Muistutus Kevitsan kaivoksen Koitelaisen Natura-alueen lisätarkkailusuunnitelmasta

10.8.2026

Muistutus asiassa LVV-U/28289/2026, Ympäristönsuojelulain 64 §:n mukainen hakemus tarkkailusuunnitelman hyväksymiseksi

LVV:n kuulutus 15.7.2026 asiassa LVV-U/28289/2026, Boliden Kevitsa Mining Oy:n Koitelaisen Natura-alueen tarkkailusuunnitelman hyväksyminen

MUISTUTUS VIRANOMAISEN 15.7.2026 KUULUTUKSEEN LVV-U/28289/2026

Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri kiittää mahdollisuudesta lausua asiassa. 

Lisätarkkailusuunnitelman rajauksesta

Lisätarkkailu on tässä suunnitelmassa rajattu Koitelaisen Natura-alueeseen. Tuomme esille, että kaivoksen tarkkailua tulisi kuitenkin pikaisesti lisätä myös Natura-alueen ulkopuolella perusteltuun päätelmään 16.4.2026 liittyen:

Saiveljärvi on 3. vesienhoidon kauden 2021–2026 luokittelussa luokiteltu hyvään tilaluokkaan. Saiveljärven klorofyllipitoisuudet ja kasviplanktonbiomassat kuvastivat planktontutkimuksessa pääosin niukkatuottoisuutta tai lievää rehevyyttä. Saiveljärven tulisi olla tulosten keskiarvon perusteella kokonaisluokittelultaan seuraavassa luokittelussa tyydyttävässä tai välttävässä tilaluokassa. Saiveljärveen ja sitä kautta Kitiseen valuu ravinne- ja haitta-ainepitoisia vesiä kaivosalueelta pienissä määrin. Saiveljärvi ei kuitenkaan sijaitse Natura-alueella. 

Olisi tärkeää arvioida uudelleen Saiveljärven suunnan nykyisen vedenlaatu- ja automaattiseurannan edustavuus ja havaintopisteiden riittävyys yhteysviranomaisen toteaman pohjavesimallinnuksen epävarmuuden perusteella. Tarkkailua tulee täydentää uusilla pohjavesi- ja pintavesipisteillä, näytteenotolla ja automaattiseurannalla kaivosalueen ja Saiveljärven välisellä alueella, Kevitsanaavan kaivosvesialtaasta alajuoksulle. Vaikka alueella ei ole luokiteltuja pohjavesialueita, on pohjaveden pilaamiskielto ehdoton ja sitä tulee tarkastella myös sen kautta, ettei kaivospiiristä saa johtua sen ulkopuolelle yleiselle tai yksityiselle edulle koituvaa haittaa. 

Yhteysviranomainen on tuonut perustellussa päätelmässään (16.4.2026) tarpeen erottaa Koitelaisen Natura-alueen suojeluperusteet ja Koitelaisen luonnonsuojelualueen perustamistarkoituksen suhteessa luonnonsuojelualueen nykytilaan ja vaikutuksiin. Tarkkailusuunnitelmaehdotus vastaa kuitenkin vain Natura-alueen suojeluperusteisiin eikä käsittele Koitelaisen luonnonsuojelualueen nykytilaselvitystä tai vaikutustarkastelua erikseen.

Perustellun päätelmän jättisukeltajaa, Pikku Vaiskonselän serpentiiniluontotyyppejä, ja Iso Vaiskonlampea koskevat puutteet jäävät tässä Koitelaisen Natura-alueeseen keskittyneessä lisätarkkailusuunnitelmassa käsittelemättä. Oletamme tarkkailusuunnitelmaa vaadittavan päivitettävän myös näiden ja edellä mainittujen muiden puutteiden osalta erikseen.

Tarkkailusuunnitelmasta

2.1 Pohjavesitarkkailu

Maaperän ja kallioperän vesivarastojen vuorovaikutusta ei ole mallinnettu tarkasti. Tämä vaatisi raportin mukaan vedenjohtavuuden ja varastokapasiteetin tarkempaa huomioimista, mikä ei ole mahdollista ilman tarkempaa tarkkailuaineistoa ja vedenjohtavuuden maastomittauksia. Tarkemmat maastomittaukset tulisi suorittaa, sillä nykyisellä mallinnuksella on mahdotonta saada tarkkaa tietoa kaivoksen vedenpinnan laskun vaikutuksista pohjaveden tasoon Natura-alueella, sekä mahdollisesta pilaantuneiden kaivosvesien pääsyn uhasta Natura-alueelle.

Pohjavesien tarkkailuputkien sijainti vain kaivoksen ja Natura-alueen välisellä alueella on ollut riittämätöntä. Tarkkailuputkia tulee sijaita myös Natura-alueen sisällä, kuten ohjelman päivityksessä s. 20 ja kuva 8. on ehdotettu. Tarkkailuputkien määrän riittävyyttä tulisi vielä arvioida tarkasti. Koska nykyiset pohjavesimallinnukset on tehty ilman minkäänlaista tietoa alueelta, voisi olla aiheellista kasvattaa tarkkailuputkien määrää vielä joillain mittauspisteillä, jotta tieto on laadullisesti riittävää pohjavesimallinnukseen. Kevitsanvaaran suunnan osalta tarpeen tiedon lisäämiselle on ilmaissut myös yhteysviranomainen. Kevitsanvaaran alueen pohjavesitarkkailun lisääminen on myös yhteydessä Natura-alueeseen Satojärveen liittyen.

On hyvä, että pohjavettä tarkkaillaan jatkuvatoimisilla mittareilla pinnankorkeuden, pH:n, ja sähkönjohtavuuden osalta. Suunnitelmassa tulee täsmentää myös lämpötila uusien Natura-alueen asemien mittauksiin. Tärkeää olisi velvoittaa myös perustilan näytteisiin säännöllisenä tarkkailuna. Tällöin vaikutuksiin ja lisänäytteenoton tarpeeseen päästään nopeammin käsiksi. 

Pohjaveden tarkkailun määrityspakettien sisältö olisi tullut avata suunnitelman liitteenä. Olisi tarpeellista, että ns. laaja näytteiden analyysipaketti olisi käytössä edes yhdellä pisteellä Satojärven ja Natura-alueen puolella. Lapin piiri esittää, että Natura-alueen asemien seurantaa tulisi tukea jatkuvatoimisilla mittareilla tarkkailun saattamiseksi riittävälle tasolle. Tämä tulisi lisätä tarkkailuvelvoitteeseen. 

Kasvillisuuden kontrollilinjalle tulisi velvoittaa asentamaan myös harkittu jatkuvatoiminen pohjavesipintaa seuraava mittausjärjestelmä ja pohjavesikemian tarkkailunäytteet.

2.2. Pintavesitarkkailu

Satojärvi on 3. vesienhoidon kauden 2021–2026 luokittelussa luokiteltu hyvään tilaluokkaan. Satojärven klorofyllipitoisuudet ja kasviplanktonbiomassat kuvastivat planktontutkimuksessa pääosin lievää rehevyyttä /rehevyyttä. Satojärven tulisi olla tulosten keskiarvon perusteella kokonaisluokittelultaan seuraavassa luokittelussa hyvässä tilaluokassa. Ehdotuksen mukaisesti Satojärveen virtaavan ojan vesimäärää tulisi seurata jatkossa kampanjaluontoisesti mittauksilla kesäaikana pintavesitarkkailun yhteydessä. On hyvä, että jatkuvatoimisia mittareita käytetään Satojärven pinnankorkeusmittauksissa, tämä tulisi ulottaa myös Satojärveen laskevaan ojaan.

Yleisesti kattavampi laaja kemiallinen analyysi tulisi tehdä joko syys- tai kevätaikaan keskikesän lisäksi, koska tuolloin virtaamat ovat keskimäärin suurempia ja myös pohjaveden tuoma haitallisten yhdisteiden kokonaismäärä voi olla suurempi kuin keskikesän vähäsateiseen aikaan. 

Yhteenvetona, automaattisten jatkuvatoimisten mitttausasemien lisääminen seurantaan on positiivista, ja sitä tulisi laajentaa Natura-alueen sisälle. Lisäksi laajempia vesinäyteanalyyseja tulisi tehdä myös muulloin kuin kesäaikaan ja useammalta näytepisteeltä. 

2.3 Kasvillisuuslinjatarkkailu

Kontrollilinjan lisääminen on perusteltu parannus. Rimpiaapaa ei kuitenkaan voida pitää yksiselitteisesti kaivoksen vaikutusalueen ulkopuolisena kontrollina. Suunnitelman mukaan alueeseen voivat vaikuttaa tulevat maa-ainestenottoalueet, niihin liittyvä liikenne ja pöly. Kontrollilinjoja tulisikin lisätä useampia tiedon laadun ja riittävyyden varmistamiseksi.

Kiiltosirppisammalen tarkkailu

Suunnitelmassa on esitetty mahdollisuus lisätä neljä uutta esiintymää, jos niitä löydetään kesän 2026 kartoituksessa. Seurattavia esiintymiä olisi tällöin enintään kymmenen. Lisäksi yksi Satojärven ja yksi Huutamoaavan pohjavesimittausasema sijoitettaisiin seuranta-alan läheisyyteen. Aiemmat alat sijaitsevat pääasiassa Satojärven ympäristössä ja vain yksi Huutamoaavalla. Kartoituksia tulisi tehdä Satojärven pohjoispuolta laajemmalla alueella, jotta koko mahdollisen vaikutusalueen sammalpopulaatiot ovat tiedossa. Esiintymien lisäämisen tulisi perustua sekä esiintymien laatuun että sijaintiin, jotta voidaan varmistaa tiedon riittävyys kaivoksen mahdollisista vaikutuksista. Esiintymien määrän rajaamisen tulisi olla tietoon perustuvaa. Seurannassa tulisi käydä selkeästi ilmi menetelmäkuvauksesta, seurataanko kiinteää ruutua, pysyvästi rajattua kasvustoa vai molempia. 

Suunnitelmassa on varsinainen lajikohtainen seurantamenetelmä vain kiiltosirppisammalelle. Isonuijasammalelle, lettorikolle ja lapinleinikille ei esitetä seurantasuunnitelmaa tai edes nykytilan kuvausta kuin yleisellä tasolla. Esitetyt kasvillisuuslinjat eivät näin ollen mahdollista lajien esiintymien ja populaatioiden muutosten arviointia. Katsomme, että myös näille laijeille tulisi asettaa lajiston nykytilaan perustuva seurantavelvoite. Erityisen tärkeää tämä on lettorikon osalta, jonka populaatiot Viiankiaavalla ovat romahtaneet, mikä painottaa muiden alueiden seurannan tärkeyttä.

7.2.4., 7.2.5.: Laskeuma- ja bioindikaattoritarkkailu

Kaivoksen pysyvää laskeumatarkkailuverkkoa tulisi laajentaa huomioimaan maanoton vaikutukset. Tämän osalta olisi tullut määrittää mittauspaikat, mittausjakso ja analyysivalikoima. Lisäksi olisi tullut lisätä bioindikaattoripisteitä, näytteenottotiheyttä ja tarvittaessa myös analysoitavia muuttujia. Räjäytysten typpilaskeuman seurantavelvoitteen asettaminen olisi tärkeää.

8.2.4., 9.2.: Linnuston seuranta, pöly, melu

Rimpiaavalle tai Mätäsaavalle ei esitetä linnuston seurantaa, vaikka suunnitelmassa tunnistetaan maa-ainestenoton melu-, pöly- ja liikennevaikutusten mahdollisuus. Katsomme, että linnuston seurantaa olisi tullut lisätä. Satojärven raportissa todetaan nimenomaisesti, ettei pesintöjen onnistumisesta ja alueen poikastuotosta ole tietoa. Maa-ainesten oton melu- ja pölyvaikutusten osalta mittauksia tulisi velvoittaa tekemään useammin kuin kertaluonteisesti ja täsmentää selkeästi menetelmäkuvaus.

Muistutuksen tekoon pinta- ja pohjavesiä koskien on osallistunut Luonnonsuojeluliiton Itämeri- ja vesiasiantuntija.

10.8.2026

Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri ry