merkittävän riskin suojellulle lajille. Katsomme, että tämän riskin voi välttää vain poistamalla voimaloita riskialueelta tai jättämällä hanke toteuttamatta.

Kaavoituksessa ei esitetä itään suuntautuvaa ilmajohtoa sähkönsiirtovaihtoehtona. Tämä on hyvä, koska vaihtoehdolla on merkittäviä luonnon monimuotoisuutta heikentäviä vaikutuksia. Sillä voisi olla vaikutusta myös petolintuihin, mitä ei tärmäysmallinnuksessa ole huomioitu.

Kaavoituksen kaava alue poikkeaa YVA-selostuksessa esitetystä ollen laajempi. Kaavoituksessa ei lieventävänä toimena esitetä voimalakorkeuden vähentämistä tai lentoestevalojen tutkaohjausta. Luontotyypeille aiheutuvia haitallisia vaikutuksia ei ole esitetty lievennettävän. 

Merkittävien heikentävien luontovaikutusten vuoksi, erityisesti suureen petolintuun kohdistuvan yhteisvaikutusriskin vuoksi SLL Lapin piiri ei pidä esitettyjä sijoitteluvaihtoehtoja toteutuskelpoisina ja voi tässä vaiheessa kannattaa vain vaihtoehtoa 0, hanketta ei toteuteta. Arviointeihin liittyy epävarmuuksia, ja arviointiselostuksessa ja luontokartoituksissa on puutteita, jotka on eritelty tarkemmin alla.

Hankkeen tarkoitus ja tavoitteet sekä Valtakunnalliset Alueiden Käyttötavoitteet ja suhde maakuntakaavaan

Arviointiselostuksessa on kerrottu, että hiilineutraaliuden lisäksi maakunta on Lappi-sopimuksessa sitoutunut pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen alueellaan. Huomautamme, että luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä käsittelevät lisäksi kansallinen biodiversiteettistrategia ja -toimintaohjelma sekä EU:n biodiversiteettistrategia, joita ei ole huomioitu. 

Olemme eri mieltä siitä, että hankkeessa esitetyt vaihtoehdot edistäisivät luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaiden alueiden ja ekologisten yhteyksien säilymistä. Se, että alueet on kartoitettu ja arvotettu luontoselvityksissä, ei vielä tarkoita, että ne olisi huomioitu voimaloiden ja teiden sijoittelussa. Selostuksen mukaan hanke aiheuttaa merkittäviä heikentäviä luontovaikutuksia molemmilla esitetyillä vaihtoehdoilla, ja ekologisia yhteyksiä tai kytkeytyvyyttä ei ole kartoitettu. 

Pitkämaan hanke ei ole valtakunnallisesti tai ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta merkittävä. Sen paikalliset luontovaikutukset ovat kuitenkin jo nykyisellä selvityksellä merkittävästi luontoarvoja heikentäviä. 

Happamat sulfaattimaat 

Happamista sulfaattimaista aiheutuva valuntamahdollisuus Pahtaojaan tulee tarkastell, koska Pahtaojassa on lohikalakanta. Onko myös raakkuja? Happamien sulfaattimaiden valuntariskimahdollisuus on selvitettävä jo ennen rakentamislupavaihetta, jotta se voidaan ottaa huomioon vaikutusten arvioinnissa.

Alueelliset vesistövaikutukset

Ojitusten ja kuivatusten vaikutusta ei ole tarkasteltu. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen katsaus [Kropsu (toim.), Maatuulivoiman rakentamisen vesistövaikutukset, Raportteja 10/2025] toteaa, että maatuulivoiman pintavesivaikutuksista on koottava vaikutusmekanismit, arviointitavat ja haittojen lieventäminen valuma-alueperusteisesti. Hankealueen rakenteiden suunnittelussa ja sijoittamisessa on valuma-aluekohtaisesti otettava huomioon maastonmuotojen vaikutus eroosioalttiuteen ja pintavaluntaan voimalapaikkoja, tielinjauksia, siirtolinjoja, muuntamoita sekä maamassojen läjitysalueita määritettäessä. Lisäksi mahdolliset purkuvaiheen vaikutukset pintavesiin tulee huomioida. Hydrologiset muutokset tulisi ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa esittää erillisenä vesienhallintasuunnitelmana, joka sisältää myös ojitus- ja läjityssuunnitelmat sekä arviot maamassojen vaihdon määrästä ja sedimenttipäästöistä. YVA-selostuksessa tulisi esittää myös selkeät suunnittelutason mitoitus- ja toteutusratkaisut (eroosiosuojaus, hulevesirakenteet, rumpujen, teiden ja siltojen mitoitus, maamassojen vaihdot, kuivatusvaikutus, ojitukset, läjitykset), sekä suunnitelma pintavesivaikutusten seurannan vastuista ja raportoinnista.

FINIBA/IBA- ja MAALI-alueet, linnusto ja muut erityisarvot. 

Salassapidettävän lajin vaikutusten arviointi

Salatun lajin osalta on tehty törmäysmallinnus perustuen reviirikäyttäytymisen tarkkailuun yhtenä vuonna (2023) jaksolla huhtikuu-syyskuu. 

Laskennallisesti hankkeen vaikutus yksinään ei olisi merkittävä, vaikka kolme myllyä sijaitsee määritetyn  ydinreviirin reunalla, mutta yhteisvaikutukset muiden alueen hankkeiden kanssa ovat merkittävät riippumatta siitä, että voimaloita pienennettäisiin kaavoituksessa esitetyistä. Yhteisvaikutuksellisista hankkeista Pitkämaan myllyt sijoittuvat lähimmäksi ydinreviiriä. Sähkönsiirron vaikutusta ei ilmeisesti ole huomioitu mallinnuksessa, joten vain voimaloiden sijoittelulla ja voimalatyypillä on merkitystä törmäysmallinnuksessa. Törmäysmallinnuksiin liittyy lisäksi huomattavaa epävarmuutta johtuen lähtötietojen epävarmuudesta. Reviirikäyttäytyminen vaihtelee riippuen esimerkiksi pesimätilanteesta, saalistilanteesta tai sukupuolesta (https://oulurepo.oulu.fi/handle/10024/49590). Lisäksi reviirin kaikki pesäpaikat eivät ole tiedossa, jolloin reviirikäyttäytyminen yhden vuoden seurannan perusteella ei anna luotettavaa kuvaa lentoajoista alueella. Mallinnuksen luotettavuuden parantamiseksi seurantaa olisi tehtävä useampana vuonna ja selvitettävä muiden pesien sijainti alueen läheisyydessä esimerkiksi helikopterin ja osaavan kartoittajan voimin. Myös äänitallentimia voi  käyttää reviirikäyttäytymisen selvittämiseen. 

Voimaloiden vähentämisen lisäksi törmäysriskiä tulee pienentää maalaamalla lapoja tummaksi tai lintututkalla, joka mahdollistaisi voimalan pysäyttämisen kun lähistöllä havaitaan lintu. 

Muutto- ja pesimälinnusto

Muuttolinnuston osalta vaikutuksissa pitäisi huomioida jo toteutettujen ja kaavoitettujen hankkeiden vaikutus muuttoreitteihin. Lisäksi alueella ja sen  ympärillä sijaitsee laajalti suoalueita, joita hajanaiset muuttajat voivat Jouttilammen Natura-selvityksen mukaan hyödyntää levähdyspaikkoina ja pesintään, kuten metsähanhi, joka on Suuripään Natura-alueen suojelulaji tai suokukko, joka on erittäin uhanalainen laji. Lisäksi havaitun muuton määrä tulisi suhteuttaa alueen kokoon, joka on suhteellisen pieni verrattuna muihin Meri-Lapin alueen hankkeisiin. 

Jouttijärvi kuuluu lintuvesien suojeluohjelmaan, jonka tarkoituksena on säilyttää kohteet mahdollisimman luonnontilaisina. Suojeluohjelma on tarpeen, koska vesilintujen elintila on pienentynyt ihmistoiminnan seurauksena. Myös vesilinnuilla on tunnistettu välttämiskäyttäytymistä suhteessa tuulivoimaloihin, ja tämä tulisi huomioida vaikutusten arvioinnissa Suuripään Natura-alueen, johon Jouttijärvi kuuluu, osalta.  Linnustolle arvokkaiden alueiden välillä tulee olla lajikohtaiset puskurietäisyydet. Nyt voimalat sijoittuvat lähimmillään 800 – 1100 m päähän, kun esimerkiksi Lapin liiton tuuli- ja aurinkovoimaselvityksessä linnustollisesti arvokkaille alueille esitettiin 2 km:n puskurialuetta. Kilometrien puskurialuetta puoltavat myös tutkimukset tuulivoimaloiden vaikutuksista pesimälinnustoon. Uusin tutkimus Ruotsista on todennut Kaakkurin pesimismenestyksen laskevan kahden kilometrin säteellä voimaloista (https://journals.lub.lu.se/os/article/view/26492). Lisäksi tulee varmistaa, että järveen ei kohdistu kuivatusta eikä umpeenkasvua edistäviä rehevöitymisvaikutuksia teiden ja voimalapaikkojen ojituksen ja kuivatuksen myötä, jotta se säilyy sopivana vesilintujen pesimiseen.

Salatun lajin kannalta riskin muodostavien voimaloiden poistaminen vähentää myös vaikutuksia kanalinnuille. Samoin voimaloiden siirtäminen tai poistaminen Jouttijärven läheisyydestä. Lisäksi tulee huomioida, että Kanalintujen kohdalla vaikutukset kumuloituvat useista hankkeista.. 

Eläimistö ja riistalajisto ja ekologinen yhteys

Kaavaselostuksessa mainitaan eläimistöön ja riistalajistoon kohdistuvien vaikutusten arviointikoosteessa, että hanke ei lisää alueen läpiajoa. Karttapaikan kartankin mukaan alueen läpi ei ole tällä hetkellä ympärivuotista tieyhteyttä. Myös arviointiselostuksessa Korkia-aho – Välimaa -välille esitettään pieni pätkä uutta tietä, joka mahdollistaisi läpiajon. Näin ollen kaavatiestö lisää läpiajoa ja omalta osaltaan heikentää esitettyä ekologista yhteyttä Kivaloita pitkin. Yhdessä Hevosselän liikenteen kanssa tämä lisää häiriövaikutusta näiden kahden hankkeen yhteisvaikutusalueella. Tien auki pitämisen talvella on selvityksessä lisäksi todettu voimistavan poronhoidolle aiheutuvaa haittaa.

Lepakkoselvitykset

Alueella tehdyn leppakkoselvityksen mukaan siellä esiintyy Pohjanlepakkoa. Pohjanlepakko kuuluu EU:n luontodirektiivin liitteen IV(a) tiukasti suojeltuihin eläinlajeihin, ja lajin lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen tai heikentäminen on luonnonsuojelulailla kielletty. Lisäselvitykset voivat olla tarpeen lepakoiden esiintymispaikkojen kartoittamiseksi tarkemmin.

Lepakkoselvityksissä tulisi hyödyntää Lepakkotieteellisen yhdistyksen vuoden 2023 ohjeen tuulivoimahankkeiden ohjetta: “Laajojen tuulivoima-alueiden kartoittamisessa kannattaa hyödyntää passiividetektoreja, ja aktiivikartoituksen voi toteuttaa linja- tai pistelaskentoina parhaita elinympäristöjä painottaen.” Kartoitusreitit tulisi suunnitella siten, että ne kattaisivat potentiaalisten lisääntymis- ja saalistusalueiden, kuten alueen vesistöjen ja pienvesien lisäksi päiväpiilot, mahdolliset monimuotoiset tai vanhaa puustoa sisältävät metsäalueet, joiden onttoja puita, puun onkaloita ym. pohjanlepakot tiedetysti käyttävät päiväpiiloinaan. Kartoituksen tukena voidaan käyttää maastoon jätettäviä detektoreja.

Viitasammakkoselvitykset

Viitasammakkoon kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa tulee huomioida lisääntymispaikkojen lisäksi viitasammakon elintavat, kuten liikkuminen lisääntymis-, ruokailu-, ja talvehtimisalueiden välillä. Miten helpotetaan teiden ylityksiä, miten huomioidaan vaellusajat? Kuten viitasammakkoselvityksessäkin on todettu, viitasammakon keskimääräinen liikkumismatka voi olla jopa 1000 metriä (Kauhajoen Pallonevan tuuli- ja aurinkovoimapuiston viitasammakkoselvitys 2022). 

Selvityksen mukaan Kalhulammella pääteltiin olevan viitasammakon lisääntymis- ja levähdyspaikka. Lammelta reilun kilometrin etäisyydellä on Jouttijärvi. Lammen ja järven väliin sijoittuu parannettava tieyhteys. Viitasammakon osalta on jäänyt arvioimatta tien parantamisen ja maakaapeloinnin vaikutus mahdollisuuteen liikkua järven ja lammen välillä. Kaavaselostuksen luonnoksessa esitetään lieventävänä toimenpiteenä esimerkiksi tierumpujen rakennetta (s.162), mikä viittaa siihen, että liikehdintää oletetaan voivan olla. 

Kasvillisuus ja luontotyypit

Erityisesti sähkönsiirtovaihtoehdot voivat selvityksen mukaan hävittää arvokasta kasvillisuutta. Sähkönsiirtovaihtoehdoista toivotaan lisävaihtoehtoja vaikutusten pienentämiseksi. 

Imperia-asteikolla voidaan perustella luonnon monimuotoisuutta heikentäviä ratkaisuja

SLL Lapin piiri ja Kemin Seudun Luonnonsuojeluyhdistys katsovat, että Imperia-asteikon käyttö on useassa hankkeessa johtanut hankkeelle myönteisiin arvioihin, joissa maakuntakaavan, luonnonsuojelulain ja alueidenkäyttölain keskeiset luontoarvoja turvaavat tavoitteet eivät ole tulleet riittävästi huomioiduiksi. Erityisesti luonnon monimuotoisuuden turvaamisen, ekologisten yhteyksien säilyttämisen sekä suojelualueiden ja uhanalaisten lajien suojelun osalta on tärkeää arvioida vaikutuksia suhteessa aiempaan maankäyttöön, kumuloituminen huomioon ottaen. 

Jos muutoksen suuruuden kriteerit on muotoiltu niin väljästi, että peruuttamattomia muutoksia ja niiden merkittävyyttä on hankalaa jos ei mahdotonta osoittaa toteen, jää Imperia-asteikon käyttö pinnalliseksi tavaksi tarkastella vaikutuksia. Syken selvityksen mukaan merkittävyyden kriteeristö myös sisältää usein rakenteellisen vinouman, eli vain luontoarvoiltaan kaikkein merkittävimmät vaikutuskohteet luokitellaan herkkyysluokkiin suuri/erittäin suuri. Tällöin niihin päätyy vain jo muutenkin vältellyt alueet, kuten luonnonsuojelualueet. Kriteerit eivät huomioi luontokadon ajureita: pirstoutuminen, kytkeytyneisyys, yhteisvaikutusten ja kasautuvien vaikutusten riskit jäävät huomiotta (Syke 24.2.2026).

Imperia-asteikon muotoilun, kuvaamisen ja toteuttamisen osalta ja erityisesti merkittävyysarvioinnin osalta tulisi käyttää uusinta, ajantasaista ohjeistusta asiassa.

Ekologiset yhteydet 

Vaikutusten arviointi tulee kuvata myös ekologisten yhteyksien osalta, ja ekologisia yhteyksiä tulee arvioida luontotyyppi- ja lajikohtaisesti.

Ekologisen yhteyden toimivuus perustuu lajien liikkumiseen, lisääntymis- ja ruokailualueiden jatkuvuuteen, häiriöttömyyteen, suojelualueiden väliseen kytkeytyneisyyteen sekä elinympäristöjen laatuun. Tuulivoimalat, huoltotiet, voimajohdot, melu, välke, lentoestevalot, lisääntyvä ihmistoiminta ja rakentamisen aikaiset häiriöt voivat yhdessä heikentää ekologisen yhteyden toiminnallisuutta olennaisesti.

Jos hankealueen ekologiset yhteydet ovat jo ennestään heikentyneet metsätalouden, ojitusten, turvetuotannon, suunniteltujen kaivoshankkeiden, voimajohtojen ja muiden maankäyttömuotojen vuoksi, se ei ole peruste lisäheikennyksille. Päinvastoin jo heikentyneen ekologisen yhteyden jäljellä olevat toiminnalliset osat ovat erityisen tärkeitä. Yhteisvaikutukset muiden tuulivoima-, voimajohto-, kaivos-, turvetuotanto- ja metsätaloushankkeiden kanssa tulee arvioida kokonaisuutena. 

Yhteisvaikutusten arviointi

Yhteisvaikutusten arvioinnissa pyydetään kiinnittämään huomioita vaikutusten kertymisessä samoille luontotyypeille tai lajeille.

Tuulivoimatuotannon ympäristövaikutuksia Suomen olosuhteissa ei yleisesti ottaen tunneta riittävällä tarkkuudella. Suomessa on ollut ja on parhaillaan menossa useita hankkeita, joissa tarkastellaan uusiutuvan energian tuotannon ympäristövaikutuksia nimenomaan Suomen oloissa ja meidän lajistollemme, muun muassa Suomen ympäristökeskuksen (Syke) Puhtaan energiajärjestelmän siirtymä (REPower-CEST), Luonnonvarakeskuksen (Luke) LandUseZero- ja WINDLIFE-projektit, ja tuulivoiman vesistövaikutusten osalta Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen esiselvitys (Kropsu ym. 2025). Näiden hankkeiden johtopäätöksiä ja tietoa tulee hyödyntää vaikutusten minimoimiseksi alueiden suunnittelussa ja päätöksiä tehtäessä. Erityisesti Lappiin suuntautuvat hankkeet törmäävät Lapin luonnon erityisyyteen. Lapissa on vielä jäljellä pimeitä ja hiljaisia, erämaisia seutuja, mihin Pitkämaan aluekin lukeutuu, joita useat kasvi- ja eläinlajit sekä ihmiset tarvitsevat voidakseen hyvin. Erämaisiin alueisiin kohdistuu voimakas tuulivoiman rakentamispaine, ja hankkeiden yhteisvaikutukset kumuloituvat eksponentiaalisesti (kuva 1).

Kuva 1. Kuvakaappaus Suomen ympäristökeskuksen webinaarista 16.12. ”Uusiutuva energia muuttaa maankäyttöä – miten arvioidaan ja ehkäistään luontohaitat?”. Kuvassa on esitetty Lappiin suunniteltujen tuulivoimaloiden lukumäärä ja kumuloituvat vaikutukset metsäluonnolle tärkeisiin alueisiin. Tallenne: https://youtu.be/Plliq148z6E?t=867 

Melu-, välke- ja maisemavaikutukset

Melumallinnukset tulee tehdä hankeen roottorihalkaisijoita vastaavilla tiedoilla. Arvioinnissa tulee huomioida myös, että ilmastonmuutos lisää helteitä, jotka pakottavat tuulettamaan avoimista ikkunoista, ja se saattaa lisätä sisätiloissa havaittavaa melutasoa.

Maisemavaikutusten arvioinnin osalta SLL Lapin piiri ja Kemin Seudun Luonnonsuojeluyhdistys katsovat aiheelliseksi tuoda esille kriittisen huomion, että näkemäanalyysi esittää maisemalliset vaikutukset ikään kuin staattisina ja muuttumattomina. Kuitenkin metsätaloudellisia toimenpiteitä kohdistetaan joka vuosi eri alueille, minkä myötä tosiasiassa tuulivoimaloiden maisemavaikutukset voivat niiden toiminta-aikana ulottua merkittävästi laajemmalle alueelle.

Maisemavaikutuksen lieventävänä toimenpiteenä tulisi myös arvioida lentoestevalojen tutkaohjausta. Tutkaohjauksen tarkastelu teknis-taloudelliselta ja käytännön kannalta olisi suotavaa, jotta hanketoimijoille ja kaavoittajille kertyisi tietoa aiheesta.

Vaikutukset yleiseen turvallisuuteen ja arvio ympäristöriskeistä poikkeustilanteissa

22.7 Öljy- ja kemikaalivuodot

YVA-selostuksessa kerrotaan öljy ja kemikaalivuotojen osalta, että “Nykyaikaisissa tuulivoimaloissa on rakenteellisia ratkaisuja, joilla niiden sisältämien edellä mainittujen aineiden joutuminen maaperään voidaan estää. Tällainen ratkaisu on esimerkiksi mahdollisten vuotojen ohjaaminen konehuoneessa tai tornin juuressa sijaitsevaan ylivuotoöljyjen talteenottoa varten suunniteltuun tilaan” (s. 278).

Simon Sarvisuon tuulivoimala-alueella on kuitenkin tämän vuoden aikana tapahtunut jo ainakin kaksi öljyvuotoa, ja öljyä on päässyt maaperään (Lapin Kansa 27.3.2026). Kehotamme hankevastaavaa perehtymään Sarvisuon ja vastaaviin tapauksiin ja huomioimaan jatkosuunnittelussa, miten tällaiset onnettomuudet vältetään.

Luonnonsuojelulain mukainen poikkeamislupa

SLL Lapin piiri muistuttaa, että poikkeamisluvan hakemista tulisi esittää vain mikäli muita vaihtoehtoja ei ole ja hanke on yleisen edun kannalta erittäin tärkeä tai suojelutaso ei vaarannu.

Lopuksi

Mikäli kaavasta poistetaan ainakin kolme petolintujen kannalta riskaabelia myllyä,  voimalamäärä on maksimissaan 6, mikä ei ole maakunnallisesti merkittävä määrä sähköntuotantoa. 

Yhdessä muiden alueelle suunniteltujen tuulivoimahankkeiden kanssa vaikutukset ovat kumuloituvia ja voivat heikentää alueen luonnon monimuotoisuutta. Kaavoituksen tulisi esittää, kuinka vaikutuksia ensisijaisesti vältetään ja toissijaisesti, mikäli välttäminen ei ole mahdollista, lievennetään ja kompensoidaan. Kaavoituksessa on myös esitettävä seurantaohjelma, jonka avulla vaikutuksista kerätään tietoa, jota voidaan hyödyntää uusien hankkeiden suunnittelussa. Kaikkien luontoselvitysten ja seurannan havainnot tulisi edellyttää tallennettavaksi laji.fi-tietokantoihin hyödyttämään tieteellistä perustutkimusta.

Varaamme mahdollisuuden täydentää lausuntoamme/mielipidettämme tarvittaessa myöhemmin.

26.6.2026

Kemin Seudun Luonnonsuojeluyhdistys ry

Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri ry 

Viitteet:

Elisa Kropsu (toim.), Anne-Mari Rytkönen, Kimmo Aronsuu, Jaana Rintala, Markus Saari ja Maija Schuss. 2025. Maatuulivoiman rakentamisen vesistövaikutukset – Esiselvitys vaikutuksista, niiden arviointitavoista ja haittojen lieventämisestä. Raportteja 10/2025. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Oulu. Luettu 19.3.2025:

Syke. 24.2.2026. Puhtaan energiajärjestelmän siirtymä (REPower-CEST) -projektin webinaari “Aurinkovoima  turvemailla – mitä tiedämme luonto ja ympäristövaikutuksista”. Luettu 29.4.2026:  https://hiilineutraalisuomi.syke.fi/hiilineutraali-webinaari-aurinkovoima-turvemailla-ti-24-2-2026-klo-15/

Syke 16.12.2025. Puhtaan energiajärjestelmän siirtymä (REPower-CEST) -projektin webinaari “Uusiutuva energia muuttaa maankäyttöä – miten arvioidaan ja ehkäistään luontohaitat?” Luettu 29.4.2026:

https://www.syke.fi/fi/tietoa-meista/tapahtumat-ja-some/hiilineutraali-webinaari-uusiutuva-energia-muuttaa-maankayttoa-miten-arvioidaan-ja-ehkaistaan