Vastaselitys Outokummun kaivoslupapäätöksen valitusta koskien

Vastaselitys Pohjois-Suomen hallinto-oikeudelle 22.5.2026 liittyen päätökseen Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes, 28.11.2025, KL2025:0002

Vastaselityksen antajat

Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri ry

Rajat Lapin kaivoksille ry

Kansalaisten kaivosvaltuuskunta – MiningWatch Finland ry

VASTASELITYS

Turvallisuus- ja kemikaaliviraston lausunto ei anna aihetta muuttaa valituksessamme esitettyjä vaatimuksia, niiden perusteita tai perusteluja, joihin viittaamme edelleen. Tarkennamme kuitenkin seuraavaa Tukesin lausunnossa esitettyihin seikkoihin nähden.

YLEISTÄ TUKESIN LAUSUNTOON LIITTYEN

Valittajat ovat tietoisia valittamansa luvan laadusta ja katsovat, että valituksessa esitetyt asiat liittyvät suoraan valituksenalaiseen lupaan. Valittajat tiedostavat, että kyseessä ei ole ympäristö- tai vesilupa, eivätkä ole vaatineet näiden lupakäsittelyä. Valittajat katsovat, että viranomaisen retoriikka on valitukseen nähden asiatonta. Kaivoslakia sovelletaan yhdessä ympäristölakien kanssa. Kaivosluvissa käsitellään yleisiä ja yksityisiä etuja, jotka merkittävästi johtuvat ja liittyvät usein merkittäviin ja pitkäaikaisiin ympäristövaikutuksiin. Näin ollen valittajat katsovat, että on perusteltua käsitellä myös ympäristövaikutuksia suhteessa kaivoslakiin ja yleisten ja yksityisten etujen toteutumiseen. 

VAKUUDET

Tukes esittää, että kaivannaisjätekysymykset kuuluisivat ympäristölupaan. Kuitenkin ympäristöluvassa päätetään vain varsinaisten kaivannaisjätteen jätealueilla tulevien jätteiden vakuuksista. Kaivannaisjäteasetuksen mukaan louhoksiin ja tunneleihin sijoitettavat jätteet eivät ole kaivannaisjätteitä ja siksi eivät kuulu ympäristönsuojelulain vakuuksien piiriin. Kaivoslain mukaan kaikki muut vakuudet kuuluvat kaivoslain mukaiseen vakuuteen, joten siinä tulee käsitellä vakuudet louhoksiin ja tunneleihin sijoitettaville jäteille.

Tukes esittää, että varovaisuusperiaatteella esitetty 160 miljoonan vakuus osoittaisi, että valittajilla ei ole asiantuntemusta vakuuden asettamisesta. Tukesin olisi tullut kertoa, millä perusteella esitetty vakuuden määrä olisi virheellinen, kun vakuuden tulee lain kattaa esimerkiksi louhoksiin ja tunneleihin sijoitettavat jätteet. Koska luvassa ei ole tarkkoja selvityksiä jätteistä, on vakuuden määrä vain karkea arvio. On vieläpä mahdollista, että esitetty vakuus olisi merkittävästi liian pieni. Olemme huolissamme, että Tukes ei ole arvioinut tätä jätelajia lainkaan päätöksessä vakuuksien asettamisen osalta.

Ympäristönsuojelulain alle kuulumaton lopetusvakuus on suuri, koska pitkäaikainen vesien käsittely on erittäin kallista ja toisaalta esimerkiksi louhokseen sijoitetun vaarallisen happoa muodostava kaivannaisjätteen käsittely on erittäin kallista ja vakuus voi olla luokkaa 100 euroa tonni. Yhtiön ja Tukesin olisi tullut vastata vakuusvaatimuksien perusteluihin.

Yhtiön selitys vakuudesta on vastaavasti ilmeisen virheellinen.
Louhosvesien- ja jätteiden tilanne ja pitkäaikaiset vaikutukset tulee selvittää 108§ kohdan  “(i) kaivosluvassa määrätyt lopetus- ja jälkihoitotoimenpiteet”. Kaivoslain mukaan yleiset ja yksityiset edut on selvitettävä ja esimerkiksi kaikki haitat korvattava (6§). Tämä liittyy myös kohtiin ii-iv. Tätä varten pitkäaikaiset haitat ja riskit on selvitettävä kaivoslupaan ja sitten asetettava vakuudet.

Yhtiö väittää (kohta 23), että vakuuden ei tarvitsisi kattaa hehtaarikorvauksia, kuitenkin vakuuskohdan 108§ vii)-kohdan viittaamasta louhintakorvauksesta kerrotaan 100 §:ssä seuraavaa:
“Louhintakorvauksen vuotuinen suuruus kiinteistöä kohti on 50 euroa hehtaarilta”

taikka  vesienpuhdistusta,

mutta tämä sisältyy 108 § vi-kohtaan
“(vi) poikkeavien tilanteiden turvallisuustoimenpiteet yhden vuoden ajalta” 
Poikeava tilanne on esimerkiksi kaivoksen konkurssi, jonka jälkeen vakuudella pitää pystyä esimerkiksi puhdistamaan vedet.

Aitojen osalta yhtiö  esittää (kappale 39):
Aitojen olevan teollisuusalueaitoja, mutta lupaliitteiden sivun 70 taulukossa aidan hinta on 25 eur/metri.joka on hirviaitaakin halvempaa, kun taas teollisuusalueaita maksaa yli 100 eur/metri

Aitojen ja sulkemisrakenteiden keskeinen ongelma on niiden uusiminen ja korjaaminen käyttöiän päätyttyä. Nämä tulee selvittää sulkemissuunnitelmissa, joiden täytyy olla kaivosluvassa käsiteltävä asia.
“Myöskään vaatimus suljettujen kaivannaisjätealueiden aitaamisesta ei perustu voimassa olevaan sääntelyyn, sillä sulkemisrakenteiden suunnittelun lähtökohtana on maan muotoilu siten, ettei putoamis-, sortumis- tai painumavaaroja synny.”
On epäselvää, miten maan muotoilulla sen estetään sortumasta tai painumasta alapuoliseen kaivostunneliiin. 

Rakennusten osalta tarpeettomiksi käyvien saastuneiden rakennusten purkaminen on myös selvitettävä yleisten etujen riskinä. Rakennuksen jättäminen hajoamaan voi olla yhtiölle edullista, muttei kaivoslain mukainen ratkaisu, joka esimerkiksi aiheuttaisi lainvastaista korvattavaa haittaa.

KAIVANNAISJÄTE- JA SULKEMISSUUNNITELMIEN TARVE
Edellä on selitetty jätealueiden ulkopuolisten jätteiden huomioiminen vakuuksissa. Kaivannaisjäte- ja sulkemissuunnitelmat ovat keskeisiä selvityksiä näiden vakuuksien tarpeen selvityksissä sekä yleisten ja yksityisten etujen selvittämisessä pitkien aikojen kuluessa ja siten asiassa välttämättömiä dokumentteja.
Kaivannaisjätesuunnitelman selvityksien mineraaleista tulee kattaa myös kattava selvitys asbesteista.

SELVITYSTEN TARVE

Olemme perustellusti esittäneet selvityksiä, jotka Tukes pääosin väittää asiaankuulumattomiksi. Kaivannaisjätteisiin liittyvät selvitykset ovat välttämättömiä edellä esitetyillä perusteilla. On valitettavaa, että Tukes ei tarkastele muualle kuin kaivannaisjätealueille sijoitettavien jätteiden vakuuksia ja vaikutuksia. 

ASBESTIT
Asbestikuidut ovat merkittävä mm. syöpää aiheuttava ympäristöongelma. Tukes vetoaa työsuojelunormeihin ja niiden valvontaan. Sen lisäksi Tukes esittää, että LVV valvoisi myös ympäristön suhteen asbestia, mutta tämä on ilmeisimmin väärää tietoa. Tukesin pitää osoittaa lupa- ja valvontaohjelma, jossa valvottaisiin asbestia. Käsittääksemme tällaistä ei ole.  Asbestin ympäristövaikutukset ovat eri asia kuin vaikutukset työsuojeluun. Ympäristö -ja terveysvaikutukset nykyisten kaivosoikeuksien ulkopuolella tulee selvittää yleisten ja yksityisten etujen selvittämiseksi. Asbestit aiheuttavat pitkäkestoista maaperän ja vesien pilaantumista. Jos pilaantuminen ei johdu jätealueesta, niin se on myös ympäristönsuojelulain vakuuksien ulkopuolella.

Yhtiö on antanut työsuojeluun liittyviä asbestitetoja, jotka eivät kerro asbestilla aiheutuvasta ympäristön pilaantumisesta. Koska asbesti ei lahoa tai haihdu, se kumuloituu ympäristöön, tämä ilmiö tunnetaan esimerkiksi Tuusnimen Paakkilan pienehkön suljetun asbestikaivoksen selvityksistä, GTK Tr 152, Liite 1. Väite, ettei asbesti ole vaarallista vedessä on ilmeisen väärä, eläinten lisäksi se haittaa kasveja pieninä pitoisuuksina Liite 2. Lisäksi veteen joutunut asbesti voi päätyä uudelleen ilmaan veden kuivuessa maastossa tai rikastejätealtaassa. Yhtiön lupaprosesseissa antamista tiedoista voidaan päätellä, että asbesteja voi levitä haitallisella tavalla ympäristöön, Liite 3.

LUONNONSUOJELULAIN JA KAIVOSLAIN SOVELLUSJÄRJESTYS

Tässä tapauksessa kaivosoikeuden myöntäminen on merkittävä sitoumus viranomaisilta luonnonsuojelualueen hävittämiseen. Vastineessaan Tukes itse asiassa vaikuttaa katsovan päättäneensä lakkauttamisesta, vaikka se ei kuulukaan sen toimivaltaan. Kaivoslupapäätöksessä annettu sitoumus voi aiheuttaa riskejä esimerkiksi vapaakauppasopimusten oikeudenkäynnistä, jos poikkeuslupia ei myönnettäisi tai ne hävittäisiin oikeudessa. Yhtiö saattaa myös käynnistää merkittäviä investointeja luottaen Tukesin näkemykseen. Kaivoslupa vaikuttaa alueen maankäyttöön ja esimerkiksi kiinteistöjen arvoon. Maanmittauslaitoksen kaivostoimitus on prosessi joka ei käsittele alueen rajauksia tai luonnonsuojelua. Yhtiö vetoaa (kappale 16) lupamääräyksen 2 loppuosaan, jonka mukaan alue toimitetaan kaivosalueeksi vasta sen jälkeen, kun alueen luonnonsuojelustatus on purettu. Lupamääräys on epämääräinen sen suhteen voiko kaivospiiritoimituksen aloittaa ennen kuin suojelustatus on purettu, jos näin olisi voitaisiin kaivostoimitus käynnistää turhaan ja se aiheuttaisi turhaan Perustuslain vastaisesti haittaa luonnonsuojelulle ja esimerkiksi kiinteistöarvoille. Kappaleen 17 perusteella luontoarvot saatettaisiin lakkauttaa vasta juuri ennen kaivostoimituksen päättymistä.

Tukesin päätös myös luontoarvojen osalta on tehty nähdäksemme puutteellisin selvityksin. Yksi ilmeinen puute on asbestien ilmapäästöjen vaikutukset luontoarvoihin erityisesti eläinten osalta. Katsomme, että luonnonsuojelu- ja Natura-alueiden heikentämisen kaivosteknisiä vaihtoehtoja ei ole selvitetty.   Lakkauettavalle luonnonsuojelualueelle voi aiheutua romahdusvaara, joka voi johtaa peruuttamattomiin vahinkoihin. Romahdusvaaraa voitanee estää kaivos- ja louhintateknisin keinoin tai muuttamalla maanalaisten rakenteiden sijaintia vaakatasossa tai syvemmälle.

NATURA-SELVITYKSIEN RIITTÄVYYS

Yhtiö vetoaa (kappale 20) selvityksien riittävyydestä ELYn lausuntoon, jossa kerrotaan Natura-arvion perusteella ympäristölupaan tehtävistä tarkistuksista. Samoin yhtiö esittää, että ekologinen kestävyys ei olisi vaarantunut nykyisen toiminnan johdosta (kappale 22). Näihin liittyy suuria epävarmuuksia perustuen ympäristölupaselvitysten tuloksiin. Lisäksi ELY-keskus ei ilmeisimmin ole huomioinut esimerkiksi asbestien vaikutuksia ympäristössä.  Naturan suhteen pohjavesien tason alenemisen riskit olisi myös tullut selvittää. Valituksenalaisen luvan mukainen toiminta kasvattaa pohjavedentason alenemisen riskiä ja voi aiheuttaa pitkäkestoisia vaikutuksia, jotka on tulkittava näin ollen luonteeltaan pysyviksi ja palautumattomiksi.

YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINNIN (YVA) RIITTÄVYYS
Yhtiö esittää ELYn lausunnon perusteella, että arviot olisivat riittävät. Koska kaivannaisjätteiden pitkäaikaiset vaikutukset ja asbestien kaikki ympäristövaikutukset ovat YVAssa selvittämättä, arvioinnit ovat ilmeisellä tavalla riittämättömät.

YVAn suhteen pohjavesien tason alenemisen riskit olisi myös tullut selvittää.

OIKEUDENKÄYNTIKULUT

Valituksessa esitetyt oikeudenkäyntikulut perustuvat työajan käyttöön, jota vastaavat palkat on maksettu. Kansalaisten kaivosvaltuuskunnan asiantuntija on käyttänyt tämän vastineen laatimiseen 4 tuntia aikaa, jonka johdosta vaatimusta lisätään 400 eurolla. Kaivosvaltuuskunnan asiantuntijatyöhön perustuva kuluvaatimus on siten 1600 euroa. 

Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri tuo esille, että valittajista Lapin piirillä ei ole oikeudenkäyntikuluihin liittyviä vaateita valituksenalaisessa asiassa.

LOPUKSI

Katsomme, että valituksellamme on hyvät perusteet ja se on siten voimassa. 

VAKUUDEKSI

22.5.2026

Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri ry

Rajat Lapin kaivoksille ry

Kansalaisten kaivosvaltuuskunta – MiningWatch Finland ry

Liite 1. GTK Tr 152,
Liite 2. Trivedi, A.K., Ahmad, I., Musthapa, M.S. et al. Environmental Contamination of Chrysotile Asbestos and Its Toxic Effects on Growth and Physiological and Biochemical Parameters of Lemna gibba . Arch Environ Contam Toxicol 47, 281–289 (2004). https://doi.org/10.1007/s00244-004-3161-7
Liite 3. Selvitys Outokummun Kemin kaivoksen asbestitiedoista (toimitetaan myöhemmin)