Espyy esittää Tvijälp-saaren perustamista luonnonsuojelualueeksi

Espyyn aloite Tvijälp-saaren perustamisesta luonnonsuojelualueeksi

Espoon ympäristöyhdistys ry. (Espyy) esittää Westendin edustalla sijaitsevan Tvijälp-saaren perustamista
luonnonsuojelualueeksi.

Perusteluina esitämme seuraavaa:

Lehtitietojen mukaan Espoon kaupunki on jatkanut jo alkuvuodesta 2026 kertaalleen rauennutta
suunnitteluvarausta, jonka tavoitteena olisi Tvijälpin kaavoittaminen asuntorakentamiselle, mikä
edellyttäisi myös 300 metrin mittaisen sillan rakentamista saareen. Espyy vastustaa lähes täysin
luonnontilaisen ja erittäin merkittäviä luontoarvoja omaavan saaren rakentamista. Luontoarvojen
turvaamiseksi esitämme saaren perustamista luonnonsuojelualueeksi. Saari on Espoon omistuksessa ja
arvokas virkistysalue. Virkistyskäyttö nykyisellä tasolla ei merkittävästi uhkaa saaren luontoarvoja, koska
avoveden aikana se on vain veneilijöiden saavutettavissa. Suojelustatus ei estäisi virkistyskäyttöä, mutta
antaisi mahdollisuuksia haittojen ehkäisemiseen. Luonnonoloitaan saari on monipuolinen kokonaisuus, mikä ilmenee myös tuoreesta luontoselvityksestä Luontotieto Keiron Oy 2025. Luontotyyppirajausten osalta Espyy on omissa selvityksissään päätynyt osittain eri tuloksiin kuin Keiron Oy, mutta kokonaisarviot ovat yhteneviä: saari on kokonaisuudessaan suojelun arvoinen.

Metsäisen saaren pohjoisosa on luonnontilaista vanhaa metsää, jolle leimaa antavat järeät ikimännyt ja
lahopuun runsaus. Rakenteen ja luonnontilaisuuden puolesta metsä täyttää Metso-suojeluohjelman
vaativat kriteerit. Eteläosassa puolestaan on karua saariston kalliomännikköä, joka kuuluu metsälain
(1093/1996) 10§ mukaisesti luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeisiin elinympäristöihin.
Luonnonsuojelullisesti arvokkainta saaren luontoa edustavat luonnontilaiset merenrantaniityt. Kapea
niittyvyöhyke kiertää saaren itärantaa noin 300 metrin matkalla, ja laajenee runsasruohoiseksi
ruovikkoniityksi saaren sisälaguunin rannoilla.

Laguunin rantaniitty vaihettuu järeäksi tervaleppämetsäksi saaren alavassa keskiosassa. Keiron Oy:n selvityksessä itärannan rantavyöhyke on luokiteltu tavanomaiseksi
kivikkorannaksi. Kyseinen vyöhyke on kylläkin varsin kapea, mutta ei kuitenkaan paljasta rantakivikkoa,
vaan edustaa hienoainespohjalla, rantakivien väleissä kasvavaa sulkeutunutta rantaniittykasvillisuutta, joka
juuri runsaslajisena luokittuu merenrantaniityksi.

Itärannan merenrantaniittyä luonnehtii erityisesti käärmeenkieli-saniainen (Ophioglossum vulgatum), jonka
usean sadan yksilön kasvusto lienee Espoon laajin lajin esiintymä. Käärmeenkielen ohella muun muassa
särmäputki (Selinum carvifolia), isosappi (Centaurium littorale) ja lukuisat muut merenrantaniittyjen
tyyppilajit kuuluvat kasvillisuuteen. Luonnontilaiset merenrantaniityt samoin kuin tervaleppämetsät ovat
uuden luonnonsuojelulain (9/2023) 64§ mukaisia suojeltuja luontotyyppejä.

Espyy on jättämässä Lupa- ja valvontavirastolle aloitteen Tvijälpin merenrantaniityn ja tervaleppämetsän
rajaamisesta suojelukohteeksi. Espyyn toive ja esitys on, että Espoon kaupunki päättäisi perustaa koko
Tvijälp-saaren luonnonsuojelualueeksi.

Espoon ympäristöyhdistys ry

Anni Simola, puheenjohtaja
Rainer Lahti, varapuheenjohtaja