Lausunto Pallastunturin hotellin asemakaavaluonnoksesta

Lausunto Muonion kunnan 03.03.2026 kuulutukseen Pallastunturin matkailukeskuksen asemakaava, MUODno-2026-14

Määräpäivä

16.4.2026

Muistuttaja

Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri ry

Muonion ja Kolarin Luonto ry

LAUSUNTO PALLASTUNTURIN MATKAILUKESKUKSEN ASEMAKAAVASTA

Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri ry (lyhyemmin SLL Lapin piiri) kiittää mahdollisuudesta lausua koskien Pallastunturin matkailukeskuksen asemakaavaa.

Hanke sijoittuu keskelle kansallispuistoa. Alueidenkäyttölaissa todetaan yksiselitteisesti: “Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää.” (54 §) Tämä asettaa erityisiä vaatimuksia hankkeen toteutukselle. Pallastunturit kuuluu valtakunnallisesti arvokkaisiin maisema-alueisiin, joita Suomessa on yhteensä 156. Lisäksi alue on luokiteltu maisemanhoidon työryhmän mietinnössä 66/1992 valtakunnallisesti arvokkaaksi maisemanähtävyydeksi. Pallastunturit on valittu myös yhdeksi Suomen 27 kansallismaisemasta. 

HANKKEEN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSISTA

Hankkeen ympäristövaikutukset koostuvat rakentamisen aikaisista väliaikaisista ja pysyvistä vaikutuksista sekä toiminnan aikaisista vaikutuksista. Toiminnan aikaiset vaikutukset painottuvat erityisesti lisääntyneisiin kävijämääriin ja jätevesipuhdistamon kuormituksen kasvuun, sekä niistä aiheutuviin suoriin ja välillisiin ympäristövaikutuksiin. Hankkeen jätevedenpuhdistamolle on tehty selvitys kapasiteetin riittävyydestä vuonna 2016. Tämän jälkeen kansallispuiston kävijämäärät ovat kasvaneet merkittävästi, mutta kuormitusta on myös poistunut luontokeskuksen sulkeuduttua. Lisäksi Metsähallituksen uuden lähtöportin aukeamisen myötä päiväkävijöiden määrä ja käsiteltävien jätevesien määrä on todennäköisesti jälleen kasvamassa. Kuitenkaan selvityksestä ei ole toimitettu kaavoituksen ohessa päivitettyä versiota, eikä myöskään ole kerrottu ajantasaista seurantaa kävijämäärien kehityksestä alueella. Myöskään ei ole sisällytetty tietoa siitä, tulevatko lähtöportin jätevedet jätevedenpuhdistamoon ja minkälainen on jätevedenpuhdistamon käyttöaste tällä hetkellä ja arvioituna tulevaisuudessa nämä seikat huomioiden.

Pallaksen alueella toimiva jätevedenpuhdistamo johtaa vetensä Killinpoikainojaan, joka laskee vetensä edelleen Killinpoikainjärveen ja edelleen Pyhäjokea pitkin Pallasjärveen. Raakkuselvityksessä (2015) raakkuja ei havaittu, kuitenkaan alueella ei ole tehty eDNA-selvitystä asiassa. Jätevedenpuhdistamon kapasiteetin merkittävä kasvattaminen aiheuttaisi lisäkuormitusta herkälle kansallispuiston läpi virtaavalle, Pyhäjoen luonnontilaiselle vesiekosysteemille. Joessa esiintyy taimenpopulaatio, josta ei kuitenkaan ole tehty erillistä selvitystä, kuten ei muustakaan vesilajistosta. Vaikka jätevedenpuhdistamolle on jo erillinen ympäristölupansa, tulee myös kaavaselvityksissä huomioida tämä kuormitus.

Hankkeen ympäristövaikutuksista merkittäviä ovat paitsi luontotyyppeihin ja lajistoon mahdollisesti kohdistuvat vaikutukset, myös maisemalliset vaikutukset. Maankäytön maisemallisista vaikutuksista on tuore Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden ratkaisu (Lapin Kansa 13.4.2026) koskien Reväsvaaran tuulivoima-alueen kaavoitusta, jossa Ylitornion Reväsvaaran tuulivoimakaava kumottiin, koska voimalat todennäköisesti pilaisivat arvokkaan maiseman Tornionlaaksossa. Päätöksen mukaan voimalasuunnitelmat sijoittuvat maisemallisesti erittäin herkälle alueelle, eikä kaavoituksen yhteydessä ole esitetty vakuuttavaa arviota suojeluarvojen säilymisestä.

Hotellin seinällä asuu räystäspääsky-yhdyskunta, jonka pesiä ei tule hävittää. Räystäspääsky (Delichon urbicum) on rauhoitettu laji, ja sen pesän hävittäminen on luonnonsuojelulailla kielletty. Räystäspääsky-yhdyskunnan kokoa ei ole esitetty osana selvityksiä, mistä huolimatta on kaavaselostuksessa (s.20) arvioitu, että todennäköisesti sen hävittämisestä ei aiheutuisi merkittäviä vaikutuksia. Räystäspääskyn arvioidaan selostuksessa olevan “laajalle levinnyt laji Suomessa”, kyse on kuitenkin erittäin uhanalaisesta (EN) lajista.

HANKKEEN LUONTOSELVITYKSISTÄ

Tunturi-Lapin eteläosassa sijaitseva Pallas–Ounastunturin Natura-alue muodostaa kokonaisuuden, jossa pohjoinen tunturiluonto ja boreaalisen havumetsävyöhykkeen lajisto esiintyvät rinnakkain. Alueella tavataan useita luonto- ja lintudirektiivien mainitsemia erityisiä lajeja, sekä Suomessa uhanalaisiksi arvioituja lajeja ja luontotyyppejä. Näihin kuuluu muun muassa 30 lintudirektiivin liitteen I lintulajia sekä luontodirektiivin liitteen II lajeista kaksi nisäkäslajia, yksi nilviäislaji ja kolme kasvilajia. Hankkeen Natura-arviointi on vuodelta 2017. Päivitetyssä osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa on todettu lyhyesti, että “Natura-arvion ajantasaisuus on tarkistettu 10/2025”, tuomatta kuitenkaan esille selkeästi, miten ajantasaisuus on tarkistettu, kenen toimesta, ja minkälainen arvio ajantasaisuudesta on tehty.

Ilmeisesti ajantasaisuuteen viittaa selvitys Pallastunturin kaava-alueen ympäristön tila vuonna 2025, joka on pohjautunut maastokäynteihin 3.-4.10.2025, sekä ilmakuviin, joiden pohjalta on arvioitu, että “Laji-inventointeja ei ollut tarpeen toistaa, sillä ympäristön tilan säilyminen jokseenkin ennallaan takaa huomionarvoisten lajien säilymistä” (s. 2). Siitä ei käy ilmi, miten luontoselvitysten ajantasaisuutta on tosiasiallisesti pystytty arvioimaan lokakuussa 2025, kasvukauden jo päätyttyä. Ajantasaisuutta on näin ollen tarkasteltu vain kapeasti yhden selvityksen tekijän toimesta. 

Selvitykset ovat pääosin toteutettu vuosina 2014–2015, yli vuosikymmen sitten. Selvitysten teon jälkeen alueen kävijämäärät ovat kasvaneet yli 10 %, ja ilmastonmuutoksen seurauksena alueen vuodenajanvaihteluihin on tullut muutoksia. Alueen reitteihin on vaikuttanut eroosio, mutta toisaalta reittejä on myös kestävöitetty. Vanhoissa selvityksissä tuodaan lisäksi suoraan esille, että suuri osa alueen luontoselvityksistä on toteutettu puutteellisesti. 

Esimerkiksi harmoyökkösselvityksen (2014) alussa todetaan selvityksen tekijöiden saaneen tehtävänannon vasta päivää ennen matkalle lähtöä, ja “[t]ästä syystä ei selvitykseen voitu varautua siten, että se olisi täyttänyt kaikki Suomen Perhostutkijain Seuran vastaaville selvityksille asettamat kriteerit” (s.1). Alueella todettiin kuitenkin esiintyvän EU:n luontodirektiivin liitteen II lajia, pohjanharmoyökköstä (Xestia borealis).

Kiirunaselvityksessä (2015) todetaan, että “Kiirunan pesäpaikkojen kartoitus Pallaksen selvitysalueen kokoiselta tunturialueelta olisi muutaman henkilötyöpäivän panoksella mahdotonta toteuttaa kattavasti” (s. 10). Saukkokartoitus (2015) taas “toteutettiin yhden käynnin lumijälkilaskentamenetelmällä”, joka oli jaettu kahteen kartoituskertaan, joista kuitenkaan “[k]ummallakaan kartoituskerralla sääolosuhteet eivät olleet optimaaliset lumijälkilaskennan suorittamiselle. Molempia kartoituspäiviä oli Pallaksen alueella edeltänyt kevättalvelle tyypillinen vaihteleva pakkas- ja suojasää, mikä oli sulattanut lumen pintaa ja siihen jääneitä jälkiä huomattavasti. Ensimmäisenä kartoituspäivänä 10.4. vanhojen jälkien havainnointia vaikeutti myös lumisade”. Tästä huolimatta vanhoja saukon jälkiä havaittiin runsaasti, keskittyen samalle alueelle, johon jätevedenpuhdistamon vedet puretaan ja jonka kuormitusta aiotaan nyt kasvattaa merkittävästi. 

Saukkokartoituksessa todetaan, että suunniteltu hotellihanke todennäköisesti lisää alueen kävijämääriä, millä voi olla välillisiä vaikutuksia alueen saukkopopulaatioon. Kartoituksessa esitetyn arvion mukaan luontomatkailun lisääntymisestä aiheutuvat häiriövaikutukset kohdistuvat erityisesti alueille, joilla ihmistoiminta ei ole aiemmin ollut säännöllistä. Lisääntyvä liikkuminen voi vaikuttaa saukkojen käyttäytymiseen, ravinnonhankintaan ja lisääntymiseen, mikä pienessä ja eristyneessä populaatiossa voi pitkällä aikavälillä heijastua lajin suotuisaan suojelutasoon Pallas–Ounastunturin Natura-alueella. Pyhäjoen saukkoreviirin läpi kulkee useita merkittyjä retkeilyreittejä, ja kävijämäärien kasvu voi lisätä häiriöitä erityisesti näiden reittien läheisyydessä. Erityisesti, jos retkeilijät eivät pysy ainoastaan merkityillä reiteillä, voi kävijämäärien kasvu näkyä myös kasvillisuuden kulumisena ja maaston eroosiona, joka voi osaltaan muuttaa elinympäristön laatua (s. 9).

Päiväperhosselvitys on sekin vuodelta 2015, ja selvityksessä tuodaan esille, ettei kaikkia lajeja voitu havainnoida selvityksen ajankohdasta sekä lajien esiintymissykleistä johtuen. Tästä huolimatta selvityksenalaiselta alueelta löydettiin silmälläpidettäviä perhoslajeja, mm. kirjosiipi, purppurakenttämittari, kissankäpäläpussikoi, suomenpeilikääriäinen, metsäkenttämittari, tunturisiilikäs, yökköskoisa, vaivaiskoivusilmukääriäinen. Näistä tunturisiilikästä on tavattu vain 11 havaintopaikasta pohjoisimmasta Lapista, ja Tunturi-Lapissa sitä on ilmoitettu v. 1990 jälkeen esiintyvän vain seitsemässä paikassa (s. 17). Selvityksessä tuodaankin esille, että havainto on myös valtakunnallisesti merkittävä (s. 19). Lisäksi vaivaiskoivusilmukääriäisen havainnot ovat vähentyneet merkittävästi viime vuosikymmenen aikana. Vaivaiskoivusilmukääriäishavainnot katsottiin selvityksessä myös alueellisesti merkittävimpien joukkoon kuuluvana (s. 19). Vaikka selvityksen esitetään olevan luonteeltaan kattava, ja vaikka itse rakentamisalueelta ei tehty merkittäviä lajihavaintoja, todetaan selvitysajankohdan kesän 2015 olosuhteiden olleen haastavat (s. 18). Kun huomioidaan, että selvitys on tehty yli 10 vuotta sitten, ja selvitysalueelta löydettiin useita silmälläpidettäviä lajeja, sekä valtakunnallisesti ja alueellisesti harvinaisia lajeja, olisi tämäkin selvitys aiheellista päivittää. 

Vuoden 2014 pesimälinnustoselvityksessä tavattiin kartoitusalueen kuusikoista “vaateliaitakin vanhan metsän lajeja kuten pyy, pohjantikka, kuukkeli ja taviokuurna”. Selvityksen mielenkiintoisimmiksi lajeiksi hotellin kartoitusalueella todettiin virtavästäräkki ja koskikara, lisäksi mainittiin matkailukeskuksen rakennuksissa pesivät noin 10 paria räystäspääskyjä (s. 16). Selvityksessä havaittiin useita direktiivilajeja, kansainvälisiä vastuulajeja, ja silmälläpidettäviä että vaarantuneita lajeja. Selvityksessä katsottiinkin, että “[t]ulosten perusteella Pallas-hotellia ympäröivällä selvitysalueella esiintyy erittäin monipuolinen linnusto. (…) Alueen linnustollinen suojeluarvo on korkea” (s. 22). Pesimälinnustoselvityksen linnustosta riekon ja keräkurmitsan tila on heikentynyt valtakunnallisesti silmälläpidettävästä vaarantuneeksi.

HANKKEEN KASVILLISUUS- JA LUONTOTYYPPISELVITYKSISTÄ

Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksessä löydettiin 412 kasvitaksonia, joista 21 on huomionarvoisia. Huomionarvoiset havainnot ovat valtakunnallisesti uhanalaisia, alueellisesti uhanalaisia, silmälläpidettäviä tai Suomen kansainvälisiä vastuulajeja. Tämän lisäksi selvitysalueelta on tehty aikaisempia havaintoja neljästä uhanalaisesta tai silmälläpidettävästä lajista, joita ei kyseisessä selvityksessä havaittu. 

Suurin osa selvitysalueelta havaituista luontotyypeistä on uhanalaisia tai silmälläpidettäviä. Näistä uhanalaisin on entisen hotellin paikalla oleva keto, joka on sekä valtakunnallisesti että alueellisesti äärimmäisen uhanalainen. Selvitysalueelta löytyi 11 luontodirektiivin liitteeseen I lukeutuvaa luontotyyppiä. Selvityksen mukaan “kaiken kaikkiaan luontodirektiivityypit kattavat selvitysalueen pinta-alan lähes kokonaan” ja “valtaosa selvityksen luontodirektiivityypeistä on edustavuudeltaan erinomaisia.” Lisäksi alueella on metsälakikohteita, vesilain suojelemia luontotyyppejä sekä Suomen kansainvälisiä vastuuluontotyyppejä. 

Kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksessä todetaan, että Pallastuntureilta havaittiin erittäin niukasti kääpien yksivuotisia itiöemiä, minkä vuoksi kääpälajiston selvittäminen huomionarvoisten lajien osalta vaatisi lisätutkimusta. “Lisäksi jäkälä- ja sammallajistojen tarkempi selvitys olisi vaatinut huomattavasti enemmän aikaa ja näytteitä. Erityisesti rupijäkälissä ja maksasammalissa on paljon vaikeasti tunnistettavia lajeja, joiden varmaan määrittämiseen tarvitaan näytteiden mikroskopointia” (s. 5). 

Selvityksessä todetaan, että maaston kulumisesta kärsivät eniten ne kasvillisuustyypit, jotka ovat erityisen herkkiä kulutukselle, eli tässä tapauksessa tunturikankaat, tunturikoivikot ja kuivahkot kangasmetsät. Näihin kohdistuvat myös suurimmat kulutuspaineet liikkumisen helppouden ja näköalojen avoimuuden vuoksi. Tämän vuoksi liikkumista tulisi rajoittaa näiden herkimpien kasvillisuustyyppien alueilla.

Hankealueen kasvillisuus- ja luontotyyppiselvitykset on suoritettu elo-syyskuun aikana vuonna 2015 eli yli vuosikymmen sitten. Tämän vuoksi alueen kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksiä ei voi pitää ajankohtaisina. Hankealueelta on löydetty useita uhanalaisia kasvilajeja ja luontotyyppejä, joiden suojelemisen vuoksi selvitysten ajankohtaisuus olisi oleellista.

Kaava-alueen ympäristön tila tarkastettiin kahden maastokäynnin sekä ilmakuvien perusteella lokakuussa 2025. Selvitysalueen luontotyyppikuvioiden edustavuuteen ja luonnontilaan todetaan tapahtuneen pääsääntöisesti vain vähäisiä muutoksia vuoden 2015 selvitysten jälkeen. Osalla luontotyyppikuvioista kuluneisuus on kuitenkin lisääntynyt. Selvityksen mukaan “laji-inventointeja ei ollut tarpeen toistaa, sillä ympäristön tilan säilyminen jokseenkin ennallaan takaa huomionarvoisten lajien säilymistä” (s. 2). Vuosikymmenessä alueen kasvillisuus ehtii kuitenkin muuttumaan runsaasti, minkä lisäksi kasvillisuuden kulumisvaikutukset kävijämäärien kasvun myötä ovat muuttuneet. Tämän lisäksi ympäristön tilan tarkastamisen rajoittuminen vain subjektiiviseen yksittäisen selvityksen toteuttaneen tahon kasvukauden ulkopuoliseen maastokäyntiin sekä ilmakuvien tarkasteluun heikentää selvityksen luotettavuutta. 

Kokonaisuudessaan voidaan todeta, että vanhentuneet, puutteellisesti toteutetut selvitykset eivät vastaa asemakaavalle vaadittua tasoa, kun kyse on rakennushankkeesta, jota rakennetaan sekä kansallispuiston että Natura-alueen sisällä kansallismaisemaan sijoittuen.

Vaikutukset luontodirektiivin liitteen II lajeihin 

Pallas-Ounastunturin Natura-alueella tavataan vuonna 2015 päivitetyn tiedon mukaan seuraavat luontodirektiivin liitteen II lajit: isonuijasammal, lapinleinikki, lettorikko, pohjanharmoyökkönen, saukko ja ahma. 

Matkailukeskuksen alueelta on hyvin vanha lettorikkohavainto, mutta sitä ei kuitenkaan löydetty vuoden 2015 selvityksessä. Lisäksi kelkkareitin läheisyydessä on toinen vanha havainto. Esiintymien epävarmuuden vuoksi heikentäviä vaikutuksia ei voida sulkea pois. Tämän vuoksi kumpikin esiintymä tulisi kartoittaa, niiden tilaa seurata sekä välttää maaston kulumista esiintymien alueella. 

Natura-selvityksen mukaan kaavoituksella ja sen seurausvaikutuksilla ei ole vaikutusta alueella elävän saukon elinkelpoisuuteen, kannan kehittymiseen tai suojelun tasoon. Vaellusreittien käyttäjien määrän on kuitenkin arvioitu kasvavan huomattavasti, millä on häiriövaikutusta saukkoihin. 

KAAVALUONNOSVAIHTOEHDOISTA VE1 JA VE2

Kaavaluonnosvaihtoehdoiksi on merkitty VE1 ja VE2, kuitenkin karttaliitteenä on vain yksi vaihtoehto, jolle ei ole merkitty onko kummasta vaihtoehdosta on kyse.

YHTEENVETO

Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri katsoo, että esitetyn hankkeen kaavoitusta ei voida edistää puutteellisiin selvityksiin pohjautuen.

Rovaniemellä ja Muoniossa 16.4.2026

Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri ry

Muonion ja Kolarin Luonto ry