Vieraslajit

Puutarhatöiden lomassa, villiyrttien keruun ohessa tai iltakävelyllä on hyvä tarkkailla, löytyykö lähiluonnosta haitallisia vieraskasvilajeja. Puutarhanhoito aukeaa aivan uusiin mittakaavoihin, kun siihen lisää vieraslajien poiston. Hoidettavaa puutarhaa, vieraslaji-invaasion uhkaamaa lähiluontoa nimittäin riittää! Espoon viljavilla savimailla ja rehevissä lehdoissa on kosolti maaperää haitallisten vieraslajien kukoistaa.

Jättipalsami on myös taimena helposti tunnistettava yksivuotinen ruoho. Sirkkataimessa on kaksi pulleaa munuaisenmuotoista lehteä. Seuraavat lehdet ovat jo  sahalaitaisia. Pikkutaimia voi nyppiä pois vaikka paljain käsin.

Jättiputken taimet oppii nopeasti erottamaan vaikkapa vuohenputkista, joka on oivallinen villiyrtti.  Jättiputken sirkkataimet voi nyppia käsin  – mutta laita käteen rukkaset tai sormikkaat! Hieman isommat taimet ovat ehtineet kasvattaa pikkuporkkanaa muistuttavan juuren, jolloin voikukkarauta tai vastaava on hyvä.  Jos siemeniä on varissut runsaasti yhteen paikkaan, voi pikkutaimet tukahduttaa esimerkiksi vanhan maton tai muovin alle.

Ison jättiputken poistoon tarvitaan lapio  – ja ne rukkaset. Muista suojata myös jalat ja sääret eli sandaaleissa ja shortseissa ei ole asiaa jättiputkimaastoon. Kasvin mehu ja auringonvalo yhdessä haavoittavat ihoa kipeästi.

Kun vieraslajin suursiivous on kerran tehty, on edessä usean vuoden mittainen seuranta ja sitkeä säästyneiden tai myöhemmin itäneiden yksilöiden poisto. Puutarhanhoito on pitkäjänteistä työtä!

Lisätietoa:

• Vieraslajiopas ja vinkkejä talkoojärjestäjälle – Terve askel luontoon -hanke

• Vieraslajit – Espoon kaupunki
• www.vieraslajit.fi – Kansallinen vieraslajiportaali

Teksti ja kuvat: Virpi Sahi