Muistutus Östersundomin osayleiskaavaehdotukseen

Lähetimme yhdessä Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin, Luontoliiton ja Kaadetaan kaava, ei metsää -kampanjan kanssa Helsingin kaupungille muistutuksen Östersundomin osayleiskaavaehdotukseen 30.10.2026.

—

Muistutus Östersundomin osayleiskaavaehdotukseen

Diaarinumero: HEL 2021-011485

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys (Helsy), Luontoliitto, Kaadetaan kaava, ei metsää -kampanja ja Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ovat tutustuneet Östersundomin osayleiskaavaehdotukseen ja tehneet lukuisia maastokäyntejä suunnittelualueella. Keväällä 2026 Helsy ja Luontoliiton Kaadetaan kaava, ei metsää -kampanja laativat Korjauskartan Östersundomin osayleiskaavaehdotukseen. Korjauskartan avulla esitimme pikselikohtaisia korjausehdotuksia luontonäkökulmasta kaikkein ongelmallisimpien kohdealueiden tilanteen parantamiseksi. Helsy ja SLL:n Uudenmaan piiri ovat myös tilanneet Luontoliiton metsäryhmän ja Metsäliikkeen vapaaehtoisilta luontokartoittajilta uusia luontoselvityksiä Rödjanin ympäristön, Dagsverksbergetin, Hältingbergetin, Norrbergetin ja Skinnarskogin alueilta, joihin osayleiskaavaehdotuksessa kohdistuu rakentamissuunnitelmia. Näistä tarkemmin ongelmallisten kohdealueiden käsittelyn kohdalla.

Osayleiskaavaehdotuksen kaavakarttaan on tehty muutamia esittämiämme muutoksia verrattuna osayleiskaavaluonnokseen. Muutoksista merkittävin on pikaraitiotien yhteystarvemerkintöjen poistaminen Karhusaaren ja Ultunan suuntiin. Samalla rakentamisen laajuus on jonkin verran vähentynyt näiden alueiden metsäalueilla, erityisesti Landbon itäpuolella. Östersundominpuron ekologisen yhteyden kapeikkoa on myös levennetty muuttamalla kaksi asuinalueen pikseliä virkistysalueeksi ja muuttamalla pikaraitiotien linjausta puron kohdalla. Landbon ja Ultunan välillä ekologisen yhteyden toimivuutta on parannettu laajentamalla virkistysaluetta. Lisäksi Puroniityntien poikki on lisätty kaksi ekologisen yhteyden tarvetta. Samoin on lisätty viheryhteystarpeen merkinnät Karhusaareen, Krapuojan varteen ja Sotungintien yli Gumböleen.

Kiitämme suunnittelijoita tehtyistä muutoksista, ja kiitämme myös vuorovaikutusraportin esimerkillisestä esitystavasta, jossa viranomaistahojen sekä yhdistysten mielipiteet on esitetty nimellä mainiten kokonaisuudessaan ja vastineet yksilöiden. Avoin esitystapa helpottaa lausuntoihin ja mielipiteisiin tutustumista sekä yleisesti kommunikaatiota vuorovaikutusprosessissa. Tämän hyvän toimintatavan pitäisi tulla laajaan käyttöön myös Helsingin asemakaavasuunnittelun puolella.

Kaupunkiympäristölautakunnan päätöksestä

Kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi Östersundomin osayleiskaavaehdotuksen nähtäville asetettavaksi syyskuun alussa. Lautakunta teki muutamia muutoksia kaavakartalle. Silti yhä edelleen osayleiskaavaehdotuksen kaavakartalla on useita Östersundomin ja Helsingin luonnolle huomattavan vahingollisia merkintöjä, jotka vaativat muutoksia.

Kaupunkiympäristölautakunnan tekemiä muutoksia kaavakartalle on viety mahdollisia muistutuksia varten nähtäville asetettuun osayleiskaavaehdotukseen, mutta osa tehdyistä korjauksista ei näkemyksemme mukaan valitettavasti täysin vastaa lautakunnan päätöksen sisältöä. Lautakunnan hyväksymässä muutosesityksessä esitettiin, että “Porvoonväylän eteläpuolen ja Knutersintien itäpuolen työpaikka-alue muutetaan lähivirkistysalueeksi rajaten työpaikkarakentamista ainoastaan teiden ja risteysalueiden välittömään läheisyyteen. Alue on arvokasta metsää ja kääpäaluetta ja yhteydessä Korsnäsinpuron arvokkaaseen purolaaksoon ja lehtoalueeseen.” Kaavakartalle jäi silti edelleen huomattavan paljon työpaikkapikseleitä risteyksen kaakkoispuolen arvometsäalueen päälle.

Saman alueen ympäristöä koski myös toinen lautakunnan päätös, jonka mukaan “Itäisin osa Rödjanin Porvoonväylän varren työpaikka-aluevarauksesta jätetään pois siten, että Porvoonväylää kohti menevä puro varsineen muodostaa VL-alueen länsireunan.” Korsnäsinpuron itäpuolella on silti edelleen useita työpaikkapikseleitä. Mielestämme lautakunnan päätöksen noudattaminen edellyttää välttämättä kaikkien puron itäpuolen TP-pikseleiden eli vähintään kuuden TP-pikselin vaihtamista VL-pikseleiksi, jolloin Korsnäsinpuro muodostaisi lähivirkistysalueen länsireunan päätöstekstin mukaisesti.

Myös Karhusaaressa lautakunnan tekemä muutos vaatii vielä selkeämpää korjausta kaavakartalle. Lautakunta päätti, että “Karhusaaren luoteiskulman metsäalue säilytetään esitettyä laajempana ja pienennetään asuinalueen kokoa, jotta Karhusaaren metsien arvokkaat kääpä- ja orvakkakohteet säilyvät riittävän laajuisina.” Tehty yhden pikselin muutos ei mitenkään täytä lautakuntapäätöksessä tavoitellun päämäärän saavuttamista.

Korjauskartta Östersundomin osayleiskaavaehdotukseen

Yleiskaavasuunnittelun jatkotyön ja poliittisen päätöksenteon helpottamiseksi olemme laatineet korjauskartan Östersundomin osayleiskaavaehdotukselle. Korjauskarttaan on paikannettu ja merkitty suoraan viralliselle osayleiskaavaehdotuksen kaavakartalle pikselikohtaisia muuttamista vaativia kohteita, jotka ovat ekologisten yhteyksien kannalta välttämättömiä ja/tai tunnistettuja arvoluontoalueita. Korjauskarttaan on merkitty myös kehitettävät ekologiset yhteydet. Lisäksi karttaan on merkitty tievaraukset, joiden poistamista ehdotamme.

Korjauskartta ei ole vaihtoehtokaava, koska emme jaa osayleiskaavaehdotuksen taustaoletuksia, lähtökohtia tai kaavatyölle asetettuja tavoitteita Östersundomin kehittämisen osalta. Kyseessä on siis eräänlainen korjaussarja vain kaavaehdotuskartan kaikkein ongelmallisimpien ja ilmeisimpien virheiden korjaamiseksi. Korjauskartan valmistelemiseksi Helsyn Östersundom-työryhmä järjesti kolme työpajaa ja teki useita maastokäyntejä suunnittelualueelle. Taustamateriaalina on käytetty kaupungin luontotietojärjestelmän luontotietoa, alueella eri aikoina tehtyjä luontoselvityksiä, maastokäyntien tuloksia sekä keskusteluja muiden asiantuntijoiden ja luontokartoittajien kanssa. Korjauskartan (LIITE 1) ja selostustekstin (LIITE 2) uusimmat päivitetyt versiot ovat tämän muistutuksen liitteenä. Korjauskartan päivitetyt muutosvaatimukset on esitelty alla.

Ongelmallisimmat kohdealueet

Rödjanin ympäristö

Rödjanin, Korsnäsinpuronlaakson ja Sakarinmäen itäosan alue on yksi osayleiskaavaehdotuksen ongelmallisimmista alueista. Se on luonnonarvoiltaan tärkeä alue, mutta isoon osaan aluetta on merkitty kaavaehdotuksessa A1-, A4-, P/KM- ja TP-rakentamispikseleitä. Ehdotamme kahden A1-, seitsemän A4-, neljän P/KM- ja yhdeksän TP-rakentamispikselin poistamista alueelta. Lisäksi ehdotamme alueen poikki linjatun tievarauksen poistamista.

Lähes koko alue kuuluu Rödjan-Konungskärrin luokan I erittäin arvokkaaseen kääpäalueeseen, jossa on havaintoja 60 indikaattorilistan lajista. Vuonna 2011 tehdyissä metsäkartoituksissa osa alueesta kuului luokan I ja II Metso-alueisiin (esimerkiksi P/KM-pikseleillä merkitty Knutersintien ja Porvoonväylän rampin kulmassa oleva metsä).

Rödjanin kalliometsien monimuotoisuus syntyy jääkauden hiomien ja sammalten ja jäkälien peittämien kallioiden, kallioketojen ja kallioiden painanteisiin kehittyneiden soiden ja suolampareiden, vanhojen mäntyjen ja kelojen ynnä jyrkänteiden ja niiden juurelle kehittyneiden uhanalaisten metsäluontotyyppien mosaiikista.

Korsnäsinpuro on luokiteltu hyvin edustavaksi savimaiden puroksi. Savimaiden purot ja pikkujoet ovat äärimmäisen uhanalainen luontotyyppi. Korsnäsinpuron laaksossa kasvaa lehtometsiä osassa puron vartta. Korsnäsinpuron laakso lehtometsineen ja kulttuurimaisemineen sekä viereinen laaksosta hyvin jyrkästi nouseva Rödjanin kallio, kallion harvinainen kasvillisuus, purovarren vanhat niityt ja metsäiset rinteet muodostavat maisemallisesti arvokkaan kokonaisuuden, joka on myös virkistyskäytön kannalta tärkeä.

Luontoliiton metsäryhmä teki luontokartoituksen Rödjanin ympäristössä toukokuussa 2026 (LIITE 3). Kartoituksessa tunnistettiin Rödjanin ympäristössä kaksi noroa: toinen alueen pohjoisosassa Storängenin lounaispuolella sijaitsevan mäen etelärinteellä ja toinen alueen kaakkoisosassa lähellä Puroniityntietä (kaavaehdotuksessa A4-rakentamispikseleitä). Storängenin lounaispuolella olevassa rinteessä sijaitsee jalopuulehto, joka on luonnonsuojelulaissa suojeltu luontotyyppi. Suurin osa Rödjanin alueen metsistä yltää luontoarvoiltaan METSO I tai II -luokkaan.

Alueen kaakkoisosasta löytyi Luontoliiton metsäryhmän kartoituksessa äärimmäisen uhanalaisen ja luonnonsuojelulailla erityisesti suojellun kantokinnassammalen esiintymä. Koko Helsingin alueelta tunnetaan laji.fi:n mukaan ainoastaan yksi muu kantokinnassammalen esiintymispaikka Kuninkaansaaressa ja Helsingin seudullakin näiden lisäksi ainoat tunnetut esiintymispaikat sijaitsevat Nuuksion kansallispuistossa. Kantokinnassammalhavainnon johdosta koko metsäaluekokonaisuudesta on syytä tehdä sammalasiantuntijan tekemä luontokartoitus, jotta erityisesti suojeltujen ja/tai uhanalaisten maksasammalten esiintymiä ei tuhoutuisi rakennus- tai metsänhoitotöissä. Suomen ympäristökeskuksen hoitosuosituksissa (SYKE 2022/1) suositellaan, että kantokinnassammalen kasvupaikat rajataan ojitusten ja hakkuiden ulkopuolelle, ja pienvesistöt jätetään luonnontilaisiksi. Sopivassa lahovaiheessa olevan järeän maapuuston jatkuva muodostuminen kasvupaikoilla on lajin säilymisen kannalta olennaista. Tästä syystä lajin säilymisen takaa parhaiten laajempi suojelualuerajaus, joka sisältää laajemmaltikin alueen kosteita ja pienilmastoltaan suojaisia elinympäristöjä. Lahopuun tuottaminen luonnonhoitotyönä on lajille hyödyksi.

Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen Östersundom työryhmä on tehnyt lukuisia kyy-, rantakäärme- ja vaskitsahavaintoja Korsnäsinpuron lähiympäristössä, kuten puron rantametsissä ja jyrkän kallioselänteen juurella. Purovarren käärmeet ja vaskitsat tulee kartoittaa vähintään Porvoonväylän ja Uuden Porvoontien välillä, koska kyseessä saattaa on arvokas matelija-alue.

Korsnäsin purolaaksoon ulottuva rakentaminen Porvoonväylän ja Uuden Porvoontien välillä pilaisi yhden Helsingin elämyksellisimmistä ja vaikuttavimmista tilallisista ja maisemallisista kokemuksista. Lisäksi purolaakson kiertäminen jalan tarjoaa runsaasti havaintoja poikkeuksellisen monimuotoisesta luonnosta. Puron itäpuolella kohoavalta kalliojyrkänteeltä aukeaa koskettavan runsas näkymä, jossa alhaalla pilkistää puro ja puiden latvat, taustana niitty ja vastapäinen tukeva metsärinne. Keväällä maisemassa kaikuu mitä moniäänisin lintujen konsertti.

Korsnäsin puroa myötäilevä ekologinen yhteys meren rannalta pohjoiseen on liian kapea ekologisen toimivuuden kannalta yhden pikselin levyisenä. Tiivis purolaakson reunoille ulottuva rakentaminen näivettää monimuotoisen ja runsaasti luontoarvoja sisältävän laakson. Rödjanin kalliojyrkänteen takia luontevin yhteys itään eläimille kulkee lähellä Porvoonväylää, minkä takia on tärkeää, että myös purolaakson pohjoisosan metsä säilyy. Katsomme, että Knutersintien itäpuolelle ei tule osoittaa rakentamista purolaakson lähelle. Vihersilta Porvoonväylän yli on tärkeää rakentaa jo lähivuosina parantamaan alueen ekologisten yhteyksiä.

Rödjanin ja Östersundominpuron välillä sijaitsevaa nykyistä poikittaista ekologista yhteyttä on vahvistettava sen sijaan että se poistetaan.

Korsnäs

Korsnäsinpuron ympäristön ekologinen yhteys, äärimmäisen uhanalaista luontotyyppiä edustavan puron alajuoksu ja vaarantunut lehtoluontotyyppi on säilytettävä elinvoimaisina luonnon monimuotoisuuden takia, mutta etenkin puron alajuoksu on lehtoineen myös näyttävä maisemallinen elämys. Osayleiskaavaehdotus sulkee puron ja lehdon A1-rakentamispikseleiden väliseen kapeaan tilaan, missä niiden kytkeytyminen katkeaa ja tiivis rakentaminen ja lisääntyvä asukasmäärä altistavat puron, sen reunat sekä lehdon väistämättä voimakkaalle kulumiselle. Puron ympärille tarvitaan laajempaa suoja-aluetta ja A1:tä maltillisempaa rakentamista.

Ehdotamme neljän A1-rakentamispikselin poistamista Korsnäsinpuron varresta ja Korsnässundetin rannalta sekä kolmen A1- ja yhden A2-rakentamispikselin poistamista Uuden porvoontien eteläpuolelta suojellun luontotyypin (jalopuumetsikkö) turvaamiseksi. Rantavyöhykkeelle tulee lisätä kehitettävän ekologisen yhteyden merkinnät sekä Korsnäsinpuron suuntaan että rantaa pitkin kohti Sipoon rajaa. Uuden tie- ja siltayhteyden merkintä Karhusaareen on syytä poistaa.

Korsnäsinpuroa myötäilevä ekologinen yhteys loppuu A1-rakentamispikseleiden puristuksessa Korsnässundetiin. Yhteyden nykyinen jatkuvuus puron länsipuolella sijaitsevalla vanhalla niityllä ja edelleen rantaa pitkin on turvattava säästämällä niitty rakentamiselta. Niityltä avautuu myös maisemallisesti harvinaisen näyttävä historiallinen näkymä Karhusaareen ja Korsnässundetiin. Samoin tulee säilyttää ekologinen yhteys purolta itään Östersundomin ja Sipoon rajalle, jossa on vielä metsäaluetta ja arvokasta lehtoa.

Kuntarajan läheisyydessä Uuden Porvoontien eteläpuolella sijaitsee lisäksi useita pronssikautisia hautoja arvokkaiden, kartoittamattomien kallioketojen ympäröiminä. Rakentamista ei tule ulottaa pronssikautisiin hautoihin ja ketoihin kiinni.

Norrberget

Osa-alueen pääosa eli Porvoonväylän pohjoispuolinen Norrbergetin metsäalue kuuluu valtakunnallisesti arvokkaaseen Sipoonkorven metsäkokonaisuuteen. Kyseinen alue rajautuu pohjoisessa suoraan Sipoonkorven kansallispuistoon. Alue on myös osa Helsingin tärkeimpiin lintualueisiin kuuluvaa Sipoonkorven MAALI-aluetta. Ehdotamme yhdentoista TP-rakentamispikselin poistamista Norrbergetista.

Metsäliikkeen vapaaehtoinen luontokartoittaja teki luontokartoituksen Norrbergetista kesäkuussa 2026 (LIITE 4). Kartoitus koski laajempaa aluetta kuin mihin kaavaehdotuksessa on sijoitettu rakentamispikseleitä. Kartoituksessa todettiin, että suurin osa alueen metsistä täyttää METSO-luokan I tai II kriteerit. Alueelta löydettiin äärimmäisen uhanalaisista (CR) luontotyypeistä kangaskorpea, erittäin uhanalaisista (EN) luontotyypeistä varttunutta kuivahkoa kangasta, ruohokorpea, metsäkortekorpea ja sararämettä, vaarantuneista (VU) luontotyypeistä tuoretta keskiravinteista lehtoa ja varttunutta havupuuvaltaista tuoretta kangasta sekä silmälläpidettävistä (NT) luontotyypeistä varttunutta havupuuvaltaista lehtomaista kangasta. Näistä kangaskorpi ja metsäkortekorpi ovat luontodirektiivin vastuuluontotyyppejä. Kaupungin karttapalveluun merkityn noron lisäksi kartoituksessa löydettiin myös toinen noro alueen pohjoisosassa.

Virkistyskäytön näkökulmasta kaava-alue, varsinkin sen pohjoisosa, on osa erästä Sipoonkorven metsäalueen arvostetuinta osa-aluetta eli Storträsket-Gumböleträsketin ympäristöä. Tämä seikka edellyttää erityistä harkintaa maankäytön suunnittelussa sekä sosiaalisten vaikutusten riittävää arviointia.

Norrbergetin noro tulee säilyttää paitsi vesilakikohteena myös osana kallioiden ja laaksojen kirjomaa hienoa maisemaa. Se alkaa uhanalaiselta tupasvillakorvelta, jonka lisäksi on syytä kartoittaa noron koko valuma-alue ennen maankäyttösuunnitelmien tekemistä. Kaavaehdotuksessa noro virtaa keskellä TP-aluetta. Katsomme, että kaavaehdotuksessa esitetty rakentaminen heikentäisi väistämättä noron luonnontilaa.

Osayleiskaavaehdotuksessa ehdotettu työpaikka-alue sijoittuu suurelta osin Norrbergetin arvoluokan I kääpäalueen päälle. Myös Gumböle-Norrbergetin kivikautisen asuinpaikan muisnaisjäännösalue sijaitsee työpaikka-alueen länsiosassa ja on vaarassa tuhoutua.

Gumböle

Gumbölen metsän kallioalueille ja lampareille ei kaavaluonnoksessa ole merkitty lainkaan suojelualuemerkintöjä, ainoastaan viheryhteys. Valtaosa keskeiset metsäluontoarvot kattavasta 84 hehtaarin kääpäalueesta on retkeily- ja ulkoilualuetta tai lähivirkistyaluetta, mutta kaakkois-, etelä-, lounais- ja länsireunassa on asuinrakentamista mahdollistavia varauksia sekä pohjoisessa Porvoonväylän eteläpuolelle asti ulottuvaa liikennealuevarausta. Gumbölen metsän arvokkaimmat osa-alueet pitäisi liittää mukaan suojelualuevarauksiin.

Ehdotamme kuudentoista A2-rakentamispikselin poistamista Gumbölen metsän ympäristöstä sekä kahden A2-rakentamispikselin poistamista Uuden Porvoontien eteläpuolelta Kärristä Salmenkallion metsän reunasta.

Gumbölen metsän kääpäaluetta uhkaa kaakkois-, etelä-, lounais- ja länsireunoilta rakentaminen sekä pohjoisosaa L1-alue, joka on merkitty huolestuttavan lähelle Gumbölen Porvoonväylän lehtoa. Kääpäalueena Gumbölen metsät on Helsingin kääpäkartoitushistorian ennätys indikaattorilajien lukumäärässä.

Gumbölen metsäkokonaisuuden kaakkoispuolella Krogarsin metsiköiden kääpäalue (arvoluokka II, 14,50 ha) uhkaa jäädä pahoin rakentamisen alle. Stora Dammenin luontoarvoiltaan huomattavaan purolaaksoon liittyvänä etenkin Krogarsin metsiköiden koillisosa on säästettävä. Asuntoalue A2 leikkaa liikaa kuvatusta kokonaisuudesta, joka on osa myös tärkeää ekologista yhteyttä.

Östersundomin puron eteläpuoli vaatii vähintään noin 100-150 metrin suoja-alueen purolaakson monien luontoarvojen, maisemallisten erityispiirteiden ja uuden tiheän asutuksen aiheuttaman kulumisen, lisääntyvän valaistuksen ja äänten takia.

Uuden Porvoontien eteläpuolelle Salmenkallion SL- ja VR-alueen reunalle merkitty tiivis asuntorakentaminen (A2) vaikuttaa heikentävästi Salmenkallion erittäin arvokkaaseen metsäalueeseen sekä sieltä pohjoiseen Vantaan puolelle kulkevaan hyvin tärkeään ekologiseen yhteyteen. Uuden Porvoontien katu- ja raitiotiesuunnittelussa tulee varmistaa, että tien poikki kulkeva ekologinen yhteys ei heikkene.

Östersundomin kartanon ympäristö

Östersundomin kartanon RKY-alue vaatii maisemallisesti suojavyöhykkeen suhteessa hyvin tiiviisti rakennettavaan alueeseen sen itäpuolella. Poistettavaksi ehdotetut viisi A1-rakentamispikseliä ovat Uudenmaan liiton määrittämän maakunnallisesti arvokkaan Östersundomin kulttuurimaiseman kohdealueen rajauksen sisällä.

Moottoritien eteläpuolelle Hältingbergetin vihersillan ja Rödjanin metsien sekä Östersundominpuron ja Gumbölen metsien välille tarvitaan poikittainen ekologinen yhteys, joka nyt puuttuu. Esitämme kehitettävän ekologisen yhteyden merkinnän lisäämistä osayleiskaavakarttaan.

Karhusaari

Karhusaaren arvokas luonnon monimuotoisuus on mahdollista säilyttää rakentamisen rinnalla, kun rakentaminen on maltillisempaa. On huomioitava myös Karhusaaren metsien ja rantojen kytkeytyminen muun muassa Talosaareen, Östersundominpurolle, Gumböleen ja Korsnäsinpuron ympäristöön Sakarinmäessä. Karhusaaresta tulee poistaa viisi A4-rakentamispikseliä, jotka sijoittuvat osin arvokkaille Karhusaaren metsien kääpä- ja orvakkakohteille (arvoluokka II). Esitämme lisäksi Karhusaaren uuden sillan ja sitä kulkevan tieyhteyden poistamista.

Dagsverksberget

Puroniityntien reunoilla kasvavien pienialaisten lehtojen ja lehtomaisten metsien ketju alkaen Uuden Porvoontien risteyksen lehdoista on syytä säilyttää ja ennallistaa niin, että ne edelleen kytkeytyvät uuteen luonnonsuojelualueohjelmaan kuuluvaan lmmersbackan luonnonsuojelualueeseen, jossa Fallbäckenin puro kiemurtelee luonnonmukaisena.

Vähintään yksi poikittainen pikselirivi (neljä A3-rakentamispikseliä) on poistettava Dagsverksbergetin ja Immersbackan luonnonsuojelualueen välissä, koska osayleiskaavaehdotuksen esittämä kapeimmillaan noin 30 metriä rakennetun alueen pikseleiden ja suojelualueen välillä ei riitä suojaamaan suojelualueen hyvin säilyneitä uhanalaisia lehtoja ja puroluontotyyppiä sekä geologisesti arvokkaita meandereita ja juoluoita. Poistettavien pikseleiden kohdalla on myös arvoluokan II kääpä- ja orvakka-aluetta, joka kertoo myös muusta arvokkaasta luonnon monimuotoisuudesta.

Metsäliikkeen vapaaehtoisen luontokartoittajan kesäkuussa 2026 tekemässä luontokartoituksessa (LIITE 5) Dagsverksbergetin pohjoisosan metsät molemmilla puolilla Puroniityntietä arvioitiin pääosin METSO II-luokkaan. Kartoitusalue oli laajempi kuin vain rakentamispikseleiksi merkityt alueet. Alueelta tunnistettiin uhanalaisista luontotyyppeistä äärimmäisen uhanalaista (CR) kangaskorpea ja ruohokangaskorpea, erittäin uhanalaista (EN) varttunutta kuivahkoa kangasta ja ruohokorpea sekä vaarantunutta (VU) isovarpurämettä ja varttunutta havupuuvaltaista tuoretta kangasta. Näistä luontodirektiivin vastuuluontotyypeihin kuuluvat kalliometsä, kangaskorpi ja ruohokangaskorpi. Alueelta löytyi uhanalaisista tai silmälläpidettävistä lajeista lahokaviosammalta (EN), rakkosammalta (NT), korkkikerroskääpää (NT) ja närhiä (NT). Luontokartoitukseen käytettiin vain yksi maastopäivä, joten on todennäköistä, ettei kartoituksessa havaittu kaikkia alueella eläviä uhanalaisia lajeja.

Dagsverksbergetin geologisesti arvokas kallioalue tulee säilyttää mahdollisimman laajasti. Erityisesti suojeltava piirre on kalliojyrkänne näyttävine halkeamineen ja jyrkänteen alla olevine luolamaisine tiloineen ja lehtoineen Puroniityntien vieressä. Kallio on myös arvokasta lepakkoaluetta, joka tulee huomioida suunnittelussa.

Östersundomin ja Sipoon rajalla tulee säilyttää pohjois-eteläsuuntainen ekologinen yhteys myös Helsingin puolella. Sipoon yleiskaavan 2050 rakennemallissa on merkitty ekologisen yhteyden tarve kuntarajalle Sipoon puolella.

Skinnarskog

Välittömästi Porvoonväylän eteläpuolella sijaitsevan Skinnarskogin metsän eteläisempien osien päälle osoitetun työpaikka-alueen merkinnät tulee poistaa arvometsäalueen säästämiseksi. Metsä on arvoluokan I kääpä- ja orvakka-aluetta ja siellä sijaitsee myös kaksi merkittävää isovarpurämeiden luontotyyppiin kuuluvaa suoaluetta. Kuntien rajalle tarvitaan myös selkeä pohjois-eteläsuuntainen ekologinen yhteys. Ehdotamme yhdeksäntoista TP-rakentamispikselin poistamista Skinnarskogista.

Skinnarskogin lounaiskulmassa on Sipoon puolelle rakennettu varastohalli ja siihen liittyvä kenttä, mikä kaventaa Fallbäckenin varren ekologista yhteyttä Skinnarskogista Immersbackan luonnonsuojelualueeseen. Asemakaavoituksessa tulee varmistaa ekologisen yhteyden toimivuus.

Luontoliiton metsäryhmän vapaaehtoinen luontokartoittaja teki luontokartoituksen Eteläiseen Skinnarskogiin lokakuussa 2026. Kartoituksen alustavista tuloksista (LIITE 6) selviää, että alueen arvokkaimmat metsät sijaitsevat länsiosassa ja alueen itäreunalla. Länsiosan metsästä noin kaksi kolmasosaa täyttää METSO I- tai II-luokan kriteerit ja itäreunan kalliometsä sekä kaakkoisosan tuore kangasmetsä täyttävät METSO I-luokan kriteerit. Lahopuuta on paikoitellen runsaasti. Alueelta löytyi erittäin uhanalaisista lajeista (EN) lahokaviosammalta ja hömötiaista sekä vaarantuneista (VU) lajeista metsälovisammalta ja pikkuviirujäkälää. Lisäksi alueelta löytyi useita kääpälajia, jotka ovat vanhan metsän indikaattoreita tai luonnonarvolajeja. Kartoituksessa ei tehty kattavaa lajistokartoitusta, joten on todennäköistä, ettei kaikkia uhanalaisten lajien esiintymiä löydetty.

Hältingberget-Puroniitty

Hältingbergetin arvokas kallioalue ja kalliometsä tulee säästää ehjänä kokonaisuutena luontoarvojen, poikkeuksellisen hienon maiseman ja kohdalle suunnitellun vihersillan toimivuuden takia. Metsästä vihersillalle johtavan yhteyden tulee olla riittävän leveä ja suojainen, jotta eläimet rohkenevat liikkua sillä. Vihersillan ja sen lähiympäristön tosiasiallista toimivuutta on syytä tutkia eri lajien kannalta kummallakin puolella Porvoonväylää. Osayleiskaavaehdotuksen mukaan Hältingbergetistä kuitenkin louhittaisiin merkittävä osa työpaikka-alueen tieltä. Porvoonväylän pohjoispuolelle suunniteltu rinnakkaistie olisi hyvin ongelmallinen rakentaa alueen suurten luontoarvojen ja isojen korkeuserojen takia. Rinnakkaistie kulkisi lisäksi vihersillan kautta kulkevan ekologisen yhteyden poikki heikentäen sitä.

Arvoluokan I kääpä- ja orvakka-alue on säilytettävä Puroniityntien ja Porvoonväylän risteyksessä Sipoon rajalla. Ekologisesta yhteydestä on huolehdittava Östersundomin ja Sipoon rajalla.

Ehdotamme viiden TP-rakentamispikselin poistamista Hältingbergetilta ja kahden A4-rakentamispikelin poistamista Puroniitystä.

Luontoliiton metsäryhmän ja Metsäliikkeen vapaaehtoiset luontokartoittajat ovat lokakuussa 2026 tehneet luontokartoituksen Hältingbergetin ympäristöön. Kartoitusalue on laajempi kuin rakentamispikseleiksi merkityt alueet. Kartoituksen alustavan raportin (LIITE 7) mukaan osa alueen metsästä täyttää METSO I- tai II-luokan kriteerit ja valtaosa muusta metsästä on METSO III-luokan metsää. Alueella esiintyy äärimmäisen uhanalaista (CR) kangaskorven luontotyyppiä ja erittäin uhanalaista (EN) varttuneen kuivahkon kankaan luontotyyppiä. Kartoituksissa havaittiin kaksi erittäin uhanalaisen ja luonnonsuojelulailla erityisesti suojellun itupyörösammalen esiintymää Hältingsträskin lounaispuolella sekä yksi erittäin uhanalaisen ja luonnonsuojelulailla erityisesti suojellun kantopaanusammalen esiintymä Hältingbergetin pohjoispuolelta. Itupyörösammaleesta on ennen näitä havaintoja vain muutama muu havainto Uudenmaan alueelta, joista yksi on samalta metsäalueelta. Lisäksi kartoituksessa havaittiin useita kääpälajia, jotka ovat vanhan metsän indikaattoreita tai luonnonarvolajeja. Kartoituksessa ei tehty kattavaa lajistokartoitusten, joten on todennäköistä, ettei kaikkia uhanalaisten lajien esiintymiä löydetty.

Suomen ympäristökeskuksen hoitosuosituksissa (SYKE 2022/2) suositellaan, että itupyörösammalen kasvupaikka ympäristöineen tulisi säilyttää jatkuvasti peitteisenä. Sammalen säilyminen edellyttää kosteina pysyvien maapuiden säilyttämistä ja uuden lahopuun muodostumisen turvaamista esiintymisalueilla.

Landbo-Ultuna-Degermossa

Landbon itä- ja kaakkoispuolisella metsäalueella ehdotamme neljäntoista A4-rakentamispikselin poistamista ja viiden TP-rakentamispikselin poistamista Porvoonväylän pohjoispuolelta. Ultunan ja Degermossan alueelta ehdotamme kahdentoista A4-rakentamispikselin poistamista.

Porvoonväylän pohjoispuolella olevat rakentamispikselit ja osa Knutersintien varrella olevista rakentamispikselistä sijaitsevat Ringberg-Kurängenin ja Hältingträsk-Hältingbergetin arvoluokan I hyvin arvokkailla kääpäalueilla. Molemmilla alueilla on tehty havaintoja kymmenistä indikaattorilistan kääpälajeista. Osa Degermossan rakentamispikselistä sijaitsee Degermossan metsien arvoluokan II arvokkaalla kääpäalueella. Alueen metsäalueet liittyvät saumattomasti Puroniityn tulevaan luonnonsuojelualueeseen ja sen kautta Sipoonkorven kansallispuistoon, mikä lisää näiden metsien luonnonsuojelullista arvoa.

Landbon koillispuolella sijaitsevat rakentamispikselit kaventavat ekologista yhteyttä Sipoonkorven kansallispuiston eteläosien ja Puroniityn tulevan luonnonsuojelualueen välillä. Ultunan ja Degermossan asuinrakentamisalueet sijoittuisivat suoraan Sipoonkorven kansallispuistoon liittyvälle alueelle. Merkittävällä yhdyskuntarakentamisella suoraan kansallispuiston viereen olisi haitallisia vaikutuksia kansallispuiston luontoon lisääntyvien häiriöiden, liikenteen ja maaston kulumisen takia.

Korsnäsinpuro, joka virtaa kaava-alueen vieressä, on äärimmäisen uhanalainen luontotyyppi ja sen edustajana hyväkuntoinen. Puron kumpaankin reunaan on välttämätöntä jättää 100 metrin suoja-alue turvaamaan puroluontoa.

Ribbingö

Koko Ribbingintien pohjoispuolinen metsäalue tulee säilyttää kokonaisuudessaan virkistys- ja suojelualueena. Muutamat uudet omakotitontit tien pohjoispuolella ovat asuinrakentamisen kannalta kovin vaatimaton hyöty, mutta kaventaisivat merkittävästi yhtenäistä, virkistykseen hyvin sopivaa metsäaluetta. Ehdotamme seitsemän A4-rakentamispikselin poistamista Ribbingöstä.

Ribbingö sijaitsee kaukana palveluista ja alueen joukkoliikennetarjonta on olematonta. Ei ole todennäköistä, että alueelle ehdotettu rakentaminen muuttaa tilannetta olennaisesti. Ribbingöhön ja vastaaviin syrjässä palveluista sijaitseviin paikkoihin kaavoittaminen lisää autoliikenteestä täysin riippuvaista kaupunkirakennetta.

Muutokset kaavaehdotuksen liikenneverkkoon

Ehdotamme seuraavien tievarausten poistamista osayleiskaavaehdotuksesta:

Uusi tieyhteys Knutersintieltä Korsnäsinpuron laakson halki Uudelle Porvoontielle. Tieyhteys katkaisisi luonnonsuojelullisesti, maisemallisesti ja virkistyskäytöllisesti arvokkaan Korsnäsinpuron laakson keskeltä, heikentäisi Korsnäsinpuron laakson ekologista yhteyttä ja kulkisi luokkaan I arvotettujen erittäin arvokkaiden kääpäalueiden poikki. Laakson suuret korkeuserot johtaisivat mittaviin louhintatöihin Rödjanin kallioalueella tai korkeaan siltaan. Pidämme tieyhteyttä liikenteellisesti turhana, sillä Uutta Porvoontietä ja Knutersintietä kulkeva reitti tarjoa riittävän tieyhteyden Sipoon eteläosista Porvoonväylälle.

Uusi silta ja tieyhteys Sakarinmäestä Karhusaareen. Silta rikkoisi kulttuurihistoriallisesti arvokasta maisemaa Korsnässundetissa, jonka rannalla sijaitsee Björkuddenin huvila puutarhoineen. Huvilan suojelu rakennusperintölailla on vireillä. Tieyhteys heikentäisi lisäksi rannanmyötäisesti kulkevaa ekologista yhteyttä, jonka merkitys kasvaa mikäli kaavaehdotuksessa ehdotettu Sakarimäen keskus toteutetaan. Korsnässundet on myös arvokas lintualue. Karhusaaren puolella uusi tieyhteys kulkisi arvokkaiden metsäalueiden poikki.

Yleiset huomiot osayleiskaavaehdotuksesta

Ekologinen rakenne

Kaavaehdotuksessa eräät ekologiset runkoyhteydet ja alueelliset yhteydet ovat edelleen paikoin liian kapeita ollakseen ekologisesti toimivia. Kapeat yhteydet ovat myös  reunavaikutukselle ja kulumiselle alttiita. On edelleen myös huomattava, että pikaraitiotie ja mahdollinen tien levennys leventäisivät yhteyksien katkoskohtia Uuden Porvoontien kohdalla entisestään. Seuraavassa mainittuja yhteyksiä on levennettävä ja muuten vahvistettava huomattavasti.

Ekologisessa runkoyhteydessä, joka myötäilee Östersundominpuroa, yhteys olisi kapeimmillaan noin 100 metriä pikselien joustovara huomioiden. Kyseessä on tärkeä osa ekologista käytävää eteläisten Natura-alueiden ja pohjoiseen jäävän Sipoonkorven metsämantereen välissä. Purolle, jonka luontoarvot reunametsineen ovat merkittäviä, on ehdottomasti jätettävä nykyinen, metsäinen suoja-alue sekä huomioitava sen kohdalla myös itä-länsisuuntainen ekologinen yhteys Porvoonväylän eteläpuolella. Puron reunat ja metsäinen ympäristö tulee säilyttää luonnontilaisena ilman virkistyskäyttöä.

Salmenkalliosta Vantaan kautta Gumbölen metsään ja Sipoonkorpeen etenevä ekologinen yhteys Kärrin alueen pohjoisosassa esitetään edelleen paikoitellen liian kapeana, eli alle 100 metriä leveänä. Osayleiskaavassa tulee varmistaa, että yhteys ei kapene nykyisestä sekä mahdollisuuksien mukaan vahvistaa yhteyttä esimerkiksi puiden istuttamisella.

Puroniityntien poikki kulkevien ekologisten yhteyksien laadusta ja leveydestä tulee huolehtia. Myös Uuden Porvoontien tuntumaan Dagsverksbergetin arvokkaan geologisen alueen kohdalle on tärkeää jättää poikittainen paikallinen ekologinen yhteys. Puroniityntien eteläpään I arvoluokan lähdelehto on rajattava suojavyöhykkeineen kokonaan ulos rakentamisesta.

Kaikki kaava-alueen purot varsineen tulee nähdä ekologisina yhteyksinä. Myös puroeliöstön säilyttäminen ja elvyttäminen on tärkeää. Siksi purojen varsilla tulee säilyttää leveä, luonnontilainen metsäinen suojavyöhyke, vähintään 50 metriä puron kummallakin puolella. Avoimessa ympäristössä kulkevien purojen ympärillä tulee vastaavasti säilyttää monimuotoista niittyä ja pensaikkoa. Suojavyöhykkeet suojelevat myös veden laatua estämällä ravinteiden, kiintoaineksen, haitta-aineiden ja roskan päätymistä vesistöihin.

Kannatamme lämpimästi, että vihersillat rakennetaan niin pian kuin se on mahdollista. Tällöin eläimet tottuvat niihin ennen muuta rakentamista – kuten myös luontovaikutusten arviointiraportissa ehdotetaan. Vihersiltojen suunnittelussa ja toteutuksessa on tähdättävä mahdollisimman hyvään käytettävyyteen ja houkuttelevuuteen eri lajien, myös isojen nisäkkäiden, kannalta. Toimiakseen ekologisena yhteytenä kaikille eläimille vihersillan tulee olla leveydeltään vähintään 50 m, mutta tätäkin leveämpi silta on suositeltava (Jokinen ja Yrjölä 2010). Mikäli vihersillan yli kulkee myös kävely- ja/tai pyöräilytie, tulee sillan leveyttä kasvattaa ja lisäksi varmistaa, ettei sillasta tule liian avoin ja valaistu eläinten kannalta. Vihersiltojen ympärillä tulee olla leveä, rauhallinen metsäinen suoja-alue, että eläimet rohkenevat käyttää siltaa. Myös eläimille tarkoitettuja alikulkukäytäviä ja putkia on syytä suunnitella lisää ja kunnostaa vanhoja sekä Porvoonväylällä että muilla teillä.

Tiiviisti rannetuissa kohdissa, joita kaavaehdotus esittää Uuden Porvoontien varrelle, on huolehdittava, että eläimet pääsevät ylittämään  levenevän Uuden Porvoontien useissa kohdissa puustoisia ja kasvillisuutta sisältäviä viheryhteyksiä pitkin laajojen luontoalueiden välillä.

Katsomme tärkeäksi nostaa esiin Helsingin yliopistossa tekeillä olevan Julia Hämäläisen väitöstutkimuksen ekologisten yhteyksien mallintamisesta koko Helsingissä. Siihen liittyvä ensimmäinen vertaisarvioitu artikkeli liito-oravan, sisiliskon ja hömötiaisen elinympäristöistä potentiaalisen ekologisen kytkeytymisen näkökulmasta nyt ja tulevaisuudessa on julkaistu (Hämäläinen ym. 2025).Viimeistelyvaiheessa on myös tutkimus, jossa tarkastellaan edellä mainittujen lajien lisäksi kahden tavallisen perhosen elinympäristöjen kytkeytymistä ja kytkeytyvyyden lisäämisestä kaupunkiympäristössä. 

Olemme tutustuneet Hämäläisen tutkimukseen ja artikkeliin, minkä perusteella pidämme sitä tärkeänä aineistona, kun Östersundomin osayleiskaavan ekologisia yhteyksiä ja luonnon kytkeytymistä suunnitellaan. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että toimiva kytkeytyminen, joka kattaa urbaanin alueen, vaatii korkealaatuisia ekologisia yhteyksiä, jotka ovat riittävän laajoja, koostuvat erilaisista luontotyypeistä ja tarpeen mukaan ennallistetaan. Silloin yhteydet voivat soveltua monille lajeille, joilla on erilaisia vaatimuksia, samoin toimia  joidenkin lajien elinympäristöinä. Liian sirpaloituneet elinympäristöt rajoittavat eniten lajien leviämistä. Tutkimus näkee biodiversiteettiystävällisen kaupunkisuunnittelun haasteena kysymyksen, miten luodaan monikäyttöisiä viheralueita ja yhteyksiä, jotka sallivat monilajisen elämän ja liikkumisen ihmisten rinnalla. Hämäläinen ym. viittaavat artikkelissa myös kaupunkeihin, jotka jo pyrkivät lisäämään monilajisen oikeudenmukaisuuden ja hyvinvoinnin huomioimista.

Tarve täydentäville luontoselvityksille

Osayleiskaavan materiaalissa on edelleen suuria puutteita riittävien luontoselvitysten osalta. Merkittävin vaje selvityksissä on se, ettei kaava-alueella ole toiveestamme huolimatta edelleenkään tehty kattavaa luontotyyppiselvitystä, jossa tunnistetaan ja arvotetaan myös uhanalaiset ja silmälläpidettävät kangasmetsäluontotyypit sekä kalliometsät. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää erilaisten lehtoluontotyyppien aikaisempaa kattavampaan tunnistamiseen. Kartoituksen osana pitäisi myös tunnistaa yhtä kasvillisuuskuviota laajemmat, usein monia erilaisia luontotyyppejä sisältävät luonnontilaisen kaltaiset tai muuten arvokkaat luontokohteet. Lisäksi olennaista on arvioida näiden sekä jo aikaisemmin arvokkaiksi todettujen luontokohteiden mahdollinen maakunnallinen merkitys käyttäen Uudenmaan liiton kriteeristöä.

Kaava-alueen luontokohteet tulee arvottaa yhdenmukaisilla kriteereillä siten, että satojen kohteiden joukosta saadaan poimittua esiin valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja paikallisesti erityisen arvokkaat sekä paikallisesti arvokkaat kohteet.

Myös METSO-selvitys tulee uusia koko hankealueen metsäisissä ympäristöissä käyttäen vuoden 2016 kriteereitä. Vuorovaikutusraportin vastineessa esitykseen METSO-selvitysten teettämisestä suunnittelualueella todetaan, että “METSO-kriteeristön soveltamista sellaisenaan ei ole Helsingissä pidetty tarkoituksenmukaisena mm. sen matalien lahopuun raja-arvojen takia. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa sovelletaan esimerkiksi Vuosaaren ja Karhusaaren metsäselvityksissä kehitettyä metsien luontoarvoindeksiä.” Faunatica Oy:n kehittämän luontoarvoindeksin hyödyntäminen laajemmin kaupunkisuunnittelussa on kuitenkin hyvin kyseenalaista, koska yrityksen raporteissaan käyttämä luontoarvoindeksi on kiinnostavuudestaan huolimatta tuloksiltaan vertailukelvotonta Helsingin kaikkien metsäalueiden kokonaisuuden suhteen, puhumattakaan koko maan metsäalueista.

Erityisesti lahopuulla kasvavien sammalten esiintymisen osalta on vielä merkittävää tiedonpuutetta, jonka Luontoliiton ja Metsäliikkeen tekemissä uusissa kartoituksissa tehdyt löydökset osoittavat. On tärkeää, että Östersundomin metsäalueista tehtäisiin kattavat sammalkartoitukset, jotta luonnonsuojelulailla erityisesti suojeltujen sammallajien esiintymispaikkojen säilyminen olisi mahdollista turvata.

Luontoselvitysten laatimista ei voi jättää kokonaan myöhempään asemakaavavaiheeseen, koska luontoalueiden turvaamisen kannalta yleiskaavan ohjaava vaikutus on keskeinen. Mitä aiemmassa kaavatyön vaiheessa riittävät selvitykset laaditaan, sitä helpompaa on välttää luonnolle vahingollisten maankäyttöratkaisujen vaara tulevaisuudessa

Korsnäsinpuron ympäristössä tekemiemme lukuisten kyy-, rantakäärme- ja vaskitsa havaintojen takia siellä on syytä tehdä matelijaselvitys, koska kyseessä saattaa olla arvokas matelija-alue, jota uhkaa osayleiskaavaehdotuksen esittämä luontoympäristön heikkeneminen  ja tuhoutuminen rakentamisen seurauksena.

Vaikutus Helsingin seudun kaupunkirakenteeseen ja kaupunkirakenteen ekologisiin vaikutuksiin

Östersundomin alue on nykyisin maaseutumainen ja suurelta osin rakentamaton. Alue sijaitsee Helsingin seudun reunalla. Merkittävä lisärakentaminen Östersundomiin johtaa väistämättä kaupunkirakenteen leviämiseen ja hajautumiseen. Tästä seuraa, että alueella asuvat joutuvat keskimäärin tekemään pitkiä matkoja sekä maantieteellisesti että ajallisesti ja palvelutasoltaan kilpailukykyisten joukkoliikenneyhteyksien toteuttaminen moneen matkakohteeseen on vaikeaa. Alue tulee todennäköisesti olemaan autovaltainen pikaraitiotien rakentamisesta huolimatta, sillä merkittävä osa matkoista tulee suuntautumaan muualle kuin Itäväylän käytävän varteen. Kasvava autoliikenne aiheuttaa ruuhkautumista ja lisää liikenteen päästöjä sekä meluvaikutuksia seudullisesti.

Kaupunkirakenteen levittäminen nykyisen kaupunkirakenteen ulkopuolelle lisää ihmistoiminnasta johtuvia häiriöitä ja vie tilaa muulta luonnolta, erityisesti huonosti ihmistoimintaa sietäviltä eläimiltä. Kaava-alueella esiintyy tällä hetkellä esimerkiksi hirviä, mutta on todennäköistä, ettei hirviä pystyisi kaavan mahdollistaman laajan rakentamisen toteuduttua elämään ainakaan Porvoonväylän eteläpuolella. Östersundomin arvokkailla lintualueilla esiintyy kehrääjiä ja Kasabergetilla elää Helsingin tärkeät lintualueet ja merkittävä linnusto 2017 -raportin mukaan Helsingin elinvoimaisin kehrääjäpopulaatio. Kehrääjä sietää huonosti ihmistoimintaa ja erityisesti tieliikennettä, minkä takia kaupunkirakenteen leviäminen heikentää kehrääjien elinmahdollisuuksia Östersundomissa vaikka niiden tärkeimmät esiintymisalueet säilyisivätkin. Kehrääjään ja muihin herkkiin lintulajeihin kohdistuvat haitalliset vaikutukset olivat yksi peruste, jonka nojalla Östersundomin yleiskaava kaatui edellisellä kierroksella korkeimmassa hallinto-oikeudessa vuonna 2021.

Kulttuuriympäristöt

Osayleiskaavaehdotuksen kartalla ehdotetaan uutta osin korttelitehokkuudeltaan hyvinkin intensiivistä asuinrakentamista valtakunnallisesti merkittävälle rakennetulle kulttuuriympäristölle Östersundomin kartanon lähialueelle sekä raitiotietä ja pääkatua RKY-alueen läpi nykyisen Uuden Porvoontien linjauksen pohjoispuolella. Kartanon lähialueelle kaavaluonnoksessa esitetty mittava asuinalueen ja raitiotieyhteyden rakentaminen vaarantaisi RKY-alueen arvoja ja vaikuttaisi myös yleisiin maisemallisiin arvoihin. Kaavatyön yhteydessä teetetyssä kulttuuriympäristöjen vaikutusarvioinnissa todetaan hyvin mainittujen paikkojen herkkyys lähiympäristössä ja ympäröivässä maisemassa tehdyille harkitsemattomille muutoksille.

Uudenmaan liiton rajaaman maakunnallisesti arvokkaan kulttuuriympäristön alue kokoaisi RKY-aluerajausta paremmin arvokohteet Östersundomin kulttuurimaiseman kokonaisuudeksi, joka toimisi samalla ohjeellisena suojavyöhykkeenä. Kannatamme Uudenmaan liiton rajauksen noudattamista rakentamisen osoittamisessa lähiympäristöön. Raitiotien linjausta luonnosvaiheen jälkeen on hieman muutettu, mutta edelleen rata leikkaisi RKY-aluetta. Myös kaupunginmuseo on lausunnossaan vaatinut linjauksen siirtämistä pois RKY-alueelta.

Helsingissä 30.10.2026

Juha Karsikas
puheenjohtaja
Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry

Anders Backström
järjestösihteeri
Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry

Aino Juvonen
kampanja-aktiivi
Kaadetaan kaava, ei metsää -kampanja
Luontoliiton metsäryhmä

Reija Mikkola
metsävastaava
Luontoliitto ry

Laura Räsänen
puheenjohtaja
Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry

Lauri Kajander
erityisasiantuntija
Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry

LIITTEET:

LIITE 1: Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen ja Kaadetaan kaava, ei metsää -kampanjan korjauskartta Östersundomin osayleiskaavaehdotukseen (30.10.2026 päivitetty versio)

LIITE 2: Korjauskartan selostus (30.10.2026 päivitetty versio)

LIITE 3: Luontokartoitus Rödjanin ympäristöstä

LIITE 4: Luontokartoitus Norrbergetista

LIITE 5: Luontokartoitus Dagsverksbergetista

LIITE 6: Luontokartoitus eteläisestä Skinnarsskogista

LIITE 7: Luontokartoitus Hältingsbergetista

LÄHTEET:

Hämäläinen, Lechner, Ekroos, Zhao ja Lehvävirta 2025: Enhancing urban forest connectivity: a multispecies modelling approach in Helsinki. Urban Ecosystems 17:29. Url: https://link.springer.com/article/10.1007/s11252-025-01872-7#ref-CR62 

Jokinen ja Yrjölä 2010: Ekologiset käytävät Helsingin liitosalueella. Ympäristötutkimus Yrjölä Oy 2010. Url: https://www.hel.fi/static/ymk/julkaisut/julkaisu-01-11-r4.pdf

SYKE 2022/1: Metsälajiesitelyt: Kantokinnassammal. Suomen ympäristökeskus. Url: https://www.ymparisto.fi/sites/default/files/documents/Kantokinnassammal.pdf

SYKE 2022/2: Metsälajiesittelyt: Itupyörösammal. Suomen ympäristökeskus. Url: https://www.ymparisto.fi/sites/default/files/documents/Itupy%C3%B6r%C3%B6sammal.pdf