Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto SLL Uudenmaan piiri Espoon yhdistys

Espoo
Navigaatio päälle/pois

Tunnista ja kitke haitallisen vieraskasvin taimet

Alkukesä on otollista aikaa havainnoida haitallisten vieraskasvilajien taimien nousua. Esimerkiksi jättipalsamin ja jättiputken taimet on mahdollista tunnistaa jo nuorena, jolloin niiden tuhoaminen on helpointa.
Jättipalsamin taimia. Palsamin sirkkalehdet ovat munuaisen muotoisia ja seuraavat lehdet hieman sahalaitaisia. Kuvassa myös muutama lupiinin ja jättiputken taimi. Kuva: Virpi Sahi

Puutarhatöiden lomassa, villiyrttien keruun ohessa tai iltakävelyllä on hyvä tarkkailla, löytyykö lähiluonnosta haitallisia vieraskasvilajeja. Puutarhanhoito aukeaa aivan uusiin mittakaavoihin, kun siihen lisää vieraslajien poiston. Hoidettavaa puutarhaa, vieraslaji-invaasion uhkaamaa lähiluontoa nimittäin riittää! Espoon viljavilla savimailla ja rehevissä lehdoissa on kosolti maaperää haitallisten vieraslajien kukoistaa.

Jättipalsami on myös taimena helposti tunnistettava yksivuotinen ruoho. Sirkkataimessa on kaksi pulleaa munuaisenmuotoista lehteä. Seuraavat lehdet ovat jo  sahalaitaisia. Pikkutaimia voi nyppiä pois vaikka paljain käsin.

Jättiputken taimet oppii nopeasti erottamaan vaikkapa vuohenputkista, joka on oivallinen villiyrtti.  Jättiputken sirkkataimet voi nyppia käsin  – mutta laita käteen rukkaset tai sormikkaat! Hieman isommat taimet ovat ehtineet kasvattaa pikkuporkkanaa muistuttavan juuren, jolloin voikukkarauta tai vastaava on hyvä.  Jos siemeniä on varissut runsaasti yhteen paikkaan, voi pikkutaimet tukahduttaa esimerkiksi vanhan maton tai muovin alle.

Jättiputken taimia. Sirkkalehdet ovat olemukseltaan pyöreähköjä. Lehtien liuskaisuus ja sahalaitaisuus lisääntyy kasvin varttuessa. Kuvassa myös muutama jättipalsamin sirkkataimi sekä vuohenputkea (keskellä alhaalla). Kuva: Virpi Sahi

 

Ison jättiputken poistoon tarvitaan lapio  – ja ne rukkaset. Muista suojata myös jalat ja sääret eli sandaaleissa ja shortseissa ei ole asiaa jättiputkimaastoon. Kasvin mehu ja auringonvalo yhdessä haavoittavat ihoa kipeästi.

Kun vieraslajin suursiivous on kerran tehty, on edessä usean vuoden mittainen seuranta ja sitkeä säästyneiden tai myöhemmin itäneiden yksilöiden poisto. Puutarhanhoito on pitkäjänteistä työtä!

Aurinkoisia ulkoiluhetkiä vieraslajien poiston merkeissä voi viettää omatoimisesti tai osallistumalla talkoisiin. Espoon ympäristöyhdistys järjesti kesällä 2018 jättipalsamitalkoot Mankkaalla 10.6. ja valkopajuangervotalkoot Glimsinjoella 23.8. yhteistyössä Espoon kaupungin kanssa.

Haluatko järjestää talkoot kanssamme? Ota yhteyttä Tiina Parkkimaan (tiina.parkkima@allergia.fi tai puh. 040 829 0324).

Lisätietoa:

 

 

Teksti ja kuvat: Virpi Sahi

Vaikuttajan pikaopas

Ohesta löydät kokoamamme pikaoppaat kaavoitukseen, kaupunkimetsiin, koulumetsiin, vieraslajeihin ja tietopaketin liito-oravasta.

Lue lisää

Kaavoitus

Kaavoituksessa tulee noudattaa kaavahierarkiaa, jossa maakuntakaava ohjaa yleiskaavaa ja yleiskaava asemakaavaa. Maakuntakaavoitus ohjaa…

Lue lisää

Kaupunkimetsien hoito

Espoon kaupunki omistaa noin 5000 hehtaaria metsää. Haluatko tietää, miten lähelläsi sijaitsevaa kaupungin metsää aiotaan hoitaa? Metsänhoidon…

Lue lisää

Liito-orava

Espoon liito-oravakanta on Suomen tiheimpiä. Sen lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on lailla kielletty…

Lue lisää

Koulumetsät

Espoolaiset opettajat ja kasvattajat arvostavat lähimetsien hyvää saavutettavuutta ja aidon metsäluonnon tuntua. Espoon koulujen ja päiväkotien…

Lue lisää