Kannanotto periaatteista datakeskusten sijoittumisesta Helsinkiin

Lähetimme Helsingin kaupunginhallitukselle kannanoton periaatteista datakeskusten sijoittumisesta Helsinkiin 30.10.2026.

—

Kannanotto periaatteista datakeskusten sijoittumisesta Helsinkiin

Helsingin tulisi olla edelläkävijä datakeskuksia rakennettaessa. Ehdotus Helsingin datakeskusperiaatteiksi ei edelleenkään varmista kestävää datakeskustoimintaa.

Datakeskusten suurimmat ongelmat liittyvät niiden valtavasta sähkönkulutuksesta ja rakentamisesta aiheutuviin ympäristöhaittoihin. Näiden vuoksi datakeskushankkeisiin tulisi suhtautua lähtökohtaisesti kriittisesti. Päätösehdotuksesta syntyy vaikutelma, että datakeskusten rakentamisesta on jo päätetty kaupunkistrategiassa ja kaupungin kasvun, osaamisen ja elinvoiman tavoitteissa 2026–2029. Datakeskusten rakentaminen Helsinkiin ei kuitenkaan ole välttämätöntä.

Vaikka datakeskustoimijoilta edellytettäisiin uusiutuvan sähköntuotannon rakentamista niiden sähkön tarvetta vastaavasti ja datakeskuksissa syntyvä hukkalämpö hyödynnettäisiin täysin kaukolämmön tuotannossa, tämä ei takaa kestävyyttä. Sähkön kuten muidenkaan luonnonvarojen kulutuksen ei pidä antaa kasvaa rajattomasti. Sähköntuotantolaitosten ja siirtoverkkojen rakentamisen ympäristövaikutukset ovat merkittäviä, vaikka kyseessä olisivat uusiutuvat energiamuodot. Datakeskuskeskustelussa on noussut Suomessakin esiin, että keskukset vievät sähkönkäytön mahdollisuuksia vihreän siirtymän hankkeilta. Taloustieteilijä Paul Krugman on kiinnittänyt huomiota myös siihen, että datakeskukset syrjäyttävät investointimarkkinoilla muita hankkeita.

Tulevina vuosikymmeninä sähköä tarvitaan myös teollisuuden ja liikenteen sähköistämiseen. Uusia paljon sähköä kuluttavia investointeja tulee arvioida niiden yhteiskunnallisen hyödyn perusteella. Datakeskusten aiheuttama sähkönkulutus on poikkeuksellisen suurta suhteessa niiden pitkän aikavälin työllisyys- ja aluetalousvaikutuksiin.

Ehdotus datakeskusperiaatteista mahdollistaa nyt datakeskuksen sijoittamisen luontoalueille Googlen Muhoksen keskuksen tapaan. Nykyisellä periaatteiden muotoilulla datakeskukset voitaisiin sijoittaa jopa luonnoltaan erityisen arvokkaisiin paikkoihin.

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys haluaa kiinnittää huomiota siihen, että kaupunginhallitus on periaatteiden mukana linjaamassa myös tavoiteltavaa datakeskusten skaalaa, sillä mukana esityksessä on tavoitteet vuosille 2035 ja 2045. Näihin tavoitteeseen ei ole asetettu tavoitellun lämpötehon minimi- ja maksimiarvoja, vaan hyvin korkeat yhden luvun megawattimäärät.

Tavoitetta 350 MW suuruisen lämpömäärän hyödyntämisestä 2035 ja 500 MW vuoteen 2040 mennessä on syytä arvioida kriittisesti. Helsingin ei ole Helsyn mielestä ole syytä tässä vaiheessa sitoutua näin suurta lämpömäärää vastaavan valtavan datakeskustehon tavoittelemiseen. Ei ole osoitettu, että mainittu määrä voidaan sijoittaa kestävästi tai että näin laaja rakentaminen on ylipäänsä kestävää. Megawattitavoitteita on joko maltillistettava esimerkiksi 100–200 ja 300–400 megawattiin tai niistä kannattaisi mieluiten luopua kokonaan. Ehdotettu 350 MW tavoite näyttäisi edellyttävän muun muassa Heikinlaakson keskuksen rakentamista, sillä esityksen liitekartan rakentamisvalmiusarvion kaikkien ennen vuotta 2040 toteutettavien keskusten yhteisteho on 360 MW.

Näyttää, että liitekartassa esitetään oikeastaan rakentamisohjelma. Kyseisessä rakentamisvalmiuden liitekartassa esitellään viisi mahdollista datakeskuspaikkaa, joista Helsingin luonnonsuojeluyhdistys haluaa nyt kiinnittää huomiota Heikinlaaksoon, koska se on esimerkki keskuksesta, jollaisia datakeskusperiaatteiden ei pitäisi mahdollistaa.

Heikinlaakson datakeskus tehtäisiin yhteen arvometsäkartoituksen arvometsistä, joka on myös tärkeä virkistykselle. Kyseessä on turvemaaperä, jonka rakentaminen aiheuttaisi erittäin suuret ilmastopäästöt. Luontoliiton metsäryhmän luontokartoituksissa heinä- ja syyskuussa 2026 suunnitellulta datakeskuksen kehittämisvarausalueelta löytyi viisi erittäin uhanalaisen ja luonnonsuojelulailla erityisesti suojeltavan kantopaanusammalen esiintymää, kymmeniä alueellisesti uhanalaisen rakkosammalen esiintymiä sekä muita vanhan metsän indikaattorilajeja ja luontoarvolajeja. Datakeskusta kaavaillaan metsään, joka on Keiron Oy:n selvityksessä arvioitu Helsingin kaupungin käyttämässä metsien luontoarvoindeksissä “kohtalaisen arvokkaaksi” runsaan ja kohtalaisen monipuolisen lahopuuston vuoksi (Palorinne & Pimenoff 2025).

Toiminta ei olisi Helsingin nykyisten luontoperiaatteiden mukaista. Heikinlaakso rakennettaisiin runsaslahopuustoiseen, uhanalaisten lajien asuttamaan metsään omakotialueen viereen. Se olisi tausta-aineiston mukaan teholtaan 140 megawattia eli lähes Microsoftin Vihdin, Kirkkonummen ja Espoon datakeskusten veroinen (kukin 200 MW).

Keskukselle Heikinlaaksossa varattu noin 500 metriä pitkä ja erittäin kapea noin kymmenen hehtaarin alue ei voi mitenkään riittää 140 megawatin datakeskukselle. Kokonaisuuteen kuuluvat palvelinrakennuksen ohella sähköasema, lämpöpumppuyksiköt ja jopa kymmenet varavoimalat (usein teholtaan vain muutama MW/yksikkö), jäähdytysratkaisut, toimistot ja pysäköintitilat. Microsoftin 200 megawatille mitoitetut hankealueet Uudellamaalla ovat pituudeltaan kilometriluokkaa ja huomattavan leveitä, kooltaan 30–60 hehtaaria. Tästä huolimatta Microsoft on juuri ilmoittanut tarvitsevansa Espoossa neljä hehtaaria lisää pysäköintitilaa Oittaan noin 30 hehtaarin hankealueen ulkopuolelta.

Liitekartassa on esitetty 250 MW datakeskuksen rakentamista Östersundomiin. Haluamme kiinnittää huomiota siihen, että valtaosaan Östersundomin osayleiskaavaehdotuksen työpaikka-alueista liittyy merkittäviä ongelmia luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen osalta, isolla osalla alueista sijaitsee esimerkiksi erittäin arvokkaita kääpäalueita. Katsomme, että näin ison laitoksen sijoittaminen Östersundomiin ei ole mahdollista ilman erittäin kielteisiä luontovaikutuksia.

Datakeskusperiaatteita on muokattava, jotta luonto ja asuinympäristö tulee niissä huomioiduksi. Ehdotuksen mukaan edes vaikutusta latvuspeittävyyteen ei pyritä periaatteissa välttämään, vaikka esitys toteaa, että hankkeilla voi olla vaikutusta latvuspeittävyyteen. Latvuspeitteen säilyttäminen tulee liittää mukaan ehtoihin.

Luontoon rakentaminen on monin tavoin ongelmallista eikä se ole millään tavalla välttämätöntä. Datakeskuksille on Helsingissä tarjolla lukuisia muun muassa yhdyskuntateknisen huollon kuten energiahuollon sijainteja, joissa keskuksen alle ei jää luontoa. 

Melu on Helsinkiin rakennettaessa erityinen ongelma. Melua syntyy mm. konesaleista, jäähdytyksestä, varavoimageneraattorien käytöstä ja lämpöpumpuista. Periaatteisiin tulisi sisällyttää erityinen kohta melusta.

Helsy katsoo myös, että datakeskusten on voitava tarvittaessa turvautua merivesijäähdytykseen. Sodan vaara on kasvanut merkittäväksi, ja kaukolämpöverkko ja sen tuotanto on ensimmäisiä ja tärkeimpiä iskukohteita. Mahdollisessa kriisissä syntyykin lähes varmuudella tilanne, jossa kaukolämpöverkko ei ole datakeskuksen jäähdytysratkaisuna käytettävissä.

Ehdotukset muutoksiksi periaatteisiin

Ehdotamme periaatteisiin lisättäväksi:

• Helsinki edellyttää, että datakeskuksissa ei louhita kryptovaluuttaa.
• Datakeskustoiminnot on pyrittävä sijoittamaan alueella, jossa voidaan tarvittaessa käyttää merivesijäähdytystä.
• Datakeskustoimintoja ei tule meluvaikutuksen takia sijoittaa lähelle asutusta tai luontoalueita.
• Toteamukseen ”Datakeskukset voivat edellyttää uusien kulkuyhteyksien rakentamista ja alueen esirakentamista sekä tilavarauksia sähkön siirtoyhteyksille. Näiden vaikutukset huomioidaan arvioitaessa hankkeiden kokonaistaloudellista merkitystä.” tulee lisätä, että kulkuyhteydet ja sähkön siirtoyhteydet huomioidaan myös arvioitaessa hankkeen luontovaikutuksia ja vaikutusta asumisympäristöön.

Nykyinen muotoilu siitä, ettei keskuksia sijoiteta arvokkaimmille luontoalueille, ei riitä. Se ei estä Muhoksen tyyppistä kokonaisen metsän hävittävää ratkaisua, jollainen Heikinlaakson ja mahdollisesti Östersundomin datakeskusrakentaminen voisi olla.

Ehdotamme lisättäväksi ehtoa, jonka mukaan datakeskuksia ei sijoitettaisi luonnoltaan arvokkaisiin paikkoihin. Ehto voisi kuulua esimerkiksi seuraavasti:

• Datakeskukset sijoitetaan pääosin vain jo valmiiksi rakennetuille alueille kuten energiahuollon alueille ja muille yhdyskuntateknisen huollon alueille sekä teollisuusalueille. Niitä ei sijoiteta luontoarvoiltaan arvokkaisiin paikkoihin eivätkä ne tai niiden edellyttämä infrastruktuuri saa merkittävästi vähentää luonnonarvoja tai latvuspeittävyyttä. 

Datakeskuksille on varattava jo rakennetuilla alueilla etusija. Esimerkiksi Vuosaaren voimalaitosaluetta ei voida varata odottamaan pienydinvoimalan tai jätevoimalan CCS-laitoksen ratkaisuja, vaan etusija on annettava melko nopeasti toteutettavalle datakeskustoiminnalle kaukolämpöineen. Tätä koskeva ehto voisi kuulua seuraavaksi:

• Datakeskukset ovat yhdyskuntateknisen huollon alueilla kuten esimerkiksi energiahuollon alueella ensisijaisia hankkeita muihin mahdollisesti tulevaisuudessa toteutuviin hankkeisiin kuten pienydinvoimaloihin nähden.

Ehdotamme, että perustelujen väite siitä miten ”strategista painopistettä luonnon kunnioittamisesta tukee hukkalämmön hyödyntäminen” tulee poistaa, sillä luonnon kunnioittamisessa sijoituspaikka on olennainen, ei hukkalämmön hyödyntäminen.

Myös Helsingissä tulee varmistaa, että datakeskuksen rakentaja velvoitetaan sitovasti rakentamaan uusiutuvaa energiaa vähintään sähkön tarpeensa verran. 

Muotoilu voisi olla vaikkapa seuraava:

• Datakeskusten tulee sitoutua rakentamaan tai rakennuttamaan uutta uusiutuvaa sähköntuotantoa datakeskusten sähkön tarpeen edellyttämä määrä.

Tällä korvattaisiin ehdotuksen epätäsmällinen muotoilu ”datakeskusten tulee tukea uuden vähäpäästöisen energiantuotannon syntymistä datakeskusten sähkön tarpeen kasvun tahdissa”.

Datakeskukset tulee lisäksi velvoittaa sähkönmarkkinoiden joustoihin, mikä nyt on merkitty periaateluonnoksessa vain energiamarkkinoiden jouston tukemisena. Perusteluissa kuitenkin ristiriitaisesti (ja virheellisesti) väitetään, että datakeskusten välttämätön ominaisuus olisi, että ne ovat jatkuvasti käynnissä. Datakeskus on säädettävissä ja isot toimijat voivat allokoida laskennan poikkeustilanteissa pois sähkön tuotannon hetkellisiltä pullonkaula-alueilta.

Ehdotamme muotoiluksi esimerkiksi:

• Datakeskuksen on tuettava energiajärjestelmän joustavuutta niin, että sähkön tuotannon voimakkaissa niukkuustilanteissa vain välttämätön osa sen kapasiteetista on käynnissä. Datakeskuksen ei tule sitoutua alan Tier-tasoihin.

Datakeskusten varavoiman tarve on perusteluissa ymmärretty väärin. Varavoima on nimenomaan varavoimaa ja tarkoitettu sähköhäiriötilanteisiin, ja nykyisten datakeskusten ympäristöluvissa rajoitettu tällaisiin poikkeustilanteisiin. Datakeskusten aivan keskeiset ympäristövaikutukset liittyvät varavoiman päästöihin ja niiden polttoaineiden varastointiin. Tyypillisessä isossa datakeskuksessa on kymmeniä varavoimaloita lyhyine savupiippuineen, ja muuten kuin poikkeustilanteissa käytettynä voimalat ovat iso päästölähde. Voimaloissa tulisi myös käyttää vain uusiutuvia polttoaineita. Ehdotamme seuraavaa ehtoa:

• Datakeskusten varavoimanlähteissä tulee käyttää vain uusiutuvia polttoaineita ja niiden käyttö on rajoitettava poikkeustilanteisiin.

Sivun 8. kohta siitä, että varavoimaloita voitaisiin käyttää osana joustomarkkinaa, on poistettava. Varavoimalat ovat nimenomaan varavoimaloita ja ympäristöluvissa sellaisiksi määriteltyjä. Käyttö osana energiajärjestelmää on huomattava päästöjen (muidenkin kuin ilmastopäästöjen) ja melun lähde ja edellyttää isoja polttoainevarastoja.

Helsingissä 30.10.2026

Antti Halkka
varapuheenjohtaja
Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry

Anders Backström
järjestösihteeri
Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry

LIITTEET:

Raportti Heikinlaakson suon lahopuulajistosta (päivitetty 29.10.): https://www.sll.fi/helsinki/wp-content/uploads/sites/15/2026/10/raportti_8-2026_heikinlaakson_suon_lahopuulajisto-paivitetty-29-10.pdf

LÄHTEET:

Palorinne, Julia & Pimenoff, Susanna (2025). Helsingin Heikinlaakson asemakaavan muutos, metsien ja luonnon monimuotoisuuden arviointi vuonna 2024. Luontotieto Keiron Oy 31.3. Saatavilla: https://www.hel.fi/static/kymp/kaupunkisuunnittelu-ja-rakentaminen/suunnitelmat-jahankkeet/Heikinlaakso_luontoarviointi_2024.pdf