Muistutus LeviJaspis kaivoksen yleisten ja yksityisten etujen hakemusta koskien (Tukes)

Ajankohtaista, Lausunnot

Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri katsoo, että ennen lupamääräyksien asettamista Tukesin on ensin selvitettävä toiminnan laajuus ja aiempien määräysten noudattaminen. Määräyksiä on täsmennettävä Natura-alueen, suojellun lajin pesinnän ja boreaalisen luonnonmetsän turvaamiseksi sekä maastoajon, polttoaineiden käsittelyn ja lupamääräysten säännöllisen tarkistamisen osalta.

Lausunto Tukesin yleisten ja yksityisten etujen 9.7.2026  kuulutusta (10632/10.03.06/2026) koskien: LeviJaspis-kaivosalue, KaivNro K20171, Tukes 10632/10.03.06/2026

MUISTUTUS LEVIJASPIS-KAIVOSALUEEN LUPAMÄÄRÄYSTEN SEKÄ YLEISTEN JA YKSITYISTEN ETUJEN TURVAAMISEKSI TARPEELLISTEN MÄÄRÄYSTEN TARKISTAMISESTA

Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri ry (myöhemmin: Lapin piiri) kiittää mahdollisuudesta lausua asiassa.

Lapin piiri katsoo, ettei vuoden 2021 lupamääräyksiä voida jättää voimaan sellaisinaan. Määräyksiä on täsmennettävä siten, että Kuortano-Saivinvuoma-Launijärven Natura 2000 -alueen suojeluperusteet, suojellun lajin pesintä, ja boreaalisen luonnonmetsän esiintymä turvataan konkreettisilla ja valvottavissa olevilla velvoitteilla. Lisäksi lupamääräykset on määrättävä tarkistettaviksi säännöllisesti ja aina ennen toiminnan olennaista muuttamista tai laajentamista.

Vaatimukset

Lapin piiri vaatii, että yleisten etujen turvaamiseksi Tukesin tulee:

  1. Selvittää ennen asian ratkaisemista, onko kaivosalueella harjoitettavasta toiminnasta ja sen laajuudesta toimitettu aiempien lupamääräyksien mukaisesti yksityiskohtainen käyttösuunnitelma Lupa- ja valvontavirastolle ja Metsähallituksen Luontopalveluille sekä vuosittain selvitys toteutuneesta toiminnasta. Jos lupamääräystä ei ole noudatettu, tämä tulisi huomioida lupamääräysten tarkistamisessa. 
  2. Antaa nimenomaisen määräyksen hakemuksessa mainitun suojellun lajin pesinnän turvaamisesta siten, ettei koneiden käyttö, maastoliikenne, kivien sahaaminen tai lohkominen, vierailijaryhmien tuominen alueelle taikka muu toiminta saa häiritä pesintää, jos pesintä on alle 1,5 km etäisyydellä alueen rajasta.
  3. Kieltää Natura-alueen suojeluperusteena olevan boreaalisen luonnonmetsän vahingoittamisen, mukaan lukien elävien ja kuolleiden puiden kaataminen tai poistaminen, puuston raivaaminen sekä maaperän, juuriston ja lahopuuston vaurioittaminen;
  4. Antaa selkeät määräykset maastoajoneuvojen käytöstä, sallituista kulkureiteistä ja ajoajankohdista siten, että maaston kuluminen ja Natura-luontoarvojen heikentyminen estetään.
  5. Antaa erillisen lupamääräyksen polttoaineiden kuljettamisesta, tilapäisestä säilyttämisestä, tankkauksesta, vuotoihin varautumisesta ja vahinkotilanteissa toimimisesta; sekä
  6. Määrää lupamääräykset tarkistettaviksi viimeistään viiden vuoden välein ja tätä aikaisemmin, jos toiminnan laatu, laajuus, koneellisuus, kulkureitit tai ympäristövaikutukset muuttuvat.

Toiminnan nykytila ja aikaisempien määräysten noudattaminen on selvitettävä

Yhtiön selvityksessä annetaan ymmärtää, että alueella on harjoitettu toimintaa jo useiden vuosien ajan. Selvityksessä viitataan muun muassa hakijan kymmenen vuoden aikaiseen toimintaan, aiempiin valvontakäynteihin, alueella oleviin varoituksiin ja ohjeisiin sekä siihen, ettei toiminnasta olisi tähän mennessä aiheutunut häiriötä Natura-alueella pesivälle suojellulle lajille.

Metsähallitukselta Lapin piirille saadun tiedon mukaan Arktiira Oy ei kuitenkaan ole tehnyt Metsähallitukselle minkäänlaista ilmoitusta toiminnastaan, eikä Metsähallituksella ole tietoa siitä, onko alueella ollut toimintaa (vastaus sähköpostiin, 3.8.2026, liitteenä). Tieto on ristiriidassa sekä yhtiön selvityksen että vuoden 2021 lupamääräyksen 1 kanssa. Mainittu lupamääräys edellyttää yksityiskohtaisen käyttösuunnitelman toimittamista ennen jokaista toimintajaksoa silloiselle Lapin ELY-keskukselle ja Metsähallituksen Luontopalveluille. Myös kulkuyhteyden merkitsemisestä ja käytöstä on tullut sopia Metsähallituksen kanssa.

Tukesin tulee ennen asian ratkaisemista selvittää, onko toimintaa harjoitettu ja onko toiminnasta toimitettu lupamääräysten edellyttämät käyttösuunnitelmat. Yhtiöltä tulee pyytää kirjallinen selvitys vähintään toimintajaksojen ajankohdista, tehdyistä toimenpiteistä, irrotetun ja poiskuljetetun aineksen määrästä, käytetyistä koneista, käytetyistä kulkureiteistä sekä LVV:lle ja Metsähallitukselle tehdyistä ilmoituksista.

Yhtiön omaa arviota siitä, että toiminnasta ei ole aiheutunut haittaa, ei voida pitää riittävänä silloin, kun Metsähallituksella ei ole ollut tietoa toiminnasta eikä mahdollisuutta arvioida sen vaikutuksia. Jos käyttösuunnitelmia ei ole toimitettu, Tukesin tulee ryhtyä asiassa kaivoslain mukaisiin valvontatoimiin. Jatkossa toiminnanharjoittaja tulee velvoittaa toimittamaan vuosittain Tukesille, Lupa- ja valvontavirastolle ja Metsähallitukselle yhteenveto toteutuneista toimintajaksoista, tehdyistä toimenpiteistä, käytetyistä koneista ja kulkureiteistä, irrotetun ja poiskuljetetun aineksen määrästä sekä mahdollisista poikkeama- ja vahinkotilanteista.

Natura-alue ja suojellun lajin pesintä

LeviJaspiksen kaivosalue sijaitsee Kuortano-Saivinvuoma-Launijärven Natura 2000 -alueella (FI1300606). Natura-alue on suojeltu sekä luonto- että lintudirektiivin perusteella. Alueen suojelutavoitteena on vähintään säilyttää tietolomakkeessa mainittujen luontotyyppien ja lajien merkitys osana Natura-verkostoa. Lisäksi alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila on tarkoitus säilyttää turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys.

Luonnonsuojelulain (9/2023) 34 §:n mukaan Natura 2000 -verkostoon kuuluvan alueen suojelun perusteena olevia luonnonarvoja ei saa merkittävästi heikentää. Kaivoslain (621/2011) 52 § edellyttää puolestaan yleisten ja yksityisten etujen turvaamiseksi tarpeellisia lupamääräyksiä muun muassa puuston ja muun kasvillisuuden säilyttämisestä, toimintojen sijoittelusta luonnon monimuotoisuus huomioon ottaen sekä huomattavien vahingollisten ympäristövaikutusten estämisestä.

Yhtiö toteaa selvityksessään olevansa tietoinen siitä, että sen olisi rajoitettava toimintaansa, jos melu häiritsisi läheisellä Natura-alueella pesivää suojeltua lajia. Pelkkä yhtiön tietoisuus velvollisuudesta ei ole riittävä eikä valvottavissa oleva lupamääräys. Pesintää voivat häiritä melun lisäksi ihmisten läsnäolo, maastoajo, koneiden käyttö ja muu liikkuminen. Kun Metsähallituksella ei ole ollut tietoa toiminnasta, myöskään yhtiön väitettä siitä, ettei häiriötä olisi tapahtunut, ei ole voitu riippumattomasti varmistaa.

Lupaan tulee sisällyttää vähintään seuraavansisältöinen määräys:

Toiminnanharjoittaja ei saa harjoittaa koneellista tai muuta melua tai häiriötä aiheuttavaa toimintaa sellaisena ajankohtana, sellaisella alueella tai sellaisin menetelmin, että toiminnasta voi aiheutua hakemuksessa tarkoitetun suojellun lajin pesinnän häiriintyminen tai pesinnän epäonnistuminen. Toiminnanharjoittajan on ennen jokaista toimintajaksoa toimitettava yksityiskohtainen käyttösuunnitelma Lupa- ja valvontavirastolle ja Metsähallituksen Luontopalveluille. Toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin Lupa- ja valvontavirasto ja Metsähallituksen Luontopalvelut ovat ajantasaisiin lajitietoihin perustuen kirjallisesti määrittäneet tarpeelliset ajalliset ja alueelliset rajoitukset ja rajoitukset on otettu käyttösuunnitelmassa huomioon.

Boreaalisen luonnonmetsän vahingoittaminen on kiellettävä

Boreaaliset luonnonmetsät (luontotyyppi 9010) kuuluvat Kuortano-Saivinvuoma-Launijärven Natura-alueen suojeluperusteisiin, ja tietolomakkeessa luontotyypin pinta-alaksi on ilmoitettu 400 hehtaaria. Voimassa olevan lupamääräyksen ilmaisu, jonka mukaan boreaalisen luonnonmetsän säilyttämistä ”voitaisiin edesauttaa”, on liian epämääräinen. Se ei ilmaise, mitkä toimet ovat kiellettyjä, eikä turvaa luontotyypin säilymistä. 

Yhtiö katsoo omassa selvityksessään, ettei puuston ja muun kasvillisuuden säilyttämistä koskeva määräys olisi tarpeellinen, ja esittää jälkitoimeksi mahdollisuutta istuttaa alueelle kymmenen tainta. Tämä ei ole riittävä keino turvata boreaalisen luonnonmetsän luontotyyppiä eikä oikeuta vahingoittamaan alueen olemassa olevaa puustoa, lahopuustoa, maaperää tai muuta luonnonmetsän rakennetta. Natura-alueen suojeluperusteita ei saa heikentää myöskään alueen ulkopuolella toteutettavilla toimenpiteillä, joiden vaikutukset ulottuvat Natura-alueelle. Tällaisia ovat esimerkiksi Natura-alueeseen rajautuvan puuston raivaus ja hakkuut sekä muut toimet, jotka lisäävät reunavaikutusta, vahingoittavat alueen puustoa tai muuttavat suojeluperusteena olevan luontotyypin pienilmastoa. 

Lupaan tulee sisällyttää vähintään seuraavansisältöinen määräys:

Kaivosalueella tai toiminnan vaikutusalueella esiintyvää Natura 2000 -alueen suojeluperusteena olevaa boreaalista luonnonmetsää ei saa vahingoittaa. Elävien tai kuolleiden puiden kaataminen, poistaminen tai vaurioittaminen, puuston raivaaminen sekä maaperän, juuriston tai lahopuuston vahingoittaminen on kielletty. Kaikki toiminnot ja kulkureitit on sijoitettava luontotyypin ulkopuolelle siten, ettei luontotyypin pinta-ala, rakenne, toiminta tai luonnontila heikkene.

Maastoajoneuvoliikenteestä on annettava täsmälliset määräykset

Kuulutusasiakirjoista ei ilmene riittävän täsmällisesti, millä ajoneuvoilla, mitä reittiä, mihin vuodenaikaan ja kuinka usein alueelle kuljetaan. Maastoliikennelain (1710/1995) 4 §:n mukaan moottorikäyttöisellä ajoneuvolla ei saa liikkua maastossa maa-alueella ilman maanomistajan tai haltijan lupaa. Natura-alueella pelkkä maanomistajan suostumus ei kuitenkaan vielä turvaa suojeluperusteita, vaan liikkumista on rajoitettava myös luontoarvojen säilyttämiseksi. Voimassa olevissa ehdoissa kulkuyhteydestä edellytetään sopimista Metsähallituksen kanssa, mutta määräys ei riittävästi ehkäise maaston kulumista, varsinkaan, jos Metsähallituksella ei ole edes tiedossa onko alueella toimintaa.

Lupaan tulee sisällyttää vähintään seuraavansisältöinen määräys:

Moottorikäyttöisillä ajoneuvoilla saa liikkua vain Metsähallituksen kanssa ennakolta kirjallisesti sovittua ja käyttösuunnitelmassa osoitettua yhtä kulkureittiä pitkin. Sulan maan aikainen maastoajo on kielletty. Välttämättömästä yksittäisestä kuljetuksesta sulan maan aikana on sovittava etukäteen kirjallisesti Metsähallituksen kanssa, ja Lupa- ja valvontaviraston on voitava varmistua siitä, ettei kuljetuksesta aiheudu Natura-alueen suojeluperusteiden heikentymistä. Ajo on kielletty kelirikko-aikana tai muutoin märällä, sulavalla tai muutoin painumiselle ja kulumiselle alttiilla maalla. Ajokerrat on rajoitettava välttämättömään, ja niistä on pidettävä kirjaa.

Kulkureitin merkitseminen ei saa sisältää puiden kaatamista, kasvillisuuden raivaamista tai maanpinnan muokkaamista ennen kuin reitti on tarkistettu Natura-alueen luontotyyppien ja lajien kannalta.

Polttoaineiden säilyttämisestä ja vahinkotilanteista on määrättävä

Asiakirjoissa ei esitetä riittäviä tietoja polttoaineiden, moottoriöljyjen tai muiden kemikaalien kuljettamisesta, säilyttämisestä, vuotoihin varautumisesta. Natura-alueella jo vähäinenkin vuoto voi aiheuttaa paikallista maaperän ja kasvillisuuden pilaantumista. Lupaan tulee sisällyttää vähintään seuraavansisältöinen määräys:

Polttoaine on säilytettävä tiiviillä suoja-alustalla ja suoja-altaassa siten, ettei sitä voi päästä maaperään tai veteen. Alueella on oltava riittävä vuotojen torjuntakalusto. Vuodosta on ilmoitettava viipymättä pelastusviranomaiselle, Lupa- ja valvontavirastolle, Metsähallitukselle ja Tukesille, ja pilaantunut maa-aines on poistettava asianmukaisesti.

Lupamääräysten tarkistaminen

Yhtiön selvityksen mukaan hyödynnettävää ainesta riittäisi nykyisellä tavalla ainakin 50 vuodeksi. Selvityksessä arvioidaan, että kaivinkoneella tehtäviä avauksia voidaan tarvita noin 15 vuoden kuluttua ja että yli 30 vuoden aikajänteellä koneellista aukikaivua tarvitaan todennäköisesti nykyistä enemmän. Yhtiö toteaa myös, että mahdollinen toimintamittakaavan moninkertaistuminen voisi synnyttää tarpeen uudelle tarkastelulle.  Kaivoslain 62 §:ssä säädetty kymmenen vuotta on toistaiseksi voimassa olevan kaivosluvan tarkistusvälin enimmäispituus, ei tavoite. Tässä tapauksessa alueen Natura-suojeluasema, toiminnan nykytilaa koskeva epäselvyys ja yhtiön esittämä pitkän aikavälin koneellistuminen edellyttävät lyhyempää tarkistusväliä. Tähän ohjaa myös mahdollinen aiempien lupamääräysten laiminlyöminen. Esitämme, että lupamääräykset tulee määrätä tarkistettaviksi viiden vuoden välein. Lisäksi määräykset on tarkistettava ennen siirtymistä nykyisestä pääosin käsityönä tehtävästä toiminnasta kaivinkoneavusteiseen avaamiseen tai ennen muuta toiminnan olennaista muuttamista. Ennen muutosta tulee arvioida, edellyttääkö toiminta luonnonsuojelulain 35 §:n mukaista Natura-arviointia. Toiminnanharjoittajan tulee toimittaa tarkistamista varten tarvittavat selvitykset viimeistään kuusi kuukautta ennen tarkistusajankohtaa.

Lopuksi

Jaspiskaivoksen toiminta sijoittuu poikkeuksellisen herkälle alueelle. Natura-alueen suojeluperusteiden turvaamista ei voida jättää yleisluontoisten tavoitteiden, toiminnanharjoittajan oman arvion tai jälkikäteisen valvonnan varaan. Tukesin olisi tullut selvittää, missä laajuudessa alueella on harjoitettu toimintaa ja onko voimassa olevia lupamääräyksiä noudatettu. Nämä tiedot olisi myös ollut asiallista sisällyttää hakemusasiakirjoihin. Lupamääräysten tulee olla ennakollisia, täsmällisiä ja valvottavissa olevia, sekä riittäviä turvaamaan yleistä etua.

10.8.2026

Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri ry

Ajankohtaista