Kannanotto kaupunkiympäristölautakunnalle Metsäläntien lumenvastaanottopaikan asemakaavaehdotuksesta

Lähetimme Helsingin kaupunkiympäristölautakunnalle kannanoton Metsänläntien lumenvastaanottopaikan asemakaavaehdotuksesta 25.5.2026.

—

Hyvät kaupunkiympäristölautakunnan jäsenet ja varajäsenet,

Metsäläntien lumenvastaanottopaikan asemakaavaehdotus on kaupunkiympäristölautakunnan esityslistalla 26.5.2026.

Pidämme ehdotusta lumenvastaanottopaikan rakentamisesta Keskuspuistoon erittäin huonona ja vaadimme asemakaavaehdotuksen hylkäämistä. Sijainti Keskuspuistossa, taimenpuron välittömässä läheisyydessä on täysin sopimaton lumenvastaanottopaikan rakentamiseen. Lumenvastaanottopaikan rakentaminen tarkoittaisi ison n. 2 ha:n kokoisen aidatun teollista vastaavan laitoksen sekä siihen liittyvien ajoväylien sijoittamista Keskuspuistoon, mikä väistämättä heikentäisi Keskuspuiston luonnon tilaa ja virkistyskäyttöä. Keskuspuistoa ei tule nakertaa enää palaakaan, eikä sinne tule sijoittaa luonnon tilaa ja luonnon virkistyskäyttöä haittaavia toimintoja.

Vantaan Energia on solminut Helsingin kaupungin kanssa yhteistyösopimuksen Långmossebergenin jätevoimalan yhteyhteen sijoittuvan suuren kaukolämmön paluuvettä hyödyntävän lumensulatuslaitoksen mahdollisuuksien tutkimiseksi [1]. Laitoksen kapasiteetiksi kaavaillaan 1,2 milj m³ vuodessa, joten se voisi ottaa vastaan myös merkittävän osan Helsingin lumesta. Laitos parantaisi voimalan hyötysuhdetta. Parhaimmassa tapauksessa lumensulatuslaitos mahdollistaa luopumisen useammasta lumenvastaanottopaikasta. Ehdotamme, että lumenvastaanottopaikkojen suunnittelemisen sijasta Helsinki ottaisi Vantaan lumensulatuslaitoksen ensisijaiseksi vaihtoehdoksi lumen käsittelyssä. Nyt käytössä olevien lumenvastaanottopaikkojen (esimerkiksi Patola) käyttöajan pidentyminen asuinrakentamissuunnitelmien siirryttyä myöhemmäksi tarjoaa aikaa suunnitella ja rakentaa lumensulatuslaitos ilman, että luonnolle haitallisia uusia vastaanottopaikkoja tarvitsisi rakentaa niiden tilalle. 

Laitoksen ehdotettu sijainti Keskuspuistossa on Helsingin vuosien 2025-2040 luonnonsuojeluohjelmaan kuuluvien Metsälän ja Pohjois-Pasilan luonnonsuojelualueiden läheisyydessä. Suunnittelualueella välittömästä ehdotetun lumenvastaanottopaikan pohjoispuolella sijaitsee arvokkaaksi metsäkohteeksi luokiteltu lehtoalue (M23r kohde 209). Vastaanottopaikan toteuttaminen heikentäisi väistämättä lehtoalueen luonnontilaa. Suoraan suunnittelualueen ulkopuolella sijaitsee lisäksi muitakin arvokkaiksi luokiteltuja metsäkohteita.

Kaupunginhallitus on 21.6.2021 päättänyt, että kaupunki ryhtyy valmistelemaan kansallisen kaupunkipuiston perustamista Keskuspuiston ja Haltialan muodostaman ytimen pohjalta. Myös kauden 2025-2029 kaupunkistrategiaan on kirjattu tavoite kansallisen kaupunkipuiston perustamisesta. Lumenvastaanottopaikan rakentaminen Keskuspuistoon on ristiriidassa tämän tavoitteen kanssa.

Suunnitelmien mukaan vastaanottopaikasta poistettaisiin niitty- ja metsäkasvillisuus ja alue päällystettäisiin asfaltilla sekä aidattaisiin, mikä muuttaa alueen luonnetta voimakkaasti. Lisäksi alueelta on tarkoitus kaataa noin 220 puuta. Alueen aitaaminen haittaisi vakavasti eläinten liikkumista Keskuspuistossa. Kuorma-autoliikenne lumenvastaanottopaikalla aiheuttaa huomattavan liikenneturvallisuusriskin eläimille. Lisäksi lumenvastaanottopaikan melu ja aluevalaistus haittaisi Keskuspuiston eläimiä. On selvää, että edellä mainitut toimenpiteet heikentävät luontoarvoja alueella.

Metsäläntien lumenvastaanottopaikka olisi erityisen haitallinen Haaganpurolle, sen luonnonvaraisesti lisääntyvälle taimenkannalle sekä muulle puroeliöstölle, sillä lumenvastaanottopaikka sijaitsisi Haaganpuron välittömässä läheisyydessä ja sen sulamis- ja hulevedet johdettaisiin Haaganpuroon. Veden laadulle erityisen suuri riski on lumenvastaanottopaikan rakentamisen aikana Haaganpuroon valuvat vedet. Rakennustöissä on tarkoitus tehdä mittavia maansiirtotöitä, mikä lisää riskiä kiintoainespäästöjen kasvulle. Kiintoainespäästöt ovat erityisen haitallisia taimenille. Riskejä lisää se, että maaperästä on todettu happamia sulfaattimaita, jotka voivat aiheuttaa happamia vesistöpäästöjä.

Suunnitelmien mukaan lumenvastaanottopaikalle rakennettaisiin vedenpuhdistamo, johon kuuluisi erotuskaivoja ja biosuodatuslaitos. Suunnitelmassa ei esitetä mikromuovin suodatuslaitosta vaikka kaduilta aurattu lumi on merkittävä mikromuovin lähde. On lisäksi epävarmaa ovatko ehdotetut vedenpuhdistusmenetelmät riittäviä Haaganpuron vedenlaadun turvaamiseksi.

Keskuspuisto on yksi helsinkiläisille kaikista tärkeimmistä ja rakkaimmista virkistysalueista. Lumenvastaanottopaikan rakentaminen haittaisi Keskuspuiston virkistyskäyttöä rajaamalla merkittävän kokoisen alueen pois virkistyskäytön piiristä, rumentamalla ympäristöä ja aiheuttamalla melua. Lumenvastaanottopaikalle on tarkoitus kasata jopa 20 m korkea lumikasa, mistä seuraa, että vastaanottopaikka näkyy kauas. Kasa olisi suuren osan vuodesta likaisen harmaa. Puiden kaataminen vastaanottopaikan ympäristössä tulee todennäköisesti lisäämään Hämeenlinnanväylän melun kulkeutumista syvemmälle Keskuspuistoon. Teollisuuslaitokselta näyttävän vastaanottopaikan ulottuminen melkein Keskuspuistontaipaleelle asti vähentää tuntua siitä, että on luonnon keskellä ja heikentää siten alueen laatua virkistysalueena.

Metsäläntien lumenvastaanottopaikalle on tuotu lumikuormia asemakaavan vastaisesti talvesta 2010–2011 alkaen tiettävästi noin 10 000 kuormaa talvessa (n. 100 000 kuutiota). Tämä toiminta on onneksi päättynyt. Lumen varastointi on kuitenkin vaurioittanut huomattavasti alueella kasvanutta niittyä.

Esitämme, että lumenvastaanottopaikan rakentamisen sijasta paikka entisöidään niityksi tai monimuotoiseksi metsäksi. 

Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen muistutus asemakaavaehdotukseen: https://www.sll.fi/helsinki/ajankohtaista/muistutus-metsalantien-lumenvastaanottopaikan-asemakaavaehdotukseen/

[1] Vantaan Energian ja Helsingin kaupunkiympäristön toimialan tiedote: https://www.vantaanenergia.fi/vantaan-energia-ja-helsingin-kaupunki-kehittavat-innovatiivista-lumensulatuslaitosta/

Helsingissä 25.5.2026,

Juha Karsikas
puheenjohtaja
Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry

Anders Backström
järjestösihteeri
Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry