Mielipide Humallahden sillan ja baanaosuuden uudesta suunnitelmasta

Kuva: Antti Halkka

Lähetimme mielipiteen Humallahden sillan ja baanaosuuden uudesta suunnitelmasta Helsingin kaupungille 29.5.2026.

—

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys on tutustunut Humallahden kävely- ja pyöräilysillan ja sitä ympäröivän baanaosuuden uuteen suunnitelmaan. Pidämme ongelmallisena, että suunnitelman ainoa julkinen vuorovaikutus toteutetaan verkkokeskusteluna. Näin merkittävään ja olennaisesti muuttuneeseen suunnitelmaan tulisi pyytää lausuntoja myös yhdistyksiltä ja muilta keskeisiltä osapuolilta. Suunnitelmasta ei ole esitetty vuorovaikutukseen tuotaessa luontovaikutuksia millään tavalla, vaikka suunnitelmaan on lisätty sivusilta kalliolle ja oleskelualue ruovikkoon ja muutettu baanan reittiä niin, että puunkaadot ja vaikutukset uhanalaisiin lehtoihin ovat huomattavasti aiempaa vakavammat. Suunnitelma poikkeaa aikaisemmasta niin paljon, ettei kevyt vuorovaikutus mitenkään riitä. Paciuksenkatua kulkevasta vaihtoehdosta ei esitetä mitään materiaalia.

Kerro kantasi -kyselyssä väitetään että kommentoitavana on siltasuunnitelma. Kaupunkiympäristölautakunta kuitenkin palautti valmisteluun lähes kilometrin pituisen Munkkiniemenabaanan osan, jonka materiaalit aineistossa ovat. Lautakunta edellytti myös ratkaisuja puiden kaatojen minimointiin ja edellytti vaihtoehtoisen reitin luonto- ja ilmastovaikutusten selvittämistä. Tätä ei mainita kyselyssä tai sitä miten puiden kaadot ovat suunnitelmien välillä kehittyneet.

Suunnitelma ei ole muuttunut luonnonsuojelun ja maiseman kannalta paremmaksi edellisestä versiosta, vaan heikentynyt molemmissa suhteissa. Uusi versio sillasta on entistä näkyvämpi ja selvästi (80%) korkeampi, joten sen maisemavaikutukset ovat vielä kielteisemmät. Siltaan on vielä lisätty sivusilta maisema- ja luontovaikutuksineen. Rakennussuojelun ja kulttuuriympäristöjen vaalimisen asiantuntijajärjestö ICOMOSin Suomen osasto huomautti jo ensimmäisen suunnitelman mukaisen sillan olevan haitallisen. Uudessa ehdotuksessa silta hallitsisi maisemaa vieläkin enemmän. Emme edelleenkään kannata sillan rakentamista.

Uuden linjauksen luontovaikutukset ovat tyrmistyttävän suuret. Kun kaupunkiympäristölautakunta edellytti 2024 puiden kaadon minimoimista, niitä on lisätty kolminkertaisiksi verrattuna edelliseen esitykseen ja suunnattu nämä kaadot suurelta osin lehtometsiin.

Oksakoskenpolkua myötäilevä Munkkiniemenbaana kulkisi uuden siirretyn linjauksen mukaan lehtometsän läpi (kohde 1773/2019) ja baanan tieltä jouduttaisiin kaatamaan erittäin merkittävästi puita lehdosta. Humallahden pohjoisrannalla baana ja siihen liittyvät rakenteet tuhoaisivat osan (noin 30 prosenttia) toisesta lehtometsästä (kohde 1775/2019). Humallahden eteläpuolella baanan alle jäisi merkittävä osa luokkaan I arvotetusta hyvin arvokkaasta kasvillisuuskohteesta (kohde K12/15), jossa on tavattu esimerkiksi vaaleatähkämunkkia, valkopiippoa, ketotädykettä ja kevättädykettä.

Humallahden etelärannalla on tunnistettu liito-oravien ydinalue (125/2020), jonka läpi baana menisi. Humallahden puiston läpi ja Humallahden pohjoisrantaa pitkin menee liito-oravien siirtymäyhteys Meilahden muihin liito-oravien ydinalueisiin.

Uuden vaihtoehdon luontovaikutukset ovat kokonaisuudessaan dramaattisesti suuremmat kuin edellisen suunnitelman. Kun edellisellä kerralla Oksakoskenpolun puolelle siltaa oli merkattu 14 puun kaataaminen, on määrä lisääntynyt nyt noin sataan. Erityisen haitallista on, että noin puolet näistä kaadoista on kaupungin kartoituksessaan uhanalaisen lehtoluontotyypin edustajiksi toteamissa lehdoissa, ja lisäksi ainakin 16 kaatoa kaupungin metsäkartoituksessa Metso-tasoiseksi määritellyissä kohteissa. Linjaus hävittäisi valtaosan lehdon 1773 arvokkaimmasta tervaleppävaltaisesta osasta. Kun myös pysäköintitalon tieltä kaadettaisiin leppiä, jäisi tähän tervaleppälehtoon vain kaksi tai korkeintaan muutama leppää jäljelle. Vastaavasti baana on vedetty lehdon 1775 länsipään läpi. Sen alueelle on merkitty vain yksi puunkaato, mutta tukimuurin rakentaminen lehtoon lisäisi puunkaatoja tästä samoin kuin noin viidenneksen lehdosta käsittävä näkemäalue, jolta 0,6 metriä korkeampi kasvillisuus raivattaisiin. Kesärannan puolella kaatoja on lisätty 31:stä 49:aan. Sinnekin on merkitty laaja raivattava näkemäalue. Rantaan tullessaan siltapenkereen korkea tukimuuri katkaisisi rantavyöhykkeen kahtia.

Kyseessä on Helsingin niemen pisin tai toiseksi pisin luonnontilainen tai lähes luonnontilainen ranta. Itäpuolella niemeä ei ole luonnonrantoja ja lännessäkin vain muutama pätkä: Ursinin kallio, Lapinniemi, pieni osuus Hietaniemessä ja Soutustadionilla ja Humallahden kalliot. Silta puuttuisi suoraan luonnonrantaan kolmessa kohdassa eli päissä ja sivusillan kohdalla. Koko rannan pituudelta se muuttaisi näkymän, valaistuksen sekä meren ja tuulen vaikutuksen rantaan. Luonnonrantakokemus häviäisi.

Tulee ottaa huomioon, että Oksakoskenpolun varteen on hyväksytty kaupunginvaltuustossa ison pysäköintitalon rakentaminen eteläpäässään lehtometsän päälle (kaava ei ole vielä lainvoimainen). Humallahden siltaan liittyvien väylien sekä parkkitalon yhteisvaikutuksesta tuhoutuu merkittävin osa Meilahden tämän osan lehtometsistä. Parkkitalon takia myös Munkkiniemenbaanan reitti olisi ongelmallisen mutkainen.

Ehdotamme, että Munkkinimenbaana linjataan sillan sijasta Paciuksenkatua ja Seurasaarentietä Missisipinraitille. Seurasaarentien mäki ei nykymuodossaan täytä pyöräliikenteen suunnitteluohjeen suositeltavaa pituuskaltevuutta ja saattaa vähentää siten reitin houkuttelevuutta jonkin verran. Tässä tapauksessa ei ole löydettävissä mitoitusohjeen täyttävää ratkaisua, joka olisi hyväksyttävä myös luonnonsuojelun ja arvokkaan maiseman suojelun kannalta. Pyöräliikenteen edistäminen on ilmastopoliittisesti tärkeää, mutta se ei saa aiheuttaa luonnon monimuotoisuudelle ja arvokkaille maisemille näin räikeällä tavalla huomattavan haitallisia vaikutuksia. Pyöräliikenteelle tarvittava lisätila tulee ottaa autoliikenteeltä eikä raivaamalla metsiä tai pilaamalla rantoja.

Missisipinraitti kulkee arvoluokkaan II arvotetun Meilahden jalopuulehdon (1774/2019) läpi. Baanan linjauksessa lehdon alueella tulee välttää puiden kaatamista. Seurasaarentietä on mahdollista tehdä pyöräliikenteen kannalta turvallisempi ja miellyttävämpi kaventamalla ajorataa ja käyttämällä vapautunut tila pyörätien leventämiseen. Mikäli Seurasaarentiellä kiellettäisiin läpiajo muilta kuin busseilta ja valtion virkaliikenteeltä, voisi ajoradasta tehdä yhden kaistan levyinen (vastaava järjestely on käytössä esimerkiksi Tilkuntiellä Vantaan Tammistossa), jolloin tilaa vapautuisi huomattavasti. Ajoneuvoliikenteen vähentäminen Seurasaarentiellä tekisi myös Seurasaarentien ylittävän suojatien Paciuksenkadun risteyksen vieressä turvallisemmaksi.

Paciuksenkadulla paras ratkaisu pyöräliikenteelle on kokonaisuuden kannalta yksisuuntaiset pyörätiet. Paciuksenkadulla on syytä kiinnittää huomiota pyöräliikenteen mahdollisimman sujuviin ylityspaikkoihin Seurasaarentien ja Merikannontien kohdalla. Tarvittaessa pohjoiseen ajava pyöräliikenne tulee ohjata Merikannontien oikeaan reunaan joko yksisuuntaiselle pyörätielle tai -kaistalle jo Rajasaarentien risteyksen kohdalla. Pyörätiet Paciuksenkadulla tulee toteuttaa ilman laajaa puiden kaatamista.

Nyt esitetyssä suunnitelmassa esitetään laajoja tasannerakenteita Humallahden puiston kallioiden päälle. Ymmärrämme tarpeen esteettömälle näköalatasanteelle, mutta nyt esitetyt rakenteet ovat liian laajat. Mahdollinen näköalatasanne tulee toteuttaa mahdollisimman huomaamattomana ja rakentaa esimerkiksi harmautetusta tai lämpökäsitellystä puusta. Tasennerakenteiden teko ei saa vahingoittaa kallion päällä olevaa pronssikautista hautaa. Näköalatasanteen toteuttaminen on riippumaton Humallahden sillasta. Liito-oravien hyppypuina käyttämät puut kallioiden päällä ja Paciuksenkadun reunassa tulee säilyttää, mihin on Paciuksenkadulla hyvin tilaa.

Helsingissä 29.5.2026,

Juha Karsikas
puheenjohtaja
Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry

Anders Backström
järjestösihteeri
Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry