Mielipide Kärrin asemakaavan luonnosaineistosta

Lausunnot ja kannanotot

–

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys antoi Helsingin kaupungille mielipiteen Östersundomin Kärrin asemakaavan luonnosaineistosta 13.11.2026.

Annoimme Helsingin kaupungille mielipiteen Östersundomin Kärrin asemakaavan luonnosaineistosta 13.11.2026.

—

Mielipide Kärrin asemakaavan luonnosaineistosta (diaarinumero HEL 2025-009153)

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys on tutustunut Kärrin asemakaavan luonnoskarttaan ja muuhun esillä olevaan aineistoon sekä tehnyt myös maastokäynnin alueella.

Suunnittelualuetta on osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan verrattuna supistettu siten, että luontotyyppinä Etelä-Suomessa äärimmäisen uhanalainen tuore suurruohoniitty ja sen lähiympäristö on nyt rajattu pois asemakaavan alueesta. Niitty esiintyy luontotietojärjestelmässä nimellä Kärrin niitty (Kohde 199/2017). Kaavamateriaalin mukana esillä olleessa infokirjeessä ei arvokohteen poisrajaamisen syytä valitettavasti ole mitenkään avattu.

Kaavamerkintöjen osalta on merkittäviä ongelmia VL- ja eky-merkintöjen määräyksissä. VL-merkinnältä puuttuu kaavamääräys kokonaan. Tällainen tulee laatia kaavaehdotusvaiheeseen sellaisessa muodossa, että se aidosti edistää VL-alueiden luonto-, virkistys- ja maisema-arvojen säilymistä. Ekologisen yhteyden ylimalkainen kaavamääräys (eky) on täysin riittämätön yhteyksien ekologisen laadun takaamisen kannalta. Yhteyksien luonne on nykyisellään sen verran heterogeeninen, että ne vaativat käytännössä sekä nykyisten arvokkaiden kuvioiden säilyttämistä että käsitellympien osien hallitun luonnontilaistumisen ja ennallistamisen sallimista.

Suurin ongelma nyt nähtävillä olevassa kaavaluonnoksessa on uusien pientalojen ja niiden vaatiman uuden tieyhteyden ehdottaminen Susirajan itäpuolen arvokkaalle metsäalueelle. Uudisrakentamiselle osoitettu alue on suurelta osin Gumbölen metsän arvoluokan I erittäin arvokasta kääpä- ja orvakka-aluetta. OAS-aineistossa tämä alue oli vielä kokonaan jätetty virkistysalueeksi. Paikka on osa arvokasta lintualuetta, sekä myös erittäin tärkeä ja alueella harvinainen säilynyt metsäinen osa Salmenkalliosta Sipoonkorpeen ulottuvaa puustoista yhteyttä. Erityisesti tontin 438-1-52 rakentaminen heikentää tärkeää ekologista yhteyttä. Esitetty rakentaminen alueelle tulee poistaa kokonaan ja palata OAS-vaiheen ratkaisuun alueen täydennysrakentamisen kohdentamisessa Kärrin ympäristössä.

Kiitimme kaavahankkeen OAS-vaiheessa suunnittelijoita siitä, että kartalla oli kiitettävästi osoitettu myös pienempien kehitettävien ekologisten yhteyksien tilanne Krapuojan reunoilla sekä Vanhan Rajatien yli että Sandbackan vieressä Sotungintiellä. Nyt seuraavassa suunnitteluvaiheessa ei ikävä kyllä ole tehty oikeita johtopäätöksiä viheryhteyksien turvaamisessa luonnoskartalla. Vanhan Rajatien poikki tulvareitin vieressä

kulkevaa VL-aluetta tulee leventää uudisrakentamista vähentäen.

Samoin Krapuojan puron suojavyöhykettä on syytä leventää huomattavasti. Krapuojan suoja-alue on nyt kaavaluonnoksessa kaava-alueen eteläosassa noin kymmenen metriä, johon on suunniteltu myös puron vieressä kulkeva ulkoilutie. Puron reuna-alueen on kuitenkin tarkoitus toimia  avainlaji pyyn eräänä yhteytenä Salmenkallion ja Sipoonkorven välillä. Suojainen puron reuna on  tärkeä ekologinen yhteys myös monille muille lajeille ja suojaa puron lajiston elinympäristöjä. Pyyn tarvitseman puuston säilyttäminen ja istuttaminen on lähes mahdotonta kaavaluonnoksen osoittamalla kapealla suoja-alueella. Kaavamääräys puuston istuttamisesta rantatonttien reunaan ei korvaa luonnontilaista suoja-aluetta. Mahdollista ulkoilutietä ei tule valaista, jotta eläimet pääsisivät liikkumaan pimeää puronvartta pitkin. Tämä on erityisen tärkeää, mikäli ekologinen yhteys jää erittäin kapeaksi.

Ekologista runkoyhteyttä, jonka on suunniteltu kulkevan Kärrin kaava-alueen läpi, on myös levennettävä, ei vain pyyn vaan myös toisten lajien takia. Yhteys on nyt kapeimmillaan alle 100 metriä, mikä tarkoittaa, että koko yhteys altistuu negatiiviselle reunavaikutukselle näissä kohdissa. Häiriötä eläimille aiheuttaa esimerkiksi melun ja keinovalon lisääntyminen. On myös hyvä kartoittaa pyyn lisäksi muidenkin lajien vaatimat olosuhteet ekologiselle yhteydelle, koska lajien vaatimukset eroavat toisistaan huomattavasti. Jos ekologisen yhteyden leventäminen Kärrissä ei ole mahdollista, tulee kompensaationa parantaa ekologisen runkoyhteyden laatua luonnon monimuotoisuuden kannalta. Samoin osayleiskaavoituksessa  ja asemakaavoituksessa tulee pyrkiä Östersundomin ekologisten runkoyhteyksien riittävään leveyteen Östersundominpuron ja Kantarnäsinpuron varressa Uuden Porvoontien ja Porvoonväylän välillä. Siellä olemassa olevat yhteydet ovat leveämpiä, joten kyse on niiden säilyttämisestä.

Helsingissä 13.11.2026,

Juha Karsikas
puheenjohtaja
Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry

Anders Backström
järjestösihteeri
Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry

Ajankohtaista