Kuva: Keväinen Korsnäsinpurolaakso, Riitta Malve

Östersundomin osayleiskaava on mitä todennäköisimmin kuluvan valtuustokauden pinta-alaltaan laajin ja merkittävyydeltään yksi tärkeimmistä kaavoista Helsingin maankäytön kannalta. Aivan erityistä painoarvoa päätöksenteolla on alueen mittavien luontoarvojen säilymisen kannalta. Lähes kaikki Östersundomiin ehdotettu uusi rakentaminen kohdistuu nykyisille luontoalueille, joista iso osa on erilaisia arvoluontokohteita tai keskeisten ekologisten käytävien osia. Helsingin luonnonsuojeluyhdistys (Helsy) on ottanut kantaa uusimpaan Östersundomin osayleiskaavahankkeeseen sen käynnistämisestä eli vuodesta 2022 alkaen.

Östersundomin osayleiskaavaehdotuksessa on muutoksia verrattuna runsas vuosi sitten esillä olleeseen osayleiskaavaluonnokseen, mutta edelleen kaavakartalla on useita luonnon säilymisen kannalta hyvin ongelmallisia maankäytöllisiä valintoja. Osayleiskaavaehdotuksessa yksi isoimmista ongelmakohdealueista on Sakarinmäen ympäristöön ehdotettu keskustaajama, jonka rakentaminen esitetyssä laajuudessa tuhoaisi alueen nykyisiä metsäalueita Knutersintien länsi- ja itäpuolella ulottuen Rödjanin arvometsäalueelle ja Korsnäsinpuron kauniiseen laaksoon idässä, ja lännessä aivan Östersundomin kartanon RKY-alueen reunaan ja osin sen päälle.

Näkemyksemme mukaan toisen ison keskustaajaman suunnitteleminen Östersundomiin on vakava virhe, josta tulisi luonto- ja maisemallisten arvojen vuoksi luopua kokonaan, ja keskittyä Östersundomin nykyisen kyläkeskuksen kehittämiseen alueen ainoana isompana keskuksena myös tulevaisuudessa.

Poliittisen päätöksenteon helpottamiseksi Helsingin luonnonsuojeluyhdistys on kuitenkin laatinut yhdessä Luontoliiton metsäryhmän Kaadetaan kaava, ei metsää -kampanjan kanssa korjauskartan Östersundomin osayleiskaavaehdotukselle. Korjauskarttaan on paikannettu ja merkitty suoraan viralliselle osayleiskaavaehdotuksen kaavakartalle pikselikohtaisia muuttamista vaativia kohteita, jotka ovat ekologisten yhteyksien kannalta välttämättömiä ja/tai tunnistettuja arvoluontoalueita.

Korjauskartta ei ole vaihtoehtokaava, koska emme jaa osayleiskaavaehdotuksen taustaoletuksia, lähtökohtia tai kaavatyölle asetettuja tavoitteita Östersundomin kehittämisen osalta. Kyseessä on siis eräänlainen korjaussarja vain kaavaehdotuskartan kaikkein ongelmallisimpien ja ilmeisimpien virheiden korjaamiseksi.

Korjauskartan valmistelemiseksi Helsyn Östersundom-työryhmä järjesti kolme työpajaa ja teki useita maastokäyntejä suunnittelualueelle. Taustamateriaalina on käytetty kaupungin luontotietojärjestelmän luontotietoa, alueella eri aikoina tehtyjä luontoselvityksiä, maastokäyntien tuloksia sekä keskusteluja muiden asiantuntijoiden ja luontokartoittajien kanssa.

Östersundomissa on uusimpien, vuosina 2022 ja 2023 tehtyjen kääpä- ja orvakkaselvitysten myötä rajattu yhdeksän uutta arvokasta kääpäaluetta, joista ei ole ollut tietoa kaavahankkeen aiemmissa vaiheissa. Selvitysten tulokset korostavat entisestään kaavaehdotuksen ongelmakohtia: valtaosa luontoarvoiltaan merkittäviksi todetuista alueista sijoittuu uuden luonnonsuojelualueohjelman suojelukohteiden ulkopuolelle sekä monin osin kaavaehdotuksen rakentamisalueille. Indikaattorilajeina monet käävät ja orvakat kertovat paitsi lajien itsensä esiintymisestä eri paikoissa, myös ja ennen kaikkea yleisesti useiden metsäalueiden monimuotoisuuden korkeasta tasosta Östersundomissa.

Kaupunginvaltuuston hyväksymässä kaupunkistrategiassa on linjattu, että Helsingin arvokkaimmille luontoalueille ei osoiteta rakentamista. Kun osayleiskaavaehdotuksessa nyt ollaan osoittamassa lähes kolmannes Östersundomista asuinrakentamiselle, toimitilarakentamiselle ja eri palveluille, tulee uudisrakentaminen välttämättä kohdistumaan lähes kokonaan nykyisille luontoalueille, joista merkittävä osa on arvoluontokohteita. Ristiriita kaupunkistrategian kanssa on siis ilmeinen.

Vaikka nyt suunnitteilla oleva osayleiskaava esittää korkeimman hallinto-oikeuden kumoamaa edellistä osayleiskaavaa kevyempää rakentamista, haaskaa se tällaisenaan toteutuessaan tilaisuuden kaupunkisuunnittelun uudistamiseen, jolle olisi tarvetta ilmastokriisin sekä luonto- ja lajikadon uhatessa elämän edellytyksiä. Rakentamisen kaavoittaminen metsiin ei ole kestävää kaupunkisuunnittelua enää aikana, jona luontokadon ja ilmastokriisin huomioiminen tulee olla mukana kaikessa päätöksenteossa. Kaupunkisuunnittelussa tulisi vihdoin nähdä, että yhtenä luonnon monimuotoisuudeltaan arvokkaimmista laajoista alueista Uudellamaalla Östersundom tulisi jättää luonnosuojelu- ja virkistysalueiksi, ja täydentää nykyisiä rakennettuja alueita vain kevyesti.

Alueelta on syytä ensin kartoittaa paitsi yksittäisten kohteiden luontoarvot, myös olemassa olevat ja vahvistettavat ekologiset yhteydet, luonnon kytkeytyvyys, purojen ja norojen reunojen tosiasialliset suoja-alueet ja lajiston elinympäristöt. Näiden tulosten tulee myös aidosti ohjata suunnittelua. Viherkaava on hyvä apuväline, kun kaupunkisuunnittelua kehitetään niin, että se vastaa myös tulevien sukupolvien selviytymismahdollisuuksiin ilmastokriisin ja luontokadon varjostamassa maailmassa.

Korjauskartan esittely

Tässä korjauskartassa nostamme esiin kaikista ongelmallisimmiksi katsomamme rakentamispikselit, joiden poisjättäminen rakentamisalueista on perusteltua niiden luontoarvojen takia. Osassa pikseleistä luontoarvot liittyvät paikalla esiintyviin luontotyyppeihin sekä muihin luontoarvoihin ja osassa suhteessa kytkeytyneisyyteen ympäröivien alueiden luontoarvoihin. Olemme lisäksi ottaneet huomioon Östersundomin merkittävimmät kulttuuriympäristöt korjauskartan laadinnassa.

Ehdotamme poistettavien rakentamispikseleiden korvaamista SL- (luonnonsuojelualue), VR- (retkeily- ja ulkoilualue)  tai VL-pikseleillä (lähivirkistysalue) ympäröivien alueiden merkitsemistavasta ja paikan olosuhteista riippuen.

Yksittäisten pikseleiden lisäksi olemme merkinneet ne tiet, joiden poistamista osayleiskaavasta ehdotamme. Nämä poistot liittyvät niiden linjauksella oleviin luonto- ja maisema-arvoihin.

Olemme esittäneet ongelmalliset pikselit vihreillä palloilla kaupungin laatiman osayleiskaavakartan päälle. Olemme priorisoinneet Östersundomin osa-alueita esittelemällä ensin ne alueet, joissa osyleisakaavaehdotuksessa on vakavimmat ongelmat luontovaikutusten kannalta.

On hyvä huomata, että Östersundomissa alueiden nimitykset ovat yleisesti hieman epäselviä rajauksiltaan. Näin on esimerkiksi Rödjanin ja Gumbölen kohdalla.

Muutosehdotukset alueittain

1. Rödjanin ympäristö

Rödjanin, Korsnäsinpuronlaakson ja Sakarinmäen itäosan alue on yksi osayleiskaavaehdotuksen ongelmallisimmista alueista. Se on luonnonarvoiltaan tärkeä alue, mutta isoon osaan aluetta on merkitty kaavaehdotuksessa A1-, A4-, P/KM- ja TP-rakentamispikseleitä. Ehdotamme kahden A1-, kahdeksan A4-, neljän P/KM- ja neljäntoista TP-rakentamispikselin poistamista alueelta. Lisäksi ehdotamme alueen poikki linjatun tievarauksen poistamista.

Lähes koko alue kuuluu Rödjan-Konungskärrin luokan I erittäin arvokkaaseen kääpäalueeseen, jossa on havaintoja 60 indikaattorilistan lajista. Vuonna 2011 tehdyissä metsäkartoituksissa osa alueesta kuului luokan I ja II Metso-alueisiin (esimerkiksi P/KM-pikseleillä merkitty Knutersintien ja Porvoonväylän rampin kulmassa oleva metsä).

Rödjanin kalliometsien monimuotoisuus syntyy jääkauden hiomien ja sammalten ja jäkälien peittämien kallioiden, kallioketojen ja kallioiden painanteisiin kehittyneiden soiden ja suolampareiden, vanhojen mäntyjen ja kelojen ynnä jyrkänteiden ja niiden juurelle kehittyneiden uhanalaisten metsäluontotyyppien mosaiikista.

Korsnäsinpuro on luokiteltu hyvin edustavaksi savimaiden puroksi. Savimaiden purot ja pikkujoet ovat äärimmäisen uhanalainen luontotyyppi. Korsnäsinpuron laaksossa kasvaa lehtometsiä osassa puron vartta. Korsnäsinpuron laakso lehtometsineen ja kulttuurimaisemineen sekä viereinen laaksosta hyvin jyrkästi nouseva Rödjanin kallio, kallion harvinainen kasvillisuus, purovarren vanhat niityt ja metsäiset rinteet muodostavat maisemallisesti arvokkaan kokonaisuuden, joka on myös virkistyskäytön kannalta tärkeä.

Luontoliiton metsäryhmä teki luontokartoituksen Rödjanin ympäristössä toukokuussa 2026. Kartoituksen alustavista tuloksista selviää, että Rödjanissa on kaksi todennäköistä noroa: toinen alueen pohjoisosassa Storängenin lounaispuolella sijaitsevan mäen etelärinteellä (kaavaehdotuksessa TP-rakentamispikseleitä) ja toinen alueen kaakkoisosassa lähellä Puroniityntietä (kaavaehdotuksessa A4-rakentamispikseleitä). Storängenin lounaispuolella olevassa rinteessä sijaitsee jalopuulehto, joka on luonnonsuojelulaissa suojeltu luontotyyppi. Suurin osa Rödjanin alueen metsistä yltävät luontoarvoiltaan Metso I tai II -luokkaan.

Korsnäsin purolaaksoon ulottuva rakentaminen Porvoonväylän ja Uuden Porvoontien välillä pilaa yhden Helsingin elämyksellisimmistä ja vaikuttavimmista tilallisista ja maisemallisista kokemuksista. Lisäksi purolaakson kiertäminen jalan tarjoaa runsaasti havaintoja poikkeuksellisen monimuotoisesta luonnosta. Puron itäpuolella kohoavalta kalliojyrkänteeltä aukeaa koskettavan runsas näkymä, jossa alhaalla pilkistää puro ja puiden latvat, taustana niitty ja vastapäinen tukeva metsärinne. Keväällä maisemassa kaikuu mitä moniäänisin lintujen konsertti. 

Korsnäsin puroa myötäilevä ekologinen yhteys meren rannalta pohjoiseen on liian kapea ekologisen toimivuuden kannalta yhden pikselin levyisenä. Tiivis purolaakson reunoille ulottuva rakentaminen näivettää monimuotoisen ja runsaasti luontoarvoja sisältävän laakson. Katsomme, että Knutersintien itäpuolelle ei tule osoittaa rakentamista purolaakson lähelle. Vihersilta Porvoonväylän yli on tärkeää rakentaa ennen muuta rakentamista parantamaan alueen ekologisten yhteyksiä.

Rödjanin ja Östersundominpuron välillä sijaitsevaa nykyistä poikittaista ekologista yhteyttä on vahvistettava sen sijaan että se poistetaan.

2. Korsnäs

Korsnäsinpuron ympäristön ekologinen yhteys, äärimmäisen uhanalaista luontotyyppiä edustavan puron alajuoksu ja vaarantunut lehtoluontotyyppi on säilytettävä elinvoimaisina luonnon monimuotoisuuden takia, mutta etenkin puron alajuoksu on lehtoineen myös näyttävä maisemallinen elämys. Osayleiskaavaehdotus sulkee puron ja lehdon A1-rakentamispikseleiden väliseen kapeaan tilaan, missä niiden kytkeytyminen katkeaa ja tiivis rakentaminen ja lisääntyvä asukasmäärä altistavat puron, sen reunat sekä lehdon väistämättä voimakkaalle kulumiselle. Puron ympärille tarvitaan laajempaa suoja-aluetta ja A1:tä maltillisempaa rakentamista.

Ehdotamme neljän A1-rakentamispikselin poistamista Korsnäsinpuron varresta ja Korsnässundetin rannalta sekä kolmen A1- ja yhden A2-rakentamispikselin poistamista Uuden porvoontien eteläpuolelta suojellun luontotyypin (jalopuumetsä) turvaamiseksi. Rantavyöhykkeelle tulee lisätä kehitettävän ekologisen yhteyden merkinnät sekä korsnäsinpuron suuntaan että rantaa pitkin kohti Sipoon rajaa. Uuden tie- ja siltayhteyden merkintä Karhusaareen on syytä poistaa.

Korsnäsinpuroa myötäilevä ekologinen yhteys loppuu A1-rakentamispikseleiden puristuksessa Korsnässundetiin. Yhteyden nykyinen jatkuvuus puron länsipuolella sijaitsevalla vanhalla niityllä ja edelleen rantaa pitkin on turvattava säästämällä niitty rakentamiselta. Niityltä avautuu myös maisemallisesti harvinaisen näyttävä historiallinen näkymä Karhusaareen ja Korsnässundetiin. Samoin tulee säilyttää ekologinen yhteys purolta itään Östersundomin ja Sipoon rajalle, jossa on vielä metsäaluetta ja arvokasta lehtoa.

Kuntarajan läheisyydessä Uuden Porvoontien eteläpuolella sijaitsee lisäksi kaksi pronssikautista hautaa arvokkaiden, kartoittamattomien kallioketojen ympäröiminä. Rakentamista ei tule ulottaa pronssikautisiin hautoihin ja ketoihin kiinni.

3. Norrberget

Osa-alueen pääosa eli Porvoonväylän pohjoispuolinen Norrbergetin metsäalue kuuluu valtakunnallisesti arvokkaaseen Sipoonkorven metsäkokonaisuuteen. Kyseinen alue rajautuu pohjoisessa suoraan Sipoonkorven kansallispuistoon. Alue on myös osa Helsingin tärkeimpiin lintualueisiin kuuluvaa Sipoonkorven MAALI-aluetta. Ehdotamme yhdentoista TP-rakentamispikselin poistamista Norrbergtista.

Virkistyskäytön näkökulmasta hankealue, varsinkin sen pohjoisosa, on osa erästä Sipoonkorven metsäalueen arvostetuinta osa-aluetta eli Storträsket-Gumböleträsketin ympäristöä. Tämä seikka edellyttää erityistä harkintaa maankäytön suunnittelussa sekä sosiaalisten vaikutusten riittävää arviointia.

Norrbergetin noro, joka on merkitty Helsingin karttapalveluun, tulee säilyttää paitsi vesilakikohteena myös osana kallioiden ja laaksojen kirjomaa hienoa maisemaa. Noro alkaa uhanalaiselta tupasvillakorvelta, jonka lisäksi on syytä kartoittaa noron koko valuma-alue ennen maankäyttösuunnitelmien tekemistä. Kaavaehdotuksessa noro virtaa keskellä TP-aluetta.

Osayleiskaavaehdotuksessa ehdotettu työpaikka-alue sijoittuu suurelta osin Norrbergetin arvoluokan I kääpäalueen päälle. Myös Gumböle Norrbergetin kivikautisen asuinpaikan muisnaisjäännösalue sijaitsee työpaikka-alueen länsiosassa ja on vaarassa tuhoutua.

4. Gumbölen ympäristö

Gumbölen metsän kallioalueille ja lampareille ei kaavaluonnoksessa ole merkitty lainkaan suojelualuemerkintöjä, ainoastaan viheryhteys. Valtaosa keskeiset metsäluontoarvot kattavasta 84 hehtaarin kääpäalueesta on retkeily- ja ulkoilualuetta tai lähivirkistyaluetta, mutta kaakkois-, etelä-, lounais- ja länsireunassa on asuinrakentamista mahdollistavia varauksia sekä pohjoisessa Porvoonväylän eteläpuolelle asti ulottuvaa liikennealuevarausta. Gumbölen metsän arvokkaimmat osa-alueet pitäisi liittää mukaan suojelualuevarauksiin.

Ehdotamme kuudentoista A2-rakentamispikselin poistamista Gumbölen metsän ympäristöstä sekä kahden A2-rakentamispikselin poistamista Uuden Porvoontien eteläpuolelta Kärristä Salmenkallion metsän reunasta.

Gumbölen metsän kääpäaluetta uhkaa kaakkois-, etelä-, lounais- ja länsireunoilta rakentaminen sekä pohjoisosaa L1-alue, joka on merkitty huolestuttavan lähelle Gumbölen Porvoonväylän lehtoa. Kääpäalueena Gumbölen metsät on Helsingin kääpäkartoitushistorian ennätys indikaattorilajien lukumäärässä.

Gumbölen metsäkokonaisuuden kaakkoispuolella Krogarsin metsiköiden kääpäalue (arvoluokka II, 14,50 ha) uhkaa jäädä pahoin rakentamisen alle. Stora Dammenin luontoarvoiltaan huomattavaan purolaaksoon liittyvänä etenkin Krogarsin metsiköiden koillisosa on säästettävä. Asuntoalue A2 leikkaa liikaa kuvatusta kokonaisuudesta, joka on osa myös tärkeää ekologista yhteyttä.

Östersundomin puron eteläpuoli vaatii vähintään noin 100-150 metrin suoja-alueen purolaakson monien luontoarvojen, maisemallisten erityispiirteiden ja uuden tiheän asutuksen aiheuttaman kulumisen takia.

Uuden Porvoontien eteläpuolelle Salmenkallion SL- ja VR-alueen reunalle merkitty tiivis asuntorakentaminen (A2) vaikuttaa heikentävästi Salmenkallion erittäin arvokkaaseen metsäalueeseen sekä sieltä pohjoiseen Vantaan puolelle kulkevaan hyvin tärkeään ekologiseen yhteyteen. Uuden Porvoontien katu- ja raitioitiesuunnittelussa tulee varmistaa, että tien poikki kulkeva ekologinen yhteys ei heikkene.

5. Östersundomin kartanon ympäristö

Östersundomin kartanon RKY-alue vaatii maisemallisesti suojavyöhykkeen suhteessa hyvin tiiviisti rakennettavaan alueeseen sen itäpuolella. Poistettavaksi ehdotetut viisi A1-rakentamispikseliä ovat Uudenmaan liiton määrittämän maakunnallisesti arvokkaan Östersundomin kulttuurimaiseman kohdealueen rajauksen sisällä.

Moottoritien eteläpuolelle Hältingsbergetin vihersillan ja Rödjanin metsien sekä Östersundominpuron ja Gumbölen metsien välille tarvitaan poikittainen ekologinen yhteys, joka nyt puuttuu. Esitämme kehitettävän ekologisen yhteyden merkinnän lisäämistä osayleiskaavakarttaan.

6. Karhusaari

Karhusaaren arvokas luonnon monimuotoisuus on mahdollista säilyttää rakentamisen rinnalla, kun rakentaminen on maltillisempaa. On huomioitava myös Karhusaaren metsien ja rantojen kytkeytyminen muun muassa Talosaareen, Östersundominpurolle, Gumböleen ja Korsnäsinpuron ympäristöön Sakarinmäessä. Karhusaaresta tulee poistaa kuusi A4-rakentamispikseliä, jotka sijoittuvat osin arvokkaille Karhusaaren metsien kääpä- ja orvakkakohteille (arvoluokka II). Esitämme lisäksi Karhusaaren uuden sillan ja sitä kulkevan tieyhteyden poistamista.

7. Dagsverksberget

Puroniityntien reunoilla kasvavien pienialaisten lehtojen ja lehtomaisten metsien ketju alkaen Uuden Porvoontien risteyksen lehdoista on syytä säilyttää ja ennallistaa niin, että ne edelleen kytkeytyvät uuteen luonnonsuojelualueohjelmaan kuuluvaan lmmersbackan luonnonsuojelualueeseen, jossa Fallbäckenin puro kiemurtelee luonnonmukaisena.

Vähintään yksi poikittainen pikselirivi (neljä A3-rakentamispikseliä) on poistettava Dagsverksbergetin ja Immersbackan luonnonsuojelualueen välissä, koska osayleiskaavaehdotuksen esittämä kapeimmillaan noin 30 metriä rakennetun alueen pikseleiden ja suojelualueen välillä ei riitä suojaamaan suojelualueen hyvin säilyneitä uhanalaisia lehtoja ja puroluontotyyppiä sekä geologisesti arvokkaita meandereita ja juoluoita. Poistettavien pikseleiden kohdalla on myös arvoluokan II kääpä- ja orvakka-aluetta, joka kertoo myös muusta arvokkaasta luonnon monimuotoisuudesta.

Dagsverksbergetin geologisesti arvokas kallioalue tulee säilyttää mahdollisimman laajasti. Erityisesti suojeltava piirre on kalliojyrkänne näyttävine halkeamineen ja jyrkänteen alla olevine luolamaisine tiloineen ja lehtoineen Puroniityntien vieressä. Kallio on myös arvokasta lepakkoaluetta, joka tulee huomioida suunnittelussa.

Östersundomin ja Sipoon rajalla tulee säilyttää pohjois-eteläsuuntainen ekologinen yhteys myös Helsingin puolella. Sipoon yleiskaavan 2050 rakennemallissa on merkitty ekologisen yhteyden tarve kuntarajalle Sipoon puolella.

8. Skinnarsskog

Välittömästi Porvoonväylän eteläpuolella sijaitsevan Skinnarskogin metsän eteläisempien osien päälle osoitetun työpaikka-alueen merkinnät tulee poistaa arvometsäalueen säästämiseksi. Metsä on arvoluokan I kääpä- ja orvakka-aluetta ja siellä sijaitsee myös kaksi merkittävää isovarpurämeiden luontotyyppiin kuuluvaa suoaluetta. Kuntien rajalle tarvitaan myös selkeä pohjois-eteläsuuntainen ekologinen yhteys. Ehdotamme yhdeksäntoista TP-rakentamispikselin poistamista Skinnarsskogista.

Skinnarskogin lounaiskulmassa on Sipoon puolelle rakennettu varastohalli ja siihen liittyvä kenttä, mikä kaventaa Fallbäckenin varren ekologista yhteyttä Skinnarskogista  Immersbackan luonnonsuojelualueeseen. Asemakaavoituksessa tulee varmistaa ekologisen yhteyden toimivuus.

9. Hältingsberget-Puroniitty

Hältingsbergetin arvokas kallioalue ja kalliometsä tulee säästää ehjänä kokonaisuutena luontoarvojen, poikkeuksellisen hienon maiseman ja kohdalle suunnitellun vihersillan toimivuuden takia. Metsästä vihersillalle johtavan yhteyden tulee olla riittävän väljä ja suojainen, jotta eläimet rohkenevat liikkua sillä. Vihersillan ja sen lähiympäristön tosiasiallista toimivuutta on syytä tutkia eri lajien kannalta kummallakin puolella Porvoonväylää. Osayleiskaavaehdotuksen mukaan Hältingsbergetistä kuitenkin louhittaisiin merkittävä osa työpaikka-alueen tieltä. Porvoonväylän pohjoispuolelle suunniteltu rinnakkaistie olisi hyvin ongelmallinen rakentaa alueen suurten luontoarvojen ja isojen korkeuserojen takia. Rinnakkaistie kulkisi lisäksi vihersillan kautta kulkevan ekologisen yhteyden poikki.

Arvoluokan I kääpä- ja orvakka-alue on säilytettävä Puroniityntien ja Porvoonväylän risteyksessä Sipoon rajalla. Ekologisesta yhteydestä on huolehdittava Östersundomin ja Sipoon rajalla.

Ehdotamme viiden TP-rakentamispikselin poistamista Hältingsbergetilta ja kahden A4-rakentamispikelin poistamista Puroniitystä.

10. Landbo-Ultuna-Degermossa

Landbon itä- ja kaakkoispuolisella metsäalueella ehdotamme neljäntoista A4-rakentamispikselin poistamista ja viiden TP-rakentamispikselin poistamista Porvoonväylän pohjoispuolelta. Ultunan ja Degermossan alueelta ehdotamme kahdentoista A4-rakentamispikselin poistamista.

Porvoonväylän pohjoispuolella olevat rakentamispikselit ja osa Knutersintien varrella olevista rakentamispikselistä sijaitsevat Ringberg-Kurängenin ja Hältingträsk-Hältingbergetin arvoluokan I hyvin arvokkailla kääpäalueilla. Molemmilla alueilla on tehty havaintoja kymmenistä indikaattorilistan kääpälajeista. Osa Degermossan rakentamispikselistä sijaitsee Degermossan metsien arvoluokan II arvokkaalla kääpäalueella. Alueen metsäalueet liittyvät saumattomasti Puroniityn tulevaan luonnonsuojelualueeseen ja sen kautta Sipoonkorven kansallispuistoon, mikä lisää näiden metsien luonnonsuojelullista arvoa.

Landbon koillispuolella sijaitsevat rakentamispikselit kaventavat ekologista yhteyttä Sipoonkorven kansallispuiston eteläosien ja Puroniityn tulevan luonnonsuojelualueen välillä. Ultunan ja Degermossan asuinrakentamisalueet sijoittuisivat suoraan Sipoonkorven kansallispuistoon liittyvälle alueelle. Merkittävällä yhdyskuntarakentamisella suoraan kansallispuiston viereen olisi haitallisia vaikutuksia kansallispuiston luontoon lisääntyvien häiriöiden, liikenteen ja maaston kulumisen takia.

Korsnäsinpuro, joka virtaa kaava-alueen vieressä, on äärimmäisen uhanalainen luontotyyppi ja sen edustajana hyväkuntoinen. Puron kumpaankin reunaan on välttämätöntä jättää 100 metrin suoja-alue turvaamaan puroluontoa.

11. Ribbingö

Koko Ribbingintien pohjoispuolinen metsäalue tulee säilyttää kokonaisuudessaan virkistys- ja suojelualueena. Muutamat uudet omakotitontit tien pohjoispuolella ovat asuinrakentamisen kannalta kovin vaatimaton hyöty, mutta kaventaisivat merkittävästi yhtenäistä, virkistykseen hyvin sopivaa metsäaluetta. Ehdotamme seitsemän A4-rakentamispikselin poistamista Ribbingöstä.

Ribbingö sijaitsee kaukana palveluista ja alueen joukkoliikennetarjonta on olematonta. Ei ole todennäköistä, että alueelle ehdotettu rakentaminen muuttaa tilannetta olennaisesti. Ribbingöhön ja vastaaviin syrjässä palveluista sijaitseviin paikkoihin kaavoittaminen lisää autoliikenteestä täysin riippuvaista kaupunkirakennetta.

Muutokset liikenneverkkoon

Ehdotamme seuraavien tievarausten poistamista osayleiskaavaehdotuksesta:

Uusi silta ja tieyhteys Sakarinmäestä Karhusaareen. Silta rikkoisi kulttuurihistoriallisesti arvokasta maisemaa Korsnässundetissa, jonka rannalla sijaitsee Björkuddenin huvila puutarhoineen. Huvilan suojelu rakennusperintölailla on vireillä. Lahti on myös arvokas lintualue. Karhusaaren puolella uusi tieyhteys kulkisi arvokkaiden metsäalueiden poikki.

Uusi tieyhteys Knutersintieltä Kornäsinpuron laakson halki Uudelle Porvoontielle. Tieyhteys katkaisi luonnonsuojelullisesti, maisemallisesti ja virkistyskäytöllisesti arvokkaan Korsäsinpuron laakson keskeltä ja kulkisi luokkaan I arvotettujen arvokkaiden kääpäalueiden poikki. Laakson suuret korkeuserot johtaisivat myös mittaviin louhintatöihin Rödjanin kallioalueella tai korkeaan siltaan.

Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen ja Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piirin aiemmat kannanotot Östersundomin osayleiskaavahankkeesta

Mielipide Östersundomin osayleiskaavan osallistumis- ja ar­vioin­ti­suun­ni­tel­mas­ta: https://www.sll.fi/helsinki/ajankohtaista/mielipide-ostersundomin-osayleiskaavan-osallistumis-ja-arviointisuunnitelmasta/

Mielipide Östersundomin osayleiskaavan maan­käyt­tös­ke­naa­riois­ta: https://www.sll.fi/helsinki/ajankohtaista/mielipide-ostersundomin-osayleiskaavan-maankayttoskenaarioista/

Mielipide Östersundomin osay­leis­kaa­va­luon­nok­ses­ta: https://www.sll.fi/helsinki/ajankohtaista/mielipide-ostersundomin-osayleiskaavaluonnoksesta/

Julkaisutiedot:

Julkaisija: Östersundom-työryhmä, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry ja Luontoliitto ry:n Kaadetaan kaava, ei metsää -kampanja

Sörnäistenkatu 1
00580 Helsinki

helsy@sll.fi
050 3011 633

Paikkatietoaineistot:

Helsingin kaupunki 2026: Östersundomin osayleiskaavaehdotuksen Helsingin kaupunkiympäristölautakunnan 2.6.2026 kokouksen esityslistalla julkaistu versio

Helsingin kaupunki 2024: Helsingin opaskartta CC BY 4.0