Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto SLL Pohjois-Savon piiri Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistys

Kuopio
Navigaatio päälle/pois

Muistutus Itä-Suomen AVI:lle: Pohjaveden ja tekopohjaveden ottamista Jänneniemen vedenottamosta koskevan luvan lu­pa­mää­räys­ten muuttaminen ja purkuputken sijoittaminen Juurusveteen

11.10.2019 Itä-Suomen aluehallintovirasto, Ympäristöluvat

PL 50, 50101 MIKKELI, kirjaamo.ita@avi.fi

MUISTUTUS – POHJAVEDEN JA TEKOPOHJAVEDEN OTTAMISTA JÄNNENIEMEN VEDENOTTAMOSTA KOSKEVAN LUVAN LUPAMÄÄRÄYSTEN MUUTTAMINEN JA PURKUPUTKEN SIJOITTAMINEN JUURUSVETEEN, KUOPIO

DNRO ISAVI/5161/2019

ASIA

Pohjaveden ja tekopohjaveden ottamista Jänneniemen vedenottamosta koskevan luvan lupamääräysten muuttaminen ja purkuputken sijoittaminen Juurusveteen, Kuopio, Dnro ISAVI/5161/2019

MUISTUTUS

Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistys r.y. (KLYY) toteaa, ettei hakemuksessa vertailla vaihtoehtoja nykyisen maaperäimeytyksen ja suunnitellun purkuputken välillä ympäristön kannalta. Kyseessä vaikuttaa puhtaasti olevan kustannustekninen asia. Lähtökohtaisesti nykyinen maaperäkäsittelymenetelmäkin toimii, mutta vaatii ylläpitotoimenpiteitä.

KLYY esittää, että ainakaan huolto- ja poikkeustilanteissa ei huuhteluvesien johtamista Juurusveteen tule sallia. Mikäli huuhteluvesiä sallitaan johdettavan vesistöön, tulee ne käsitellä jatkuvasti Dynasand-suodattimella tai muulla vastaavalla teknologialla.

Jänneniemen tekopohjavesilaitoksen merkitys Kuopion kaupungin veden hankinnalle

Hakemuksen mukaan Kuopion Sorsasaloon suunnitteilla olevan Finnpulp Oy:n havusellutehtaan Kallaveteen kohdistuva vesistökuormitus tekisi Kuopion toisesta, Hietasalon vedenottamosta, aiempaa haavoittuvamman, minkä vuoksi Jänneniemen toimintaedellytyksiä on nyt kehitettävä entisestään Kuopion seudun vedenhankinnan turvaamiseksi. ISAVI on 31.3.2017 myöntänyt Finnpulp Oy:n havusellutehtaalle Kuopion Sorsasaloon ympäristöluvan. Luvasta on valitettu ja asian käsittely on vielä käynnissä korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Ympäristöluvan myöntäminen on kuitenkin edellyttänyt, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa vedenhankinnan vaarantumista toiminnan vaikutusalueella (YSL 49 §). Jänneniemen toimintaedellytyksien parantaminen vedenhankinnan turvaamiseksi on tärkeää, mutta ympäristönsuojelulain 49 §:n pohjalta tarkasteltuna hakemuksen perusteena ei voi olla hakemuksessa esitetty havusellutehtaan vesistökuormituksen aiheuttama vaara vedenotolle. Tällaista vaaraa ei voi olla, tai muutoin Finnpulp Oy:n ympäristölupa on väärin perustein myönnetty.

Jänneniemen vedenkäsittelylaitoksen toimintaedellytysten kehittäminen – purkuputken rakentaminen Juurusveteen

Nyt käsittelyssä olevan lupahakemuksen perusteella Jänneniemen toimintaedellytysten kehittämisellä tarkoitetaan vedenkäsittelylaitoksen rauta- ja mangaanisuodattimien huuhteluvesien johtamista jatkossa esikäsittelyn (huuhteluvesialtaat+Dynasand-käsittely) jälkeen Juurusveteen n. 5,9 metrin syvyyteen. Huuhteluvedet on imeytetty tähän saakka maaperään, mutta vesien imeytyminen maaperään on heikentynyt. Hakemuksen mukaan vedentuotantokapasiteetin saavuttaessa mitoitusarvonsa, rauta- ja mangaanisakan kuorintaa huuhteluvesialtaista olisi tehtävä kaksi kertaa vuodessa, joka ei sinänsä määränä kuulosta paljolta. Hakijan mukaan kuorintaa kaksi kertaa vuodessa tekevien koneiden työskentelystä aiheutuu kuitenkin pohjaveden pilaantumisriski, jota käytetään yhtenä perusteena purkuputken rakentamiselle. Pohjaveden pilaantumisriskiä ja sen ehkäisymahdollisuuksia ei kuitenkaan kuvata tarkemmin lainkaan. Muistuttajan näkemyksen mukaan työkoneiden toimimiseen alueella voi varautua hyvällä ohjeistuksella, käytännöillä ja suojaustoimenpiteillä. Jänneniemen 1-luokan pohjavesialueella sijaitsee yhtä lailla myös mm. maataloutta ja satelliittikuvien perusteella alueella on tehty myös esim. avohakkuita, jotka todennäköisesti ovat kahta kuorintakertaa suurempia riskejä alueen pohjavesivarannoille.

Liitteen 2. kohdassa 7. Johtopäätökset perustellaan purkuputken tarvetta seuraavasti:

Huuhteluvesien käsittely maaperäkäsittelynä nykyisen kaltaisesti on erittäin haastavaa, koska veden rautapitoisuus on tukkinut maaperäsuodattimia. Alueella ei ole viemäriverkostoa, jonne huuhteluvesiä olisi mahdollista johtaa. Tämän vuoksi ainoat käsittelymenetelmät vesilaitokselle, on johtaa huuhteluvedet maaperään tai purkuvesistöön. Vesistöön johtaminen olisi kustannustehokas vaihtoehto, koska alueella on jo vesijohtoverkostoa, jota voitaisiin hyötykäyttää purkuvesien johtamiseen. Mikäli vedet jouduttaisiin käsittelemään maaperäkäsittelynä, aiheuttaisi se laitokselle uusien maahanimeytysaltaiden rakentamista, jotka todennäköisesti alkaisivat tukkeutumaan nykyisten altaiden tavoin muutamien vuosien päästä.

Yllä mainitaan, että alueella ei ole viemäriverkostoa. Hakemuksesta ei ilmene, että kuinka kaukana viemäriverkosto lähimmillään on. Hakemuksen pohjalta ei voi päätellä, että olisiko viemäriverkoston ulottaminen realistinen, joskin kustannuksia aiheuttava, vaihtoehto?

Liikelaitokselle, joka kotisivuillaan mainitsee huolehtivansa jätevesien pois johtamisesta sekä käsittelystä ympäristön kannalta kestävällä tavalla, ei rauta- ja mangaanipitoisten huuhteluvesien johtaminen huolto- ja poikkeustilanteissa sellaisenaan järveen, ole asiallista toimintaa. Taustalla vaikuttaakin olevan kustannustehokkuuden hakeminen, eikä niinkään ole mietitty ympäristön kannalta parasta tapaa toteuttaa asiaa.

Paras käyttökelpoinen tekniikka?

Huolto- ja poikkeustilanteiden aikaan huuhteluvedet esitetään johdettavaksi Juurusveteen huuhteluvesialtainen kautta ilman Dynasand-käsittelyä. Tätä ei tulisi sallia. Vaikka johdettavien huuhteluvesien määrä on alhainen (200–500 m3/d, eli 2,3–5,8 l/s) suhteessa hakemuksessa ilmoitettuun Pelonsalmen laskennalliseen keskivirtaamaan (500 l/s), on joka tapauksessa ympäristönsuojelulain 8 §:n mukaisesti ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi huolehdittava ja varmistuttava siitä, että toiminnassa käytetään parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Se, että huuhteluvedet johdettaisiin huolto- ja poikkeustilanteissa sellaisenaan järveen, ei edusta parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Näin ollen, ainakin huolto- ja poikkeustilanteissa huuhteluvedet tulisi johtaa edelleen maaperäkäsittelyyn.

Dynasand-suodattimien valmistajan verkkosivujen (https://hyxo.fi/products/fin/dynasand-p-112-0/ ) mukaan Dynasand-hiekkasuodatin on jatkuvatoiminen, jota ei tarvitse pysäyttää pesun ajaksi: ”Jatkuvatoimisuus tarjoaa käyttäjälle lukuisia etuja perinteiseen hiekkasuodatukseen verrattuna. DynaSand-suodattimen käytettävyys on maksimoitu siten, että suodatinta ei tarvitse pysäyttää pesun ajaksi. Hiekkaa pestään tarvittaessa jatkuvasti suodattimen omalla suodoksella. Suodatin toimii tasaisesti ja luotettavasti.” Mitä hakemuksen mukaiset huolto- ja poikkeustilanteet siis tarkoittavat?

Vesistövaikutukset

Hakemuksen liitteen 2 mukaan huuhteluvedet vastaavat kokonaisfosforipitoisuudeltaan (kertanäyte 14.2.2018, 230 µg/l) maatalousvaltaisen alueen ojaa tai esim. Heinälamminrinteen suljetun kaatopaikan suotovesiä (ka. 2018 300 µg/l; Eurofins Environment Testing, Projekti 90287). Hakemuksen mukaan, kun Dynasand-hiekkasuodatus ei olisi käytössä, huuhteluvesien aiheuttama rautakuormitus vesistöön olisi luokkaa 5,9 kg Fe/d. Vastaava mangaanikuormitus on 0,6 kg Mn/d. Hakemuksen liitteen 2 mukaan Juurusveden pelonsalmessa keskimääräinen rautapitoisuus on 481 µg/l ja mangaanipitoisuus 25 µg/l. Huuhteluvesien johtaminen nostaa huomattavasti raudan- ja mangaanin pitoisuuksia syvänteen pohjan läheisessä vedessä. Vaikutus korostuu poikkeustilanteissa esiintyvällä maksimivirtaamalla 500 m3/d (taulukko 2, hakemuksen liitteestä 2).

Muistuttajan näkemyksen kohonneet rauta- ja mangaanipitoisuudet vedessä, sekä rauta- ja mangaanisakan kertyminen pohjasedimenttiin pienelle alueelle purkupaikan edustalle voivat paikallisesti vaikuttaa alueen pohjaeläimistöön ja pohjalla viihtyvien kalalajien esiintymiseen, kuten esim. kuha ja made. Tästä syystä VE1-vaihtoehtoa (purku ilman Dynasand-käsittelyä) ei tule sallia.

Kuopiossa 11.10.2019

Anne Paulo-Tuovinen Tiina Heinonen

KLYY:n puheenjohtaja KLYY:n sihteeri

p. 050 3073444 p. 050-3267304

anne@klyy.fi heinonen.tiina@gmail.com