Mielipide Länsi-Haaga 2:n asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan

Kuva: Senterinkujan metsä Länsi Haaga 2 -kaavan alueella. Kuvaaja: Anders Backström

Lähetimme Helsingin kaupungille mielipiteen Länsi-Haaga 2:n asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan 4.9.2026.

—

Mielipide Länsi-Haaga 2:n asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan

Diaarinumero: HEL 2024-016241

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys (Helsy) on tutustunut Länsi-Haaga 2:n asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan.

Asemakaavan alue on tällä hetkellä lähes kokonaan rakentamaton ja siellä sijaitsee Vihdintien puistometsä. Erityisesti Vihdintien puistometsän itäosa on ekologisesti arvokas. Vihdintien puistometsä on tärkeä osa Lassilan, Etelä-Haagan ja Pohjois-Haagan virkistysaluekokonaisuutta, johon kuuluvat myös mm. Riistavuoren puisto, Aino Acktén puisto, Runar Schildtin puisto ja Mätäjoen ympäristön puistot.

Vihdintien ja Huopalahdentien bulevardikaupungin kaavarungossa kaava-alueelle on merkitty pohjoisosaan yksi ja keskiosaan kaksi AK-korttelia Vihdintien varteen sekä yksi AK-kortteli Kaupintien varteen Kaupintie 24:n länsipuolelle, C-kortteli kaava-alueen etelälaitaan ja PY-kortteli alueen keskelle. Katsomme, että kaavarungossa on esitetty liikaa rakentamista kaava-alueelle ja että kaavarungon mukaisen rakentamisen toteuttaminen vaarantaisi alueen ekologiset ja kulttuurihistorialliset arvot sekä riittävien virkistyalueiden saatavuuden lähialueiden kasvavalle asukasmäärälle. Kaavarunkoon nähden rakentamista tulisi vähentää poistamalla Kaupintien varten suunnitellun AK-korttelin, Vihdintien pohjoisemman AK-korttelin, keskiosan itäisemmän AK-korttelin ja PY-korttelin. Lisäksi C-korttelia tulee kaventaa niin, että sen ja Kehäradan välillä säilytetään leveä ekologinen käytävä ja virkistysalue.

Kuva 1: Kaavarungossa esitetyt korttelit, joiden poistamista tai kaventamista ehdotamme. Kartta-aineisto: Helsingin kaupunki

Kaava-alueella sijaitsee liito-oravien ydinalue 7/2014, joka on todettu olevan asuttu viimeisimmässä inventoinnissa vuonna 2024. Tämä on yksi pisimpään yhtenäisesti asuttuna olleista Helsingin tunnetuista liito-oravien ydinalueista, mikä kertoo sen tärkeydestä Helsingin liito-oravakannalle. Ydinalueesta kulkee liito-oravayhteydet ainakin itään Aino Acktén puistoon ja pohjoiseen Mätäjoen varteen. Lisäksi on olemassa yhteystarve etelään Riistavuoren puistoon, jossa sijaitsee useita liito-oravien ydinalueita. Tämän yhteyden merkitystä lisää se, että liito-oravayhteyttä Riistavuorenpuistosta lounaaseen Haagan liikenneympyrän kohdalla on heikennetty Länsiratikoiden rakennustöiden yhteydessä vuonna 2026. Tällä hetkellä leveä puuton alue Rantaradan kohdalla katkaisee todennäköisesti liito-oravayhteyden Vihdintien puistometsän ja Riistavuoren välillä. Yhteyttä on syytä vahvistaa istuttamalla kookkaita puita ja mahdollisesti myös hyppytolpilla, mikäli ne todetaan käynnissä olevissa tutkimuksissa toimiviksi.

Asemakaavassa tulee säilyttää ja kehittää ekologisia yhteyksiä Vihdintien puistometsästä Aino Acktén puistoon, Mätäjoen varteen ja Riistavuoren puistoon. Nämä yhteydet ovat tärkeät myös muiden lajien kuin liito-oravien kannalta.

Kuva 2: Säilytettävät ja kehitettävät ekologiset yhteydet. Kartta-aineisto: Helsingin kaupunki

Alueen itäosassa sijaitseva Senterinkujan metsä on todettu olevan luokan III kohtalaisen arvokas kääpäalue (46/2019). Vuoden 2019 kartoituksessa alueelta löytyi 16 indikaattorilajia. Helsyn maastokäynnillä 28.8.2026 todettiin, että metsästä löytyy paikoitellen runsaasti lahopuuta ja että metsässä on paikoitellen lehtomaisia piirteitä. Senterinkujan metsä tulee säilyttää kokonaisuudessaan ja metsän ympärille tulee jättää myös metsäinen suojavyöhyke, jotta metsän ekologinen tila ei heikkene. Senterinkujan metsää on syytä hoitaa luonnonsuojelualueen tavoin niin, että metsästä esimerkiksi ei poisteta kuolleita tai kaatuneita puita.

Kaavan alueella sijaitsee muinaisjäänöksinä ensimmäisen maailmansodan linnoitusrakenteita. Helsingin karttapalveluun on merkitty kaksi muinaisjäännöstä alueen itäosassa (tykkipatteri 95 ja tukikohta XXIV: parakkialue). Näiden lisäksi lähellä Vihdintien ja Kaupintien risteystä sijaitsee metsässä rakenteita, jotka saattavat olla linnoitusrakenteita. Nämä rakenteet eivät ole merkitty karttapalveluun. Mahdolliset muinaisjäännökset on syytä kartoittaa mahdollisimman pian. Katsomme, että kaikki kaava-alueen muinaisjäännökset tulee säilyttää kulttuurihistoriallisesti arvokkaina kohteina. Muinaisjäännösten yhteyteen on syytä kiinnittää opaskyltit, jotka kertovat niiden historiasta.

Kuva 3: Mahdollinen linnoitusrakenne Vihdintien ja Kaupintien risteyksen lähellä.

Kaava-alueen etelä- ja keskiosien nuorehkossa koivuvaltaisessa metsässä ja kävely- ja pyöräteiden reunoilla kasvaa runsaasti haitallisia vieraslajikasveja. Helsyn maastokäynnillä todettiin siellä kasvavan ainakin jättipalsamia, viitapihlaja-angervoa ja kanadanpiiskua. Kaavan toteutuksessa tulee huolehtia vieraslajien poistamisesta sekä estää niiden leviäminen. 

Asemakaavan kaavamääräyksiin on syytä kirjata isojen yhtenäisten lasipintojen kielto lintujen törmäysvaaran takia. Rakennusten rakenteisiin on kaavamääräyksissä syytä vaatia tervapääskyille sopivia pesäkoloja.

Kaava-alueen länsi- ja lounaispuolelle valmistellaan parhaillaan Pitäjänmäen osayleiskaavaa. Katsomme, että Pitäjänmäen ympäristön asuinrakentamista tulee keskittää teollisuusalueelle, jolla on vähäistä ekologista arvoa. Pitäjänmäen teollisuusalueella, samoin kuin yleisemminkin Helsingin seudulla, on runsaasti tyhjillään olevaa toimitilaa. Vastaavasti katsomme, että suunniteltua rakentamista metsiin Vihdintien puistometsässä, Riistavuoren puistossa ja Patterimäellä tulee vähentää merkittävästi.

Kaupintien pohjoispuolelle valmistellaan Länsipuiston laajennuksen asemakaavaa (HEL 2026-008452). Kaavan alueella sijaitsee pieni huoltoasema sekä entisen isomman huoltoaseman ja pikaruokaravintolan jäljiltä avointa kenttää. Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esitetään puiston toteuttamista huoltoasematontille. Katsomme, että Länsi-Haaga 2:n alueelle suunniteltua rakentamista tulee siirtää huoltoasematontille, sillä tontilla on tällä hetkellä vähäinen ekologinen arvo. Luonnon monimuotoisuuden ja virkistyskäytön kannalta on tärkeämpi säilyttää Länsi-Haaga 2:n kaava-alueen metsiä kuin ennallistaa huoltoaseman tontti puistoksi. Länsi-Haaga 2:n asemakaavaa tulisi valmistella yhtenä kokonaisuutena asemakaavan Länsipuiston laajennuksen asemakaavan kanssa.

Kaavan valmistelun aikana tulee tehdä riittävät ja kattavat luontokartoitukset kaava-alueella. Koko kaava-alueesta on syytä tehdä päivitetty liito-oravakartoitus sekä lepakko- ja linnustokartoitukset. Metsäalueista tulee tehdä metsä-, kääpä- ja sammalkartoitukset.

Helsingissä 4.9.2026,

Juha Karsikas
puheenjohtaja
Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry

Anders Backström
järjestösihteeri
Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry