Jokivarren metsiä hakataan rajusti

Jokivarren metsiä hakataan rajusti

Keravan suurin (n. 230 hehtaaria) yhtenäinen metsäalue sijaitsee Keinukallion ja Vantaan Pohjois-Nikinmäen välissä (kuva 1). Kartoissa siinä on nimi Jokivarsi.

Kuva 1. Jokivarren metsäalue.

Hämmästyttävää kyllä, siellä ei ole lainkaan teitä, vain polkuja ja kuntoreitti. Maapohja on suurimmaksi osaksi yksityisomistuksessa, kaupungilla on siellä vain 6 pientä palstaa. Seutu on hyvin kallioista ja suurimmat nimetty Koukkukallioksi ja Rajakiilinkallioksi. Koukkukallio sekä Koukkusuo on Keravan yleiskaavassa 2035 ympäröity luo-merkinnällä. Tämä ei ole kuitenkaan rajoittanut Koukkusuolla talvella 2024 tehtyjä hakkuita. Näistä kohteista olen jo aikaisemmin kertonut Luontouutisissa. Alueella on pari hyvin huonosti kasvamaan lähtenyttä avohakkuualuetta (kuvat 2 -3).

Kuva 2. Hakkuualue vuonna 2014, koivun taimia ja maitohorsmaa

Kuva 3. Sama paikka kuin edellä (huhtikuu 2026). Koivut ovat kasvaneet ja joitakin männyn taimiakin on ilmestynyt

Jokivarren metsät ovat kautta aikojen olleet voimakkaassa metsätalouskäytössä ja ovat nyt tyypillistä varmaan monen kaupunkilaisen mielestä ”kaunista” talousmetsää. Tiheän polkuverkoston ansiosta liikkuminen on vaivatonta (kuvat 4 – 5).

Kuva 4. Talousmetsässä karhunkin näkee jo kaukaa

Kuva 5. Kulkua helpottamaan on rakenneltu myös siltoja ojien yli

Tavallista metsän eläimistöä sieltä löytyy, tyyppilintuja ovat laulurastas, punarinta ja rautiainen. Yöllä liihottelevat lepakot ja loistettaan luovat kiiltomadot. Jokivarren metsien harvinaisuus on kirjoverkkoperhonen (kuva 6). Se kuuluu Euroopan unionin luontidirektiivin IV liitteen lajeihin, jotka edellyttävät tiukkaa suojelua ja joiden suojelemiseksi on perustettava erityisen suojelun alueita. Laji on muissa Euroopan maissa suurharvinaisuus ja Suomessa se on luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettu. Kirjoverkkoperhosen elinpaikkoja ei saa hävittää tai heikentää ilman ELY-keskuksen (nyk. lupa- ja valvontavirasto) myöntämää poikkeuslupaa.

Kuva 6. Kirjoverkkoperhonen. Pieni mutta kaunis

Marjamaita tietysti on ja hyvällä tuurilla voi löytyä vaikkapa vattuja (kuva 7).

Kuva 7. Etsivä löytää

Saattaapa siellä tulla vastaan mielenkiintoisiakin yksityiskohtia (kuva 8)

Kuva 8. Metsänvartija?

Jokivarressa on hakkaamatonta metsää Rajakiilinkallion ja Koukkukallion päällä ja rinteillä. Lisäksi alueen kaakkoisosassa on kolmas kallioalue, jossa männikkö on myös säästynyt (kuva 9)

Kuva 9. Pieni polku metsän halki vie…

Jokivarren metsät ovat kovassa virkistyskäytössä. Siellä patikoidaan, hölkätään, suunnistetaan ja talvella hiihdetään. Marjat ja sienet löytävät ottajansa. Vaikka Jokivarren metsät ovat Keravaa niin alueella on keravalaisten lisäksi varmasti yhtä paljon vantaalaisia käyttäjiä. Itse asiassa Pohjois-Nikinmäen pientaloalue on rakennettu metsään kiinni ja kas siinäpä taas vantaalaisille mainio ilmainen ulkoilualue eli tilanne on vähän sama kuin Keravan Savionselänteellä, jota puolestaan Leppäkorven asukkaat käyttävät ulkoiluun (kuva 10).

Kuva 10. Vantaan Pohjois-Nikinmäen omakotitaloalueelta on helppo pujahtaa metsään

Jokivarren metsiin on vuoden 2026 aikana tulossa hyvin laajoja hakkuita. Kaupunki on antanut sinne maisematyöluvan. Kirjoverkkoperhosen esiintyminen alueella ei ole vaikuttanut asiaan. ELY-keskus on lausunnossaan arvellut, että perhosen elinpaikat pystytään säästämään. Vaatii kyllä motokuskilta melkoista biologista silmää. Metsissä on myös useita noroja, jotka hakkuissa pitäisi huomioida.

Keravan yleiskaavassa 2035 Jokivarren metsiin on tehty 2 suurta työpaikka-aluevarausta. Muuten Jokivarsi on metsätalousaluetta, jolla on virkistysarvoja. Maakuntakaavassa on laaja virkistysaluemerkintä (myös uudessa Visiossa). Destia suunnitteli taannoin kallioitten louhintaa (ks. esim. Luontouutiset 12.11.2020). Silloin hanke kaatui mm. Keravan kaupungin vastustukseen. Laajamittaiset hakkuut juuri yleiskaavan TP-3 alueilla tietäisivät luontoarvojen menetystä ja silloin maapohja saattaa vaihtaa omistajaa ja kallioitten louhinta pääsisi käyntiin? Toteutuessaan jättimäiset louhinnat heikentäisivät suuresti koko alueen metsien moninaiskäyttöä ja samalla menetettäisiin merkittävät hiilidioksidinielut. Kansalaisten sekä Keravalla että Vantaalla pitää olla valveilla nyt kun Keravan yleiskaavaa 2050 ollaan laatimassa ja vaatia työpaikka-alueiden poistamista kokonaan.