Vastaus korkeimman hallinto-oikeuden kirjalliseen kuulemiseen Kumpulanmäen asemakaavan valitusasiassa

Kuva: Aki Eerikäinen

Olemme yhdessä Kumpula-seuran kanssa antaneet vastauksen korkeimman hallinto-oikeuden kirjalliseen kuulemiseen Kumpulanmäen asemakaavan valitusasiassa 8.7.2026.

—

Korkeimman hallinto-oikeuden kirjallinen kuuleminen 10.6.2026,
dnro 2175/03.04.04.04.16/2025

Lisäaikaa myönnetty haetun mukaisesti sähköpostilla 8.7.2026 asti

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ja Kumpula-seura ry vastaavat Helsingin kaupungin 2.6.2026 antamaan lausumaan seuraavasti

Kaupungin lausuma

Helsingin kaupunki vaatii muutoksenhakijoiden valituslupahakemuksen ja valituksen hylkäämistä sekä liito-oravan elinpiiriä ja kulkureittiä koskevan valitusperusteen jättämistä tutkimatta. Myös puutteellista vuorovaikutusta sekä vuorijalavaa koskevat vaatimusperusteet olisi jätettävä tutkimatta.

Kaupunki katsoo, että valituksenalainen asemakaava täyttää maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:n sisältövaatimukset, ja se perustuu maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n edellyttämiin kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin liito-oravan levinneisyyden ja muiden selvitysten osalta. Kaupunki katsoo edelleen, että asemakaava on myös valmisteltu ja tehty kuntalain 135 §:n mukaisesti.

Vaatimustaan liito-oravaa koskevan valitusperusteen tutkimatta jättämisestä Kaupunki perustelee sillä, että tieto liito oravasta esitettiin hallinto-oikeudelle helmikuun lopulla 2026, kun valitusaika oli päättynyt 8.11.2025.

Kaupunki katsoo, etteivät Kumpulanmäen asemakaava-alueen liito-oravaselvitykset ole olleet puutteellisia, jolloin kyse ei olisi vastaavasta tapauksesta kuin vuosikirjapäätöksessä KHO:2017:33, jossa korkein hallinto-oikeus katsoi vetoamisen asemakaavan hyväksymisen jälkeen tehtyyn liito-oravaselvitykseen perustelluksi.

Kaupunki perustelee liito-oravaselvitysten riittävyyttä vedoten Helsingin kaupungin teettämiin, väitetysti kattaviin ja laajoihin liito-oravaselvityksiin, jotka olisivat myös yksittäisen kaava-alueen osalta riittäviä, niin että alueidenkäyttölain 9 §:n riittävä selvitysvelvollisuus täyttyisi tapauskohtaisen harkinnan perusteella ilman kaava-aluetta koskevaa erillisselvitystä.

Erillisselvitysten tarpeesta asemakaava-alueilla

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu on tarpeen muun ohella siksi, että linjattaisiin milloin asemakaavatasoinen tai muu tarkempi luontoselvittäminen on tarpeen, ja miten tulkitaan maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n velvoitetta, jonka mukaan selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia.

Maankäyttö- ja rakennuslain 9 § mukaan:

Kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia.

Lain esitöissä (HE 101/1998) perustellaan lainkohtaa muun ohella näin: ”Pykälään ehdotetaan otettavaksi yleinen säännös kaavoituksen perustumisesta riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Näihin kuuluvat muun muassa kaavoitettavan alueen ja sen lähiympäristön luonnonoloja, rakennettua ja muuta kulttuuriympäristöä, väestön oloja, ympäristön tilaa, olevia ja suunniteltuja toimintoja, alueen kehitysnäkymiä ja muita kaavoituksessa tehtäviin ratkaisuihin vaikuttavia asioita koskevat tutkimukset ja selvitykset.

Kaavoituksessa sovitetaan yhteen erilaisia alueidenkäyttötarpeita. Alueiden käytön ja eri toimintojen sijoittamisen ympäristövaikutukset ja muut vaikutukset on tarpeen selvittää ja arvioida riittävän aikaisessa vaiheessa kaavaa laadittaessa. Riittävän laaja-alainen ja perusteellinen vaikutusten arviointi kaavoituksen yhteydessä on välttämätöntä jo senkin vuoksi, että ne, joiden olosuhteisiin ratkaisu saattaa vaikuttaa, voivat arvioida eri vaihtoehtojen vaikutuksia. Vaikutukset olisi selvitettävä koko siltä alueelta, jolle kaavan olennaisten vaikutusten voidaan arvioida ulottuvan. Esimerkiksi suurten kauppakeskusten sijoittumista suunniteltaessa olennaiset vaikutukset ulottuvat usein kunnan rajojen yli. Lähelle kuntarajaa suunniteltavien vähäisempienkin maankäytön muutosten vaikutukset saattavat ulottua kunnan rajan yli. Vaikutukset on tällöin myös selvitettävä koko vaikutusalueelta yli kunnan tai muiden hallinnollisten rajojen.”

Velvoite selvittämiseen koskee siten vähintään koko kaavan aluetta ja myös mahdollisia luontoon kohdistuvia verkostovaikutuksia.

Helsingin kaupunki on omaksunut käytännön, jossa se on lähes täysin luopunut asemakaavojen luontoselvityksistä. Näin luontovaikutusten arviointi perustuu yleisiin, usein koko kaupungin tasolla toteutettuihin luontoselvityksiin esimerkiksi eri lajiryhmistä ja tietyistä luontotyypeistä. Käytäntö on riittämätön maankäyttölainsäädännön kannalta, kun selvityksen kohteena tulisi olla vähintään kaavoitettava alue ja sen lähiympäristö (HE 101/1998).

Kun asemakaavan valmistelussa käytetään vain luontotietojärjestelmää, sen sisältämän aineiston ajallisen että alueellisen kattavuuden rajoitteet tulevat esiin. Kumpulanmäen tapaus on muutoksenhakijoiden mielestä esimerkki siitä, että kaupungin luontotietojärjestelmään nojaaminen ainoana lähteenä on riittämätöntä silloin kun alueen luontoarvot ovat erityiset ja/tai kun sillä on merkitystä ekologisen verkoston osana ja linkkinä.

Valituksessaan muutoksenhalijat osoittivat, että valituksenalaisen Kumpulanmäen kaavaratkaisun viiden hehtaarin luontopinta-alasta oli tutkittu kasvillisuuskartoituksessa vain neljännes. Alueen pohjoisosa, jossa sijaitsee toinen Timo Metsäsen kaavapäätöksen jälkeen havaitsemista yhtenäisistä vuorijalavaesiintymistä, jäi kokonaan kattamatta, samoin Metsäsen raportissa eritelty kallioalue, Ainoa luontoselvitys, mikä koko aluetta koskien on tehty, on juuri kyseinen Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen asemakaavaratkaisun hyväksymisen jälkeen teettämä Timo Metsäsen esiselvitys, jossa suositellaan kattavan asemakaavatasoisen luontoselvityksen tekemistä alueella. Selvitys perustuu kirjallisuuteen ja kahden päivän maastotyöhön, joka tuotti huomattavasti uutta tietoa alueesta. Metsäsen esiselvitys osoittaa lisätutkimuksen tarvetta useissa lajiryhmissä ja alueilla. Merkittävää on, että Metsänen tunnisti alueella muun ohella kaksi selkeää vuorijalavan esiintymää. Metsäsen selvitys osoittaa osaltaan, miksi lain edellyttämä koko alueen selvittäminen on tarpeen.

Liito-orava on esimerkki koko kaupunkia koskevan kartoituksen ajallisen kattavuuden puutteesta silloin, kun ei hankita koko kaupunkia koskevan skaalan tietoa vaan tarkastellaan yksittäistä esiintymää tai potentiaalista esiintymää. Kaupunki väittää lausumassaan, että kaavaratkaisun pohjana on käytetty viittä (5) liito-oravajulkaisua. Näistä vuoden 2024–2025 raportti on julkaisematon ja Helsingin liito-oravainventoinnit 2024 myös julkaisematon (sitä ei löydy myöskään netin hakutoiminnoilla; kyseessä on ilmeisesti konsultin tilaajalle toimittama raakaraportti). Vuoden 2024 julkaisu on päiväyksensä (10.10.2024) mukaan valmistunut kaavaratkaisun kaupunginvaltuustossa hyväksymisen jälkeen, joten se ei ole voinut toimia valmistelun pohjana, mikä koskee myös vuosien 2024–2025 julkaisematonta raporttia.

Helsingissä liito-oravatyö on vuosittaista, kuten Kaupunki laumassaan toteaa. Jos tarkastellaan valituksenalaisen kaavaratkaisun aluetta, asia on aivan toisin. Viidessä liito-oravaraporteissa kaavaratkaisun alue ei esiinny yhdenkään tekstissä. Sen mukanaolo on pääteltävissä vain vuosia 2020 ja 2021 koskevan raportin sivun kahdeksan kartasta, jossa alue on nollahavaintoa osoittava punainen läiskä Kumpulan asutuiksi todetuista alueista kaakkoon. Vuosien 2022 ja 2023 raportin vastaavasta kartasta sekä 2024 sisäisestä konsulttiraportista ilmenee, ettei kaavaratkaisun alueella ole käyty. Alue on siten jäänyt Kaupungilta tarkistamatta kaavaratkaisun keväänä ja sitä edeltävinä kahtena keväänä (LIITE 1). (Vuoden 2024 julkaisun Helsingin liito-oravainventoinnit 2024 lopussa on taulukko, jossa kuitenkaan ei ole mukana nollahavaintokohteita. Kohde 109 Kumpulanmäki ei ole asemakaava-alueella vaan mäen toisella puolella.)

Toistamme valituksessamme esitetyn lainauksen ympäristöministeriön ohjeesta: ”Esimerkiksi liito-oravan esiintymistieto on yksilöiden liikkuvuuden ja lyhytikäisyyden vuoksi luonteeltaan nopeasti vanhenevaa. Yhtenä vuonna liito-oravalle soveltuvaksi todettu alue, jolla ei kuitenkaan tuolloin tehty havaintoja liito-oravista, saattaa jo seuraavana vuonna olla liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikka. Tämä mahdollisuus on syytä ottaa huomioon etenkin tilanteessa, jossa liito-oravaa esiintyy selvitysalueen lähiympäristössä ja alueella on lajin kannalta toimivat ekologiset yhteydet. ”

Alueen selvittämisen olennaisuutta korostaa myös kokeneen luontokartoittajan ja kaupungeille paljon selvityksiä tehneen Elina Mannisen vuoden 2021 toteamus alueen soveltuvuudesta liito-oraville ja lepakoille. Kummastakaan lajista tai koko alueen kasvillisuudesta ei kuitenkaan tehty selvitystä.

Milloin liito-orava on levinnyt alueelle? Siitä ei ole varmuutta, kun vuosina 2022–2024 ei tehty alueella liito-oravakäyntiä tai -selvityksiä. Tämä merkitsee, ettei voida riittävällä varmuudella sulkea pois, ettei alueella ole ollut ennen kaavapäätöstä liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkoja. Laadittujen selvitysten perusteella jää huomattava epävarmuus siitä, sijaitsiko asemakaava-alueella liito-oravien lisääntymis- ja levähdyspaikkoja kun kaava hyväksyttiin.

Kaupungin lausumassaan esittämän väittämän mukaan uusi ydinalue on syntynyt ”todennäköisesti kaavapäätöksen jälkeen”, ja toisen toteaman mukaan lajin ”on täytynyt pesiytyä Kumpulanmäen pohjoiselle asemakaava-alueelle vuoden 2024 jälkeen”.

Kaupungin ja muiden toimijoiden omassa tiedotteessa 12.6.2025 todetaan kuitenkin varhaisempi ajankohta: ”Arvion mukaan liito-orava on pesiytynyt alueelle vuoden 2024 aikana, koska aiemmissa kartoituksissa havaintoja ei ole tehty.”

Muutoksenhakijat huomauttavat, että kyseessä voi olla aiempikin vuosi, koska viimeisin kaupungin esittämä nollahavainto on vuodelta 2021 eli kartoituksia ei tehty kaavapäätöstä edeltävinä keväinä 2022, 2023 ja 2024. Lausumassa perustellaan liito-oravan puuttumista nyt sillä, että lajin poissalo voitaisiin todeta luotettavasti laji.fi -palveluun kirjatuista yksityisistä havainnoista alueella. Tämä väittämä on katteeton, koska käynneistä alueella ei ole tietoa ja harrastajaseuranta on satunnaista.

Kaupunki ei lausumansa yhteydessä edelleenkään toimita raporttia omasta (konsultin) vuoden 2021 käynnistään, jolloin myöskään tämän nollakartoituksen riittävyyttä on vaikea arvioida, kun edes päivämäärä ei ole tiedossa. Julkisesti saatavilla olevana tietona tuolloisesta käynnistä on vain kohteen esiintyminen nollahavaintona vuosia 2020 ja 2021 koskevassa kartoitusraportissa.

Edellä aiemmin mainitussa tiedotteessa kaupungin asiantuntija selittää myös alueen soveltuvuutta liito-oravalle: ”Alue on epätyypillinen liito-oravan pesimäpaikaksi, sillä liito-orava suosii yleensä varttuneita kuusivaltaisia sekametsiä, joissa kasvaa haapaa. Kaupunkiliito-oravat vaikuttaisivat kuitenkin hyväksyvän epätyypillisempiä elinalueita kuin muualla elävät lajitoverinsa, mikä selittäisi liito-oravan leviämistä Kumpulanmäelle,” sanoo Helsingin kaupungin ympäristöpalveluiden asiantuntija Ari Turula.

Asemakaavatasoisen erillisselvitysten tarve luontoarvoista on edellä selostetun ja muutoksenhakijoiden valituksessaan lausuman perusteella ilmeinen. Kaupungin lausumassa luetellaan tehdyt erillisselvitykset, joita on 13. Yksikään niistä ei koske luontovaikutuksia. Muutoksenhakijat näkevät, että luontoselvitysten laadinnan näkeminen muiden selvitysten kanssa tasavertaisina asemakaavoituksessa – silloin kun alueen luontoarvot ja merkitys verkostossa ovat ilmeisiä – voidaan nähdä osana säädöspohjan edellyttämää toimintaa, joka turvaa ympäristöperusoikeuden toteuttamista.

Kaupungin lausumassaan kohdassa yhteenveto luontoselvityksistä esittämä väite ”yksityiskohtaisen, useita vuosia jatkuneen paikallisen seurannan” toimimisesta asemakaavan pohjana ei kuvaa tilannetta oikein. Yksityiskohtaisesta paikallisesta seurannasta ei ole minkäänlaista näyttöä, ja juuri sen puuttuminen on keskeinen huomiomme. Yhteenvetona muutoksenhakijat toteavat, ettei käytettävissä oleva aineisto ole kaupungin lausumassaan väittämällä tavalla kokonaisuutena laaja ja ajantasainen, jos tarkastellaan valituksenalaisen kaavaratkaisun aluetta. Erilliset selvitykset olisivat olleet tarpeen jotta asemakaavan sisältövaatimukset ja maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n edellytys kaavan merkittävien vaikutusten arvioinnista täyttyisi. MRL:n 54.2 §:n mukaan erityisiä luonnonarvoja ei saa hävittää, ja puutteelliset selvitykset voivat johtaa tähän. Kaavapäätöstä eivät ole edeltäneet riittävät selvitykset (MRL 9 §) ja kaavan vaatimukset eivät täyty (MRL 54 §). Laji.fi ja Helsingin luontotietojärjestelmä eivät ole MRL:n tarkoittama riittävä selvitys.

Muutoksenhakijat toteavat, ettei valituksenalaisen Kumpulanmäen asemakaavan ratkaisu perustaa asemakaavaa koskevat luontotieto vain kaupungin luontotietojärjestelmän hajanaiseen antiin täytä lain asettamia vaatimuksia, kun otetaan huomioon muun ohella alueen luonne arvometsänä, merkitys Lahdenväylän ylittävän ekologisen yhteyden kannalta ja kokeneen luontokartoittajan vuonna 2021 esittämä näkemys alueen soveltuvuudesta liito-oravalle ja lepakoille. Asemakaavaa varten ei ole tehty mitään erillistä luontoselvitystä tai edes maastokäyntiä, vaikka alueen erityisluonne oli Kaupungin tiedossa hyvissä ajoin ennen kaavan hyväksymistä.

Alueen luonnonarvoja ja vaadetta luontoselvityksistä on pidetty kaavoitusprosessin aikana esillä. Tämä ilmenee myös vuorovaikutusraportista (päivätty 7.12.2021 täydennetty 4.10.2022), jossa todetaan, että ”mielipiteissä esitettiin, ettei alueelta ole laadittu luontoselvityksiä joiden pohjalta voidaan arvioida kaavan toteuttamisen vaikutuksia luonnonympäristöön. Mielipiteiden mukaan alueella esiintyy luontodirektiivein suojeltuja lajeja, lepakot, liito-orava. Kumpulanmäen metsä saattaa olla luonnonsuojelulain 29 § tarkoittama luonnontilaisen kaltainen jalopuumetsä.” ja edelleen ”Vaahtera arvioitiin yhdeksi liito-oravan suosimaksi ruokailupuuksi ja että vaahteralla elää kymmenkunta uhanlaista eliölajia” sekä ”Muistuttaja oli huolissaan vaikutuksista luonnon monimuotoisuuteen, lahopuihin, sammaliin, jäkäliin, vaahterakääpään sekä vaahteralla eläviin uhanalaisiin eliölajeihin kilpikaarnamäntyihin sekä koivupökkelökoloihin (kolopesijälinnut, lepakot ja liito-orava)”.

Muutoksenhakijat toteavat, että liito-oravahavainto alueella ei ole uusi valitusperuste, vaan lisänäyttö siitä, että alueen luontoselvitykset eivät ole riittävät. Tätä on myös Timo Metsäsen raportti havaintoineen kahdesta vuorijalavaesiintymästä ja muista alueen luonnonarvoista ja niiden kartoitustarpeista. Kaupungin selvitykset eivät riittäneet ennen kaavapäätöstä osoittamaan, ettei alueella ole liito- oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkoja. Kun yksityisen harrastajan tarkastama liito-oravahavainto lähetettiin tammikuussa 2025 Helsingin kaupungille ja sen käyttämälle konsultille, Helsingin liito-oravakartoituksista vastaava konsultti ilmoitti vastauksessaan, että alueelta on saatu luotettava liito-oravahavainto ”jo muutama vuosi sitten” ja reagoi ilmoitukseen tuomalla tiedon myös kaava-alueen vieressä Floorantien puistossa / Kumtähden kentällä tehdystä liito-oravahavainnosta, joka oli tehty syksyllä 2023. Kaava-alueen liito-oravat olisi muutoksenhakijoiden mielestä tullut jo ensimmäisen havainnon perusteella kartoittaa vuosittain, ja viimeistään sen jälkeen, kun Kumtähden kentältä (Floorantien puistosta) saatiin havainto 2023. Tämä havainto viittasi aiemman tiedon ohella siihen, että alueella voi olla Luontodirektiivin liitteen IV(a) lajin lisääntymis- ja levähdyspaikka ja/tai tärkeä kulkuyhteys ja siirtymäreitti.

Liito-oravalle rajattiin keväällä 2025 2,76 hehtaarin laajuinen, noin 400 metriä pitkä ydinalue kaava-alueen keski- ja pohjoisosaan ja osin Kustaa Vaasan kadun itäpuolelle Flooranpuistoon. Nyt kaupungin karttajärjestelmään on merkattu kadun ylityksen ylityspaikkatarvemerkintä Kumtähden kentän ja kaava-alueen väliin.

Lepakot

Lepakoista kaupungin lausuma toteaa: ”Lepakoiden osalta asemakaava perustuu koko Helsingin kattavaan inventointiin vuodelta 2014, jossa on tunnistettu kaupungin tärkeät lepakkoalueet. Kumpulanmäki ei sisälly selvityksessä tunnistettuihin alueisiin, eikä kaava-alueella ole tehty merkittäviä lepakkohavaintoja, eikä asemakaava-alueelle ole tämän vuoksi katsottu tarpeelliseksi laatia erillistä lepakkoselvitystä. Alueella ei tälläkään hetkellä ole merkittäviä lepakkohavaintoja.”

Kaupunki siis vetoaa yleiskaavaa varten tehtyyn, kaavaa hyväksyttäessä kymmenen vuotta vanhaan lepakkoselvitykseen, jolla on ilmeinen uusimistarve. Vuoden 2014 selvityksessä keskityttiin lisäksi jo aiemmin tunnetuille alueille ja rannoille. Lainaus julkaisusta HELSINGIN YLEISKAAVA Helsingin lepakkolajisto ja tärkeät lepakkoalueet vuonna 2014:

”Työn tavoitteena oli päivittää Yrjö Siivosen vuonna 2003 laatima Helsingin lepakkoselvitys (Siivonen 2004). Työ keskitettiin potentiaalisille lepakkoalueille eli Helsingin lepakkokartoituksessa vuonna 2003 rajatuille tärkeille lepakkoalueille ja niiden läheisyyteen sekä rannoille. Vuonna 2014 kartoitusta tehtiin myös merellä ja mereltä käsin eli rantoja ja niiden lähialueita käytiin läpi veneellä (kanootti, moottorivene).”

Muutoksenhakijoista lepakkoselvitys onkin ollut auttamattomasti vanhentunut; se pitäisi tehdä 3–5 vuoden välein. Vuoden 2019 pikkulepakkohavainto (LIITE 2) on tehty aivan kaava-alueen rajalla, ja viimeistään sen olisi tullut laukaista selvitystarve. Keväällä 2026 valmistui Elonkirjon kaupunki -arkkitehtien laatima Kumpulanmäen vaihtoehtokaava. Myös sen luontoaineistoissa mainitaan lepakot ja liito-orava ja silmällä pidettävät kasvilajit musta-apila, ketoneilikka ja peltosaunio sekä vaarantunut vuorijalava.

Vaihtoehtokaava on liian suurikokoinen tiedosto sähköpostiin ja ladattavissa osoitteesta: https://elonkirjonkaupunki.com/kumpulan-vaihtoehtokaava

Timo Metsäsen raportin mukaan ”alueella on potentiaalisia lepakoiden päiväpiiloja ja lepakoista on tehty havaintoja itse alueella ja sen välittömässä läheisyydessä. Alue on myös osa ekologista yhteyttä, joita lepakot käyttävät ja tarvitsevat turvalliseen siirtymiseen. Alueen tarkempi lepakkoselvitys on suositeltavaa”.

Vertailu Kalajoen liito-oravaratkaisuun

Muutoksenhakijat vetosivat valituksissaan muun ohella korkeimman hallinto-oikeuden aiemmin antamaan ratkaisuun (KHO:2017:33), jossa asemakaavapäätöksen jälkeen tehty liito-oravaselvitys tuli ottaa huomioon. Tämän ratkaisun perustelu kuuluu seuraavasti: ”Arvioitaessa kaavaratkaisun lainmukaisuutta sen suhteen, onko liito-oravan mahdollinen esiintyminen alueella otettu riittävästi huomioon, on muun ohella otettava kantaa siihen, onko kaava ylipäätään toteutettavissa vai estyisikö rakentaminen merkittäviltä osin liito-oravan esiintymisen vuoksi. Perusteena sille, että valitusasian yhteydessä ei voisi vedota kaupunginvaltuuston päätöksen jälkeen tehtyyn uuteen liito-oravaselvitykseen, ei näin ollen voi olla yksinomaan se, että asemakaava ja asemakaavan muutos on hyväksytty siihen nähden ristiriitaisen selvityksen perusteella. Asiassa ei ole esitetty sellaista muutakaan perustetta, jonka nojalla edellä mainittua selvitystä ei tulisi ottaa huomioon.”

Kaavapäätöksen jälkeen tehty selvitys olisi näin otettava huomioon valitusasiaa ratkaistaessa samalla tavalla, kuin ennen kaavapäätöstä tehty selvitys, ellei asiassa ole esitetty jotain sellaista perustetta, jonka nojalla selvitystä ei tulisi ottaa huomioon. Ratkaisusta jää epäselväksi, mikä tällainen peruste voisi olla, joka kumoaisi selvityksen huomioon ottamisen. Muutoksenhakijat toteavat, että Kumpulanmäen tapauksella on lukuisia yhteneväisyyksiä vuoden 2017 vuosikirjapäätökseen, jossa tieto liito-oravasta otettiin huomioon. Molemmissa tapauksissa tieto liito-oravasta on toimitettu hallinto-oikeudelle, kun valitus kaupunginvaltuuston päätöksestä on ollut vireillä. Kalajoen tapauksessa kaupunginvaltuuston päätös oli tehty 30.9.2014 ja uusi liito-oravatieto tuotiin Ralf Wistbackan selvityksenä 29.4., joka toimitettiin edelleen hallinto-oikeuteen. Kumpulanmäen päätös tehtiin 25.9.2024, uusi liito-oravatieto tuotiin kaupungin tietoon tammikuussa 2025 ja hallinto-oikeuden tietoon 24.2.2025 osana muutoksenhakijoiden vastaselitystä. Kalajoen tapauksessa asemakaavapäätöstä edeltäneen liito-oravaselvityksen tekemisen ajankohta ja muut tiedot ovat olleet asianosaisten ja hallinto-oikeuden tiedossa. Kumpulanmäen vuoden 2021 liito-oravakäynnistä kaupunki ei ole ilmoittanut ajankohtaa.

Muutoksenhakijoiden mielestä valituksenalaisen kaavan suhteen ei ole esitetty perusteita, jonka perusteella uutta tietoa liito-oravan ydinalueesta alueella ei tulisi ottaa huomioon vähintäänkin näyttönä luontoselvitysten riittämättömyydestä. Liito-oravan ydinalue on koko kaavahankkeelle olennainen, sillä se kattaa suurimmaksi osaksi kaavassa osoitetun rakennusalueen ja Kaupunki ilmoittaa lausumassa, että se suunnittelee poikkeuksen hakemista asiassa. Kaupungin väittämä siitä, että eroavaisuutena Kalajoen ratkaisuun olisi se, etteivät liito-oravaselvitykset ole valituksenalaisessa kaavassa puutteellisia. Kiistämme tämän väitteen todeten, ettei aluetta nimenomaisesti koskevaa liito-oravaselvitystä ole lainkaan ennen vuotta 2025, että vuoden 2021 havaintotarkistuksen nollatuloksesta ei ole esitetty inventoinnin perustietoja ja että tien välittömän toisen puolen vuoden 2023 havaintoon ei reagoitu ja se tuli tietoon vasta vuoden 2025 havaintoa koskevan viestinvaihdon yhteydessä.

Uhanalaisista lajeista

Kaupunki väittää lausumassaan yhä, ettei kaava-alueella sijaitsevan metsikön lajisto ole uhanalaista tai harvinaista. Kiistämme tämän väitteen muun ohella kahden vuorijalavaesiintymän perusteella. Jalavalla elää uhanalaisia lajeja, joiden potentiaalia on alueella Timo Metsäsen luontolausunnon mukaan. Metsänen mainitsee kaava-alueelta liito-oravan ja vuorijalavan ohella varpusen ja viherpeipon sekä lähialueelta pikkulepakon ja uhanalaisia pistiäisiä. Vuorijalava tuli esiin jo Kaupungin luontotyyppi-inventoinnissa.

Kaupungin hallinto-oikeuden ratkaisua lainaavan lausuman mukaan: ”ELY-keskus ei myöskään ole tehnyt suojelupäätöstä kaava-alueella sijaitsevaa vaahterametsikköä koskien tai vuorijalavaa koskien. Edellä mainittuihin seikkoihin nähden asemakaavassa ja sen muutoksessa tehtyä ratkaisua osoittaa puheena olevat metsiköt suurelta osin asuinkerrostalojen korttelialueiksi (AK) ei valituksessa esitetyillä perusteilla ole pidettävä maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:n 2 momentin mukaisen luonnonarvojen vaalimista koskevan asemakaavan sisältövaatimuksen eikä luonnonsuojelulain vastaisena. Asiaa ei ole arvioitava toisin pelkästään sen vuoksi, että rakentaminen kaventaa hieman metsäistä aluetta.” Toistamme olennaisen tosiasian, että kyseessä on metsän koko pohjoispuoliskon hävittävä kaavaehdotus, eikä kyse ole metsän kaventumisesta hieman.

Maisemasta ja kaupunkikuvasta

Asemakaavoitusta laadittaessa on tarkasteltava alueidenkäytön lainsäädännön sisältövaatimuksia, myös kaupunkikuvaa, maisemaa ja kulttuuria. Lausumassaan kaupunki antaa ymmärtää, että sisältövaatimukset on otettu huomioon, luontoa on säilytetty riittävästi ja asemakaavassa rakennukset on sovitettu luontevasti ja mahdollisimman hyvin ympäristöön. Muutoksenhakijoiden näkemys on toisenlainen. Suuri, korkea ja tiivis rakennusmassa rikkoo arvokkaan kulttuurimaiseman ja maiseman olennaiseksi osaksi jo 1970-luvun kaavoituksessa tunnustetun mäen metsäkokonaisuuden. Kaupunkilaisille ja Helsinkiin Kustaa Vaasan tietä pitkin tulijoille vaahterametsä on luonnon maamerkki. Voimassa oleva vuoden 2003 asemakaava kunnioittaa valituksenalaista kaavaa enemmän katua reunustavaa metsää ja metsän osuutta kulttuurimaisemassa.

Kaupunginmuseo on lausunut aiheesta 31.1.2022. Lausuntoa siteerataan vuorovaikutusraportissa seuraavasti (liite 19, s. 18 (40)): ”Kumpulanmäen vahvaa ja laajalle vaikuttavaa vehreää ominaisluonnetta tulee kunnioittaa asumista ja toimitilaa tarjoavien uudisrakennusten korttelirakennetta ratkaistaessa ja rakennusten sijoittelua suunniteltaessa. Puustoista metsää ja luonnonkallioita tulee säilyttää rakennusten välissä ja osana myös Kustaa Vaasan tien katutilaa ja sieltä avautuvia näkymiä. Suoraan katutilasta nousevat, umpikortteleita muodostavat rakennusmuurit ovat paikalle vieras ratkaisu. Kaupunginmuseo toteaa lisäksi, että muutos Kustaa-Vaasan tien varrella tulee kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta olemaan liian raju ja rakentamisen ja maaston muokkaamisen huomattavan määrän vuoksi myös peruuttamaton.”

Aiemmassa lausunnossaan Kaupunginmuseo toteaa (20.9.2019): ”Kumpulanmäen laajalle näkyvä, yliopistokampuksen taakseen kätkevä puustoinen vehreys on ehdottomasti kaupunkikuvassa vaalittava tekijä. Kaupunginmuseo toteaa edelleen, että alueen vehreys on onnistuttu tähänastisissa rakennusvaiheissa säilyttämään, koska mäen rinteet on pääosin säilytetty rakentamiselta vapaana vyöhykkeenä.” Valtuuston hyväksymässä kaavassa tämä tilanne muuttuu. Kaupunginmuseon näkemys tarpeesta säilyttää puustoista metsää ja luonnonkallioita rakennusten välissä ja osana myös Kustaa Vaasan tien katutilaa ja sieltä avautuvia näkymiä ei kaavamuutoksessa toteudu. Kaupunginmuseo toteaa edelleen: ”Suoraan katutilasta nousevat, umpikortteleita muodostavat rakennusmuurit ovat paikalle vieras ratkaisu.”

Kaupunki toteaa lausumassaan 2.6.2026 asemakaavan olevan asuntorakenteen kannalta merkittävä, 1200 asukasta. Elonkirjon kaupunki -arkkitehdit ovat aiemmin mainitussa Kumpulanmäelle laatimassaan vaihtoehtokaavassa (valmistunut keväällä 2026, julkistettu 17.4.2026) osoittaneet, että lähes sama määrä kerrosneliömetrejä on mahdollista saavuttaa sijoittelemalla rakennukset toisin. Kerrosneliömääriä kohtuullistamalla ja rakennuksen taitavalla sijoittelulla olisi mahdollista säästää suuri osa Kustaa Vaasan tien puoleista metsää. Vaihtoehtokaavassa sallitaan mäen laelle matalahko rakentaminen ja lisää rakentamiseen on haettu tilaa muualta ympäristöstä. Hämeentullin uusi kaava, jonka laatiminen on käynnistynyt tänä vuonna, johtaa myös lisärakentamiseen alueelle kadun varteen. Hämeentullista avautuu ainutlaatuinen kulttuurimaisema: Vallilan siirtolapuutarha, Kumpulan kartanon alue ja vaahterametsä kokonaisuudessaan sekä Kumtähden puisto. Kaikki nämä alueet ovat olleet aiemmin Kumpulan kartanon maita. Valituksessa muutoksenhakijat toteavat, että alueen maisemaa ja kaupunkikuvaa ei ole otettu huomioon maankäyttö- ja rakennuslain tai eurooppalaisen maisemayleissopimuksen mukaisesti. Kaupunki vastaa lausumassaan, ettei eurooppalainen maisemasopimus sido kuntia, vaan valtiota. Muistutamme, että Kumpulanmäen kaavoitus ja kaavamuutos on pantu vireille valtiollisen toimijan eli Senaattikiinteistöjen ja Yliopistokiinteistöjen aloitteesta. Myös maanomistaja on osittain valtio.

Muutoksenhakijat katsovat, ettei kaupungin lausumassa ole esitetty sellaisia perusteita, joiden perusteella valituslupahakemus ja valitus tulisi hylätä tai jättää tutkimatta valitusajan jälkeen esitetyt olennaiset lisätiedot kuten liito-oravan ydinalue ja ylityspaikkatarve alueella.

Helsingissä 8.7.2026

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry

Juha Karsikas
puheenjohtaja

Antti Halkka
varapuheenjohtaja

Kumpula-seura ry

Erja Salo
puheenjohtaja

LIITTEET

LIITE 1: Pikkulepakkohavainto 2019 laji.fi -sivuilta

LIITE 2: Kaupungin liito-oravainventointien kohdentuminen 2022-2023 ja 2024