Kannanotto Länsi-Herttoniemen suojelun ja täydennysrakentamisen asemakaavaehdotuksesta

Lähetimme Helsingin kaupunkiympäristölautakunnalle kannanoton Länsi-Herttoniemen suojelun ja täydennysrakentamisen asemakaavaehdotuksesta 18.9.2026.

—

Hyvät Helsingin kaupunkiympäristölautakunnan jäsenet ja varajäsenet

Länsi-Herttoniemen suojelun ja täydennysrakentamisen kaavamuutosehdotus on lautakunnan esityslistalla todennäköisesti 29.9. Lähetämme kannanottomme siihen huomioiden muun muassa Viikki-Kivikko -vihersormen metsien monet rakentamispaineet. 

Länsi-Herttoniemen rakennetun ympäristön lomassa sijaitsevien ja Viikki-Kivikko vihersormeen liittyvien metsiköiden ja viheryhteyksien merkitys eläinten elinympäristöjen osina ja liikkumisväylinä on kasvanut viime aikoina, kun vihersormea on heikennetty ja uhattu useissa kohdissa rakentamisella, kaavoilla ja vireillä olevilla suunnitelmilla. Aluesuunnitelmassa Herttoniemen metsiköt ja pihat nähdään vihersormen luonnonmonimuotoisuuden tukialueina.

Länsi-Herttoniemen korttelialue on tärkeää elinympäristöä monille linnuille kuten uhanalaisille tervapääskyille ja suojelluille lepakoille sekä tavanomaisille kaupunkiluonnon asukeille ketuista kärppiin. Se on tervapääskyjen merkittävimpiä tai jopa merkittävin pesintäalue Helsingissä. Siihen vaikuttavat runsas hyönteisravinto metsien läheisyydessä  ja kosteilla alueilta sekä suotuisat talotyypit pesien rakentamista silmälläpitäen.

Lähiluonnon on todettu tukevan ihmisten hyvinvointia monin tavoin. Pienten lasten ja vanhusten kannalta lähiluonto sijaitsee parhaimmillaan kotien, päiväkotien ja koulujen vieressä, jolloin sinne meneminen esimerkiksi leikkimään on helpointa. Länsi-Herttoniemessä tämä onnistuu.

Lähimetsiä kannattaa vaalia myös ilmastonmuutokseen sopeutumisen takia, koska metsä tarjoaa rakennettua ympäristöä viileämmän paikallisilmaston kesien pitenevinä ja voimistuvina hellejaksoina. Haavoittuville ryhmille kuten lapsille ja vanhuksille tämä on erittäin tärkeää. Metsien suuri merkitys ilmastonmuutokseen sopeutumisessa on laajasti tunnustettua.

Ensisijaiset muutosehdotukset

Ensisijaisesti esitämme seuraavia muutoksia kaavaehdotukseen:

– Poistetaan kaavaehdotuksesta rakentaminen korttelialueen viereisistä metsistä, jotka kuuluvat käytännössä vihersormeen. Ne sijaitsevat Portimonpolulla, AK 43131, ja Suksipuistossa ja Mäenlaskijan puistossa, AK 43295 ja AK 43142.

Suksipuisto ja  Mäenlaskijanpuisto, mukaan lukien uudet tontit, ovat luokan II tärkeää lepakkoaluetta kaupungin luontotietojärjestelmässä, lepakkoselvitys tehtiin vuonna 2024. Vuorovaikutusraportissa, joka on viimeksi täydennetty 26.11.2024, mainitaan useassa kohdassa, ettei luontotietojärjestelmän kohteisiin osoiteta rakentamista. Tässä  on ilmeinen ristiriita, koska kaavaehdotus esittää  uutta rakentamista nimenomaan  tärkeälle lepakkoalueella. Nyt kaupunki suunnittelee rakentamista muualla jopa I luokan kääpäkohteisiin, jotka kertovat luonnon monimuotoisuudeltaan kaikkein arvokkaimmista metsistä. Näitä suunnittelutapauksia sijaitsee muun muassa Herttoniemessä ja Östersundomissa. Toivomme lautakunnan keskustelevan ristiriidoista, jotka nyt vallitsevat luontokartoitusten huomioimisessa kaavoituksessa. 

– Leikkipuisto Oravan viereinen metsikkö leikkipuiston länsipuolella, AK 43296, tulee jättää lasten leikkimetsäksi, sekä viilentämään ja varjostamaan rakennettua leikkikenttää. Näin varaudutaan ilmastonmuutokseen sopeutumiseen lasten kohdalla. Samalla on huolehdittava korpimaisen metsikön luonnon monimuotoisuudesta.

– Uusien kortteleiden suunnitelmat on muutettava niin, että rakennettujen tonttien lomassa nyt olevat ekologiset yhteydet sekä vanhat männyt säilyvät. Tontteilla on jätettävä osa niiden alueesta luonnontilaiseksi, esimerkkinä tontilla AK 43102, joka sijaitsee Karhutiellä kirkon vieressä.

– Uusissa rakennuksissa on oltava kaavamääräyksellä tervapääskyjen pesinnän mahdollistava katto- tai seinärakenne ja valmiita pesärakenteita kuten pesätiilejä.

Toissijaiset muutosehdotukset

Toissijaiset vaatimuksemme ovat seuraavat:

Kaavassa on vähintään huolehdittava leikkipuistojen ja -kenttien puustoisista reunoista ja siten varjoisuudesta, jos tontit tulevat käytännössä välittömästi leikkipuistojen viereen.

– Karhutien ja Kettutien risteyksessä sijaitsevaa suosittua leikkipuistoa varjostaa ja viilentää mukavasti kesäisin sen eteläpuolella, ulkoilutien vastakkaisella puolella vaahteraa ja haapaa kasvava metsikkö. Kaavaehdotuksessa varjostavat puut kuitenkin jäävät rakennettavaksi merkityn tontin A 43298 alle. Ehdotusta tulee muuttaa siten, että kookasta ja nuorta puustoa säilyy mahdollisimman paljon tontin ja ulkoilutien välissä varjostamassa leikkipuistoa niin, että puiden juuristot säilyvät. Tarpeen mukaan on istutettava uusia puita. Näin säilytetään myös leikkipuiston metsäinen tunnelma.

– Samoin leikkipuisto Oravan aidatun leikkikentän vieressä länsipuolella on säästettävä olemassa olevia puita ja istutettava niitä lisää, jos kaavaehdotuksen esittämä tontti AK 43296 rakennuksineen toteutuu.

–  Myös Suksipuistossa, etenkin leikkikentän kohdalla, tulee huolehtia puustoisesta suojasta uusien tonttien AK 43295 ja AK 43142 kohdalla. Säilytettävät ja istutettavat puut on merkittävä kaavaehdotukseen. Vanhat puut metsän ja kentän reunassa ovat tällä hetkellä  tärkeitä myös lepakoille. 

– Kaikki vanhat männyt on merkittävä kaavaehdotukseen säilytettäviksi uusilla tonteilla kuten esimerkiksi Karhutien tontilla AK 43102 kirkon läheisyydessä. Monet vanhat männyt ovat vastaavan ikäisiä kuin Itäbaanan rakentamisessa hienosti säilytetty mänty Susitien päässä.

– Uusissa rakennuksissa on oltava kaavamääräyksellä tervapääskyjen pesinnän mahdollistava katto- tai seinärakenne ja valmiita pesärakenteita kuten pesätiilejä.

Helsingissä 18.9.2026

Juha Karsikas
puheenjohtaja
Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry

Anders Backström
järjestösihteeri
Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry