Luontouutiset

Olen asunut Keravalla 10 vuotta ja käynyt jokseenkin joka paikassa kunnan alueella. Yksi kulma oli kuitenkin outo. Varmaan se on monelle muullekin keravalaiselle. Tarkoitan metsäkaistaletta, joka sijaitseeaivan kunnan etelärajalla Jokivarressa, moottoritien, Keravanjoen ja Lahdentien välissä. Metsä on kartaltamitaten noin 2 kilometriä pitkä ja leveimmillään vain noin 300 metriä (kuva 1). Kuva 1. Metsäkaistale ympäröity sinisellä…

Leo Lehtosen Jokamiehen lintukirjan mukaan hömötiainen (kuva 1) oli v. 1955 Suomen kolmanneksi tai neljänneksi yleisin lintulaji (2,2 miljoonaa pesivää paria). Kuva 1. Ensimmäisen lintukirjani kuva hömötiaisesta Lintuatlaksessa numero 3 (2006-2010) kannaksi arvioitiin vielä 600 000 – 1000 000 pesivää paria. Sen jälkeen hömötiainen on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi ja jyrkkä alamäki jatkuu. Syyksi on esitetty…

Keravan ympäristönsuojeluyhdistyksen 50-vuotisjuhlilla 4.3.2023 allekirjoittanutta odotti yllätys. Sain Suomen Luonnonsuojeluliiton kultaisen ansiomerkin (kuva 1). Kuva 1. Suomen luonnonsuojeluliiton kultainen ansiomerkki Nöyrimmät kiitokset liitolle ja kaikille esittämisessä mukana olleille. Tunsin kyllä oloni vähän vaivautuneeksi koska varmasti löytyy monia enemmän luonnonsuojelun hyväksi tehneitä. Mutta onhan sitä toki kaikenlaista tullut touhuttua ja koen velvollisuudekseni hiukan taustojani esitellä. Kouluaikana…

Kerava mainostaa itseään viherkaupunkina. Paljon on istutettu kirsikkapuita ja ovathan ne toki kauniita muutaman päivän syksyllä ja keväällä. Niistä ei kuitenkaan ole suurempaa haittaa mitä nyt syksyllä vähän lehtiä tiputtelevat. Suurempi haitta sen sijaan on monenlaisista kalliista ulkomaan pensaista, joilla on peitetty näkyvyys risteyksissä. Tein kahdesta oman asuinalueeni lähellä olevasta kummajaisesta ilmoitukset kaupungille. Ensimmäinen on…

Viime aikoina keravalaiset ovat saaneet tottua uusiin kuumaisemiin. Niitä on ilmestynyt Kaskelantien ja Vanhan Lahdentien varteen. Nopean toiminnan joukot ovat olleet asialla. Tosin sitkeän vastarinnan pesäkkeitä tuhotaan vielä räjäyttämällä Lahdentien varressa ainakin 4 vuoden ajan. Jokilaakson kaavan ja asuntomessualueen toteuttaminen on nyt lopulta alkanut. Ja vauhdin on oltava kova koska aikaa on vain 2 vuotta.…

Suomessa lainsäädännön pitäisi suojata paitsi pienvesiä niin myös niiden ympäristöjä. Mutta miten asia lienee käytännössä? Lähdetäänpä pienelle maastokierrokselle. Keravan suurin lähde on Kytömaalla. Vielä sen silmä on kirkas, pohjlla pulppuaa useammassakin kohdassa ja puro virtaa kohti moottoritietä (kuva 1). Kuva 1. Kytömaan lähde syyspuvussaan Kuitenkin uhka lähenee. Jo monta vuotta sitten lähteen ympäristön metsät lähes…

Keravan ympäristönsuojeluyhdistys järjesti 8.10.2021 tutustumisen Jäniksenlinnan tekopohjavesilaitokseen (kuva 1). Kuva 1. Jäniksenlinnan saneerattu tekopohjavesilaitos Mukana oli 11 hyvää vettä arvostavaa henkilöä. Hauskanniminen Jäniksenlinna sijaitsee Tuusulassa, ollen peltojen ja metsien kuvioimaa aitoa maaseutua parhaimmillaan. Tekopohjaveden valmistus vaatii onnistuakseen laajoja hiekka/soraharjuja ja niitä löytyy sieltä riittämiin (kuva 2). Kuva 2. Tuleva vesi-insinööri hiekkakuoppaa tutkimassa Tekopohjavettä syntyy, kun…

Keravalla on vähän vesistöä, mutta sitäkin on yritetty innolla piilottaa. Myrtinoja ja Sompion betonioja Myrtinoja lienee monelle keravalaiselle vähemmän tuttu. Tämä täytyy antaa anteeksi, koska suurempi osa siitä sijaitsee Tuusulan puolella. Vuoden 1990 kartassa oja näkyy kokonaisuudessaan ja se näyttäisi alkavan Tuusulan Myrtinsuolta. Kuva 1. Vuoden 1990 kartta. Punainen nuoli = Myrtinsuo, sininen nuoli =…

Keravan laajin yhtenäinen metsäalue ulottuu Keinukalliolta Vantaan rajalle Pohjois-Nikinmäkeen. Ei siellä juuri enää mitään ikimetsiä ole, lähes koko alue on ollut voimakkaassa metsätalouskäytössä ja isoja avohakkuualueitakin löytyy. Mutta kuitenkin, teitä ja rakennuksia siellä ei (vielä) ole. Nyt Destia on hakemassa lupaa laajaan kiviainesten ottoon suunnilleen tuon alueen puolivälissä. Sen takia on syytä lähteä pienelle retkelle…

Keväällä 2020 Keravan kaupunki asennutti suuren määrän linnunpönttöjä Ollilanlammen metsiin. Pöntöt olivat vekkulisti kulmittain roikkuvia (kuva 1). Kuva 1. Ja pönttöjä riittää Lintuharrastajana olin vähän huvittunutkin siitä että pöntöt oli sijoitettu melkein vieri viereen. Pikkulinnuilla kun kuitenkin on ikiomat reviirinsä. Jo 4. päivä heinäkuuta huomasin, että yksi pönttö oli lyöty säpäleiksi (kuva 2). Kuva 2.…

Vasta muutama vuosi sitten aloin kiinnittää huomiota sanaan hulevesi. Sillä ei kuitenkaan ole mitään tekemistä huolettoman elämäntavan kanssa vaan se tarkoittaa rakennetuilta alueilta poisjohdettavaa sade- ja sulamisvettä. Asia on tärkeä, koska asutuskeskuksien maaperä muuttuu läpäisemättömäksi ja silloin tulee helposti tulvia sekä eroosiota ja sadevedet valuvat suoraan jätevesiviemäreihin vieden pois kapasiteettia puhdistuslaitoksilta. On järkevää tehdä rakenteita,…

Tässä nyt kehottelen ihmisiä, että menkääpä kipin kapin katselemaan kukkia susirajalle eli Sipoon ja Keravan rajalle Kiskokujalle sekä Ahjonsillan kulmaan. Kyseiset paikat löytää jalkaisin tai pyöräilemällä, Porvoontietä kulkevilla busseilla tai jos välttämättä haluaa mennä autolla niin parkkiin mahtuu hyvin Alepan pihalle. Kiskokujan päässä, Puumerkin takana ja öljyradan varressa on vanha teollisuustontti. Sinne suunniteltiin jossakin vaiheessa…

Kuva 1. Moottoritien melu kuuluu vierestä, mutta hanki on rikkumaton Moni ei ehkä tule ajatelleeksi, että Keravalla on paljon kallioita. Ja miksi? Sen takia että ne on piilotettu. Jos katsoo karttaa niin joka puolella kaupunkia on alueita, joissa asuinrakennukset tai vilkkaasti liikennöidyt tiet ovat motittaneet kalliot niin että sinne käytännössä pääsee vain kävelemällä jonkin asuinrakennuksen…

Vastapäätä Haukkavuoren luonnonsuojelualuetta, Kaskelan tien pohjoispuolella, kohoaa Jänisvuori. Jänisvuoren laelta on näkymä Haukkavuorelle ja Keravan vankilaan (kuva 1). Kuva 1. Maisema Jänisvuorelta länteen Vuoren itäpuolella on laaja hakkuualue (kuva 2), Kuva 2. Jänisvuoren hakkuualue mutta sen heti sen vieressä, välittömästi Kaskelan tien läheisyydessä, sijaitsee laaja tiheäpuinen metsä, jossa kulkee lukuisia paljon käytettyjä polkuja (kuva 3).…

Useimmille keravalaisille on tuttu Keravan kartanolla sijaitseva Merikallion lintupuisto. Se on kaupunkipuisto, jonka Keravan kaupunki ja Kerava-seura ry aikanaan perustivat kunnioittamaan keravalaisen lintutieteilijän, professorin ja rehtorin, Einari Merikallion (1888-1961) merkittävää elämäntyötä. Mutta mitä puistolle nykyään kuuluu? Lähdetäänpä katsomaan. Kuva 1. Vanha lintutaulu Paikka on helposti saavutettavissa ja löydettävissä. Pyörätietä pääsee perille ja pieni parkkipaikkakin on.…

Keravan Lapilassa sijaitsee Lapilanpuistoksi nimetty metsikkö. Alue ei ole valtavan suuri eikä mitään synkkää aarnimetsää. Huomiota kiinnittävät kuitenkin kymmenet jykevät kuuset. Paksuimman kuusen ympärysmitta on peräti 310 cm (kuva 1). Myös kookkaita mäntyjä löytyy ja lehtipuusto on tiheää (kuva 2). Alueella risteilee polkuja. Lapilan alue on mäkeä ja talvella lapset löytävät melko hurjiakin pulkkarinteitä. Lapilan…

Ansiokkaassa Keravan luontoselvityksessä vuodelta 2014 mainitaan Kytömaan lähde ja Kytömaan suo. Niitähän pitää toki mennä katsomaan. Kartalta katsoen lähestymissuunnassa on miettimistä. Idässä on moottoritie ja lännessä omakotitalorakennusalueet sekä teollisuustontit. Ehkä helpointa on mennä pyörällä Savuhovin tehtaanmyymälän ohi? Tie päättyy kääntöpaikkaan ja siitä sitten vaan moottoritien suunnassa kohti pohjoista. Luontoelämyksiä on vähän, metsät on kaikki tarkoin…

Varmaan lähes jokainen keravalainen tuntee Klondyken. Onhan siellä yrityksiä ja ravintolakin. Paikalla on pitkä teollinen historia. Siihen voi tutustua lukemalla netistä Keravan kaupungin ja arkkitehtitoimisto Lehto Palkonen Valkama Oy:n 24.6.2003 julkaiseman ansiokkaan selvityksen ”Keravan rakennuskulttuurin inventointi ja kulttuuriympäristön hoitosuunnitelma”. Sivuilla 21-22 on kuvattu Savion teollisuusympäristön historia ja sen hetkinen tila. Silloisessa ilmavalokuvassa näkyy Klondyken rakennuksen…

Kerava on pieni kunta pinta-alaltaan ja tiheästi rakennettu. Alkuperäistä luontoa ja varsinkin metsää on niukasti jäljellä. Haukkavuoden pieni suojelualue sinnittelee hakkuitten keskellä ja Pihkaniitystä löytyy isompia puita. No, onhan meillä hieno Sipoonkorven kansallispuisto lähes naapurissa ja siellä riittää luonto-ihmiselle tutkittavaa. Mutta on meillä vieläkin lähempänä todella upea suojelualue – Rörstrandin vanha metsä. Sekin sijaitsee Sipoon…

Kaikille Ahjon asukkaille on Ollilanlampi tuttu paikka. Ahjon asutuskeskuksen ja Keupirtin välissä on metsäalue, jota hallitsee korkea mäki. Aivan sen huipulla on suo ja sen eteläreunassa pieni mustavetinen lampi. Monen lapsiperheen päiväretki suuntautuu sinne sorsia ruokkimaan. Loppukesä on kukkaloistoa, vesipinta-ala peittyy lumpeilla. Kuva 1. Loppukesällä lumpeita riittää Lammen kiertää polku ja on siellä istumapenkkejä sekä…

Monille keravalaisille on tuttu Yli-Keravalla sijaitseva Pihkaniityn-Sikakorven ulkoilualue. Junaradan ylittävää tietä kohti Virrenkulmaa kulkiessa saattaa tarkkaavaisen kulkijan silmään osua radan itäpuolella tiheä ja korkea metsikkö. Kuva 1. Keväinen näkymä Ylikeravantieltä pohjoiseen Eipä muuta kuin saappaat jalkaan ja paikkaan tutustumaan. Alueen sisälle pääsee helpoimmin Kytömaan tieltä. Ennen kookasta ojaa on vasemmalla unohdetun näköinen pallokenttä, josta on…

Rakentaminen ja teollistuminen hävittävät alkuperäistä luontoa. Usein luonto on kuitenkin kekseliäämpi ja voimakkaampi kuin ihminen ja vetää viimeisen korren. Kaikkien kaupunkien laitamilla on runsaasti vastenmielisen näköisiä teollisuusalueita. Usein kuitenkin juuri tuollaisilta alueilta ilmoitellaan lintuhavaintojärjestelmä Tiiraan monenlaisia harvinaisuuksia. Ongelmallista on että alueilla liikkuminen on usein kiellettyä ja joskus jopa vaarallista. Monille keravalaisille on tuttu Keinukalliolta Kuusijärvelle…

Lähiluonto on ihmisen hyvinvoinnin kannalta olennainen tekijä. Kaikilla ei ole varaa eikä voimia lähteä Lappiin, Thaimaaseen tai Malediiveille. Kaupungissakin voi muutaman kävelyaskeleen päässä sijaitsevilla kohteilla olla suuri merkitys viihtymiseen. Verkkainen kulkija havaitsee niitä helposti. Keravan Päivölänlaakson Kytkinkatu on mitä urbaaneinta teollisuusaluetta. Jalkakäytävän sisäreunan ja aidan välissä on ollut kuitenkin maata ja siellä esittäytyi vielä keväällä…