Mielipide Pitäjänmäen osayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan

Kuva: Valimon rautatieasema Pitäjänmäen teollisuusalueella. Kuvaaja: Seppo Jalander CC BY 4.0

Annoimme mielipiteen Pitäjänmäen osayleiskaaan osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan 30.9.2026.

—

Mielipide Pitäjänmäen osayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan

Diaarinumero: HEL 2026-005152

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys (Helsy) on tutustunut Pitäjänmäen osayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan.

Helsy kannattaa, että Pitäjänmäen teollisuusalueelle laaditaan osayleiskaavaa, joka mahdollistaa asuinrakentamisen alueelle. Sekä Pitäjänmäellä että yleisemmin Helsingin seudulla on todella paljon tyhjillään olevaa toimitilaa. Helsy katsoo, että kaikki merkittävä uusi rakentaminen tulisi kohdistaa jo rakennetuille alueille. Nykyisten teollisuus-, logistiikka- ja toimistoalueiden uudelleenkaavoitus asuinrakentamista sallimiseksi on oikea suunta. Vastaavasti kaavoittaminen nykyisille metsä- ja muille luontoalueille tulee lopettaa. Lähialueiden jo hyväksytyt tai kaavoitusprosessissa olevat luontoalueille rakentamista sallivat kaavat tulisi tarkastella uudelleen. Ymmärrys luontokadon ja ilmastokriisin vakavuudesta ja lähiluonnon merkityksestä ihmisten terveydelle ja hyvinvoinnille on kasvanut viime vuosina, minkä tulisi näkyä myös kaavoituksessa.

Merkittävät luontokohteet

Pitäjänmäen osayleiskaavan alueella sijaitsee merkittävinä luontokohteina Mätäjoen laakso ja Patterinmäki. Mätäjoen laakso on tärkeä osa Länsipuiston kokonaisuutta. Kaavan tavoitteena tulee olla parantaa Mätäjoen ja sen laakson luonnontilaa. Mätäjoki on luokiteltu kaava-alueen ulkopuolella äärimmäiseen uhanalaiseen savimaiden purot ja pikkujoet -luontotyyppiin ja siinä elää luontaisesti lisääntyvä taimenkanta. Kaava-alueella Mätäjoki kulkee pitkän matkaa putkessa tai rakennetussa suorassa uomassa rakennusten välissä. Kaavatyössä tulee tarkastella mahdollisuuksia palauttaa joen uomaa luonnontilaisen kaltaiseksi avouomaksi. Kaava-alueen hulevesien hallinta tulee suunnitella niin, että hulevettä ei enää jatkossa johdeta puhdistamattomana Mätäjokeen. Erityisesti taimenten munat ja poikaset ovat hyvin herkkiä veden saastumiselle ja sameutumiselle.

Kaava-alueen läpi kulkee Mätäjoen varressa liito-oravien yhteys, joka kuitenkin paikoitellen on katkonainen. Yhteys yhdistää Talin-Patterimäen liito-oravien ydinalueet mm. Lassilan ja Haagan ydinalueisiin. Kaavassa tulee varmistaa, että yhteyden nykyinen puusto säilytetään ja että yhteyttä parannetaan erityisesti Rantaradan kohdalla. Marttilassa kaava-alueen reunassa sijaitsee liito-oravien ydinalue 58/2018. Osayleiskaava ei saa heikentää sitä tai muita Mätäjoen varren luontoarvoja.

Mätäjoen laakso on Talin kohdalla tunnistettu luokan B tärkeäksi lepakkoalueeksi. Myös kaava-alueella tulee selvittää lepakoiden esiintymistä Mätäjoen varrella. Samoin tulee arvioida sijaitseeko Mätäjoen lähellä sijaitsevissa vanhoissa rakennuksissa mahdollisesti lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikkoja. Osayleiskaava ei saa heikentää lepakoiden esiintymismahdollisuuksia alueella.

Patterimäki on sekä luontoarvoiltaan tärkeä alue että alueen asukkaille tärkeä virkistysalue. Patterimäellä sijaitsee useita liito-oravien ydinalueita (57/2018, 130/2020 ja 97/2019), joista itäisin 97/2019 on todettu olevan väliaikaisesti tyhjillään. Patterimäellä sijaitsee myös Patterimäen luonnonsuojelualue, luokan I kasvillisuuskohde (35/91) ja luokan I kääpä- ja orvakkakohde (1/2022). Osayleiskaavassa tulee säilyttää Patterimäen virkistysalue nykyisen kokoisena ja parantaa sen luonnontilaa.

Latvuspeittävyys ja ilmaston lämpenemiseen sopeutuminen

Pitäjänmäen teollisuusalueella on tällä hetkellä hyvin alhainen latvuspeittävyys. Suurimassa osassa aluetta latvuspeittävyys on korttelitasolla Cocarbon-tutkimushankkeen mukaan alle 10 % (Cocarbon 2025). Osayleiskaavassa tulee linjata toimenpiteistä latvuspeittävyyden kasvattamiseksi. Tavoitteena tulee olla 30 % latvuspeittävyys korttelitasolla ja 3-30-300-periaatteen toteutuminen koko osayleiskaavan alueella. Periaatteen mukaan jokaisesta asunnosta tulisi näkyä vähintään kolme isoa puuta, latvuspeittävyyden tulisi olla vähintään 30 % ja jokaisella asukkaalla tulisi olla korkeintaan 300 m laadukkaaseen viheralueeseen. Latvuspeittävyyden kasvattaminen on tärkeää erityisesti ilmaston lämpenemiseen sopeutumiseksi, sillä puut luovat viileämmän paikallisilmaston, tarjoavat varjoa ja sitovat sadevettä.

Rakennusten uudelleenkäyttö ja kulttuurihistoria

Kun Pitäjänmäen teollisuusalue muuttuu teollisuusalueesta asuinalueeksi tulisi tarkastella mahdollisuuksia mahdollisimman suuressa määrin muuttaa nykyisten teollisuus- ja toimistorakennusten käyttötarkoitusta asuinkäyttöön. Rakennuksen betonirungon rakentaminen aiheuttaa merkittävät hiilidioksidipäästöt, joten kestää vuosikymmeniä ennen kuin energiatehokkaampi uusi rakennus tuottaisi vähemmän elinkaaripäästöjä kuin korjattu vanha rakennus. Ympäristöministeriön julkaiseman tutkimuksen mukaan tämä aika on tyypillisesti 50-60 vuotta (Huuhka ym. 2021). On siksi ilmaston ja luonnonvarojen säästämisen kannalta tärkeää pyrkiä välttämään rakennusten purkamista. Erityisesti tulisi säilyttää alueen vanhempia rakennuskerrostumia, joilla on myös rakennushistoriallista arvoa.

Ympäröivien alueiden uudelleentarkasteltavat kaavat

Katsomme, että osana osayleiskaavaprosessia tulee tarkastella uudelleen lähialueen jo hyväksyttyjä sekä valmistelussa olevia asemakaavoja, sillä osayleiskaava muuttaa nykyisen teollisuusalueen maankäyttöä huomattavasti, mikä mahdollistaa myös näiden luontovaikutuksiltaan ongelmallisten asemakaavojen alueelle suunnitellun asuinrakentamisen sijoittamisen nykyisen teollisuusalueen puolelle. Tällaisia kaavoja ovat Länsi-Haagan ja Patterimäen itäosan asemakaavat sekä valmistelussa oleva Länsi-Haaga 2:n asemakaava. Pitäjänmäen kasvava asukasmäärä lisää alueen metsien merkitystä virkistysalueena, mikä puoltaa omalta osaltaan kaavojen uudelleentarkastelua.

Länsi-Haagan asemakaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa vuonna 2024 ja kaavasta tehtyjä valituksia käsitellään parhaillaan korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Kaava sallisi mm. asuintalojen rakentamisen Riistavuorenpuiston metsään. Katsomme, että asemakaava olisi toteutuessaan hyvin haitallinen sekä luontoarvojen että luonnon virkistyskäytön kannalta. Kaavasta tulisi vähintään poistaa muut kuin heti Vihdintien varteen suunnitellut rakennukset. Osa suunnittelluista kortteleista sijaitsee liito-oravien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen paikalla ja tulisi jo sen takia jättää toteutumatta.

Patterimäen itäosan asemakaava on hyväksytty kaupunginvaltuustossa vuonna 2026 ja kaava on lainvoimainen. Asemakaava mahdollistaa asuinrakennusten rakentamisen Patterimäen itäisimpään osaan, jossa sijaitsee mm. väliaikaisesti tyhjillään olevia liito-oravien lisääntymis- ja levähdyspaikkoja. Lisääntymis- ja levähdyspaikat liittyvät kuitenkin laajempaan liito-oravien esiintymisalueeseen, joten on todennäköistä, että liito-orava palaa lisääntymis- ja levähdyspaikkoihin jossain vaiheessa. Patterimäen itäosan rakentaminen pienentäisi Patterimäen metsäalueiden kokonaisuutta ja heikentäisi siten siellä elävien lajien elinmahdollisuuksia. Alue on myös tärkeä virkistysalue alueen asukkaille.

Länsi-Haaga 2:n asemakaavaa valmistellaan parhaillaan. Kaava sijaitsee Vihdintien puistometsän alueella. Kaavasta tulee jättää pois merkittävä osa Huopalahdentien ja Vihdintien bulevardikaupungin kaavarungossa sinne suunnitteluista kortteleista, jotka sijoittuisivat metsän paikalle.

Lähteet:

Huuhka ym. 2021: Purkaa vai korjata? Hiilijalanjälkivaikutukset, elinkaarikustannukset ja ohjauskeinot. Ympäristöministeriön julkaisuja 2021:9: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/server/api/core/bitstreams/ee59ed6f-3834-426e-9e20-d5b108e26728/content

Cocarbon 2025: “Latvuspeitto korttelittain: Helsinki”: https://cocarbon.fi/wp-content/uploads/2025/06/Latvuspeitto-kortteleittain-Helsinki.pdf

Helsingissä 30.9.2026,

Juha Karsikas
puheenjohtaja
Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry

Anders Backström
järjestösihteeri
Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry