Mielipide Kumpulanmäen asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä sen suunnitteluaineistosta
Helsingin luonnonsuojeluyhdistys on tutustunut kaava-aineistoihin sekä dokumentoinut hankealueen luontoarvoja syyskuussa 2019 toteutetun yhdistyksen kaavaryhmän maastokäynnin kautta.
Yleistä suunnittelualueesta ja kaavaillusta rakentamisesta
Kumpulanmäen metsäselänne on kaupunkikuvallisesti erittäin merkittävä johtuen näkyvästä sijainnista keskeisen liikennekadun (Kustaa Vaasan tie) varrella. Metsäinen selänne erottuu huomattavan selkeänä mm. raitiovaunuissa ja busseissa matkustaville ja se lienee tästä syystä Helsingin näkyvin vaahterametsikkö. Rinteen kaupunkuvalliset arvot ovat siten huomattavat. Lisäksi metsäalueella on huomattavia luontoarvoja, jotka antavat vankat perusteet sen säilyttämiselle.
Esitämme, että kaavan jatkotyöstössä rakentamiskaavailujen ulkopuolelle rajataan kyseinen Kustaa Vaasan tien ja Pietari Kalmin kadun välisen rinteen jalopuustoinen metsäselänne. Merkittävien luontoarvojen takia metsäalue on syytä kaavoittaa lähivirkistysalueeksi, joka on luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä (VL/luo tai VL/sl).
Kumpulan jalopuumetsien merkityksestä
Kumpulan alueella on säilynyt Helsingin ja jopa Suomen oloissa merkittävä jalopuustoisten metsien keskittymä. Yhteensä jalopuuvaltaisia tai vähintäänkin runsaasti jalopuita sisältäviä metsiköitä lienee Kumpulan alueella selvästi yli 10 hehtaaria. Pääosa näistä metsistä on ns. vaahteralehtoja, joissa kokonaan tai pääosin luontaisesti kehittynyt vaahtera on joko metsikön valtapuu tai esiintyy vähintään merkittävällä osuudella monipuolisen muun sekapuuston joukossa. Uusimmassa (2018) luontotyyppien uhanalaisarvioinnissa tällaisten vaahteralehtojen kokonaismääräksi Suomessa on arvioitu vain noin 270-500 hehtaaria.
Jalopuustoisten lehtojen merkittävä kokonaispinta-ala antaa asiaperusteet luonnehtia Kumpulan jalopuustoisten lehtojen keskittymää jopa valtakunnallisesti merkittäväksi. Lukuisat keskittymän osakohteet täyttävät lisäksi Uudenmaan liiton asiantuntijatyönä laatimien vähintään maakunnallisten luontoalueiden kriteerit (https://www.uudenmaanliitto.fi/files/6297/Luonnonymparistojen_arvottamisen_kriteeristo_Uudellemaalle_E119.pdf).
Jalopuustoisten lehtojen valtakunnallisesti arvioiden vähäisen pinta-alan vuoksi Helsingillä voi katsoa olevan eräänlaista erityisvastuuta huolehtia siitä, että edes edustavimmat ja laajimmat jalopuustoiset lehdot säilyvät kaavoituksessa. Nyt näin ei tapahdu varsinkaan Helsingin nimikkopuun vaahteran vallitsemien lehtojen osalta.
Kumpulanmäen kaava-alueen rakentaminen merkitsisi sitä, että Kumpulan runsasjalopuustoisten metsien kokonaispinta-ala supistuisi yli kolmella hehtaarilla. Heikennys olisi Kumpulan jalopuustoisten lehtojen kokonaismäärään suhteutettuna erittäin merkittävä.
Hankealueen luonteesta ja luontoarvoista maastokäynnin perusteella
Pääosan hankealueesta muodostava Kustaa Vaasan tien ja Pietari Kalmin kadun välinen metsäinen rinne on eri-ikäistä lehtimetsää kasvavaa lehtoa. Erityisen runsaasti metsissä kasvaa nuorta ja varttunutta vaahteraa, muita runsaita puulajeja ovat rauduskoivu, haapa, raita ja tuomi. Lisäksi tavataan jonkin verran jalavia ja pähkinäpensasta. Lahopuuta on paikoin muodostunut kaupungin palstalle mainittavasti.
Erityisen arvokas ja edustava on Helsingin kaupungin omistama osa metsäalueesta eli metsäselänteen eteläosa, Metsikön puusto on eri-ikäistä ja pääosin luontaisesti kehittynyt eri-ikäinen vaahtera on metsikön valtapuu.
Kaupungin omistamaan kiinteistöön koillis- ja pohjoispuolelta liittyvät metsät ovat ilmeisesti Helsingin yliopiston omistuksessa. Näiden metsien pienpuustoa on hoidettu viime vuosina kaupungin metsiä aktiivisemmin, mutta pääosalla alueesta vallitsevat silti melko monipuoliset vaahteraa, raitaa ja muuta lehtipuuta kasvavat lehtometsät. Lähtökohtaisesti metsät toimivat jo nykyisellään hyvänä tukialueena kaupungin omistamille arvokkaimmille metsille.
Kaupungin omistama osa hankealueesta on todettu luonnonsuojelullisesti arvokkaaksi jalopuumetsäksi Vanhankaupungin, Kumpulan, Toukolan ja Koskelan vuosien 2017-2026 luonnonhoitosuunnitelmassa. Merkittävien luontoarvojen vuoksi kaupungin omistama metsikkö on nostettu kyseisessä suunnitelmassa myös arvometsien (C5) hoitoluokkaan.
Arkkitehtuurikutsukilpailujen kilpailuehdotuksista
Suunnitteluaineistoon sisältyvät kilpailuehdotukset ovat maankäyttö- ja rakennuslakiin sisältyvien luontoarvojen vaalimisvelvoitteiden sekä merkittävien kaupunkikuvallisten arvojen näkökulmasta kaikki toteuttamiskelvottomia.
Muuta
Helsingin luonnonhoitosuunnitelmien yhteydessä arvokkaiksi tunnistettujen jalopuustoisten metsiköiden huomiotta jääminen Helsingin luontotietojärjestelmässä on tiedetty ongelmaksi jo vuosia. Muutamia vuosia sitten Helsingin luonnonhoidon työryhmässä päädyttiin kaikkien osallistujien tukemaan ratkaisumalliin, jossa kaupungin luonnonhoidon suunnittelussa arvokkaaksi todetut jalopuumetsiköt lisätään luontotietojärjestelmään arvokkaina kasvisto- ja kasvillisuuskohteina.
Ilmeisesti resurssisyiden takia tiedonsiirtoa ei ole kolmessa vuodessa tapahtunut. Kumpulanmäki edustaa esimerkkiä alueesta, jonka osalta näin olisi kannattanut toimia, jolloin kaavahankkeen alkuvaiheessa olisi jo alkeelliset pohjatiedot kaupungin omistaman hankealueen osan merkittävimmistä luontoarvoista.
Helsingin luonnonsuojeluyhdistys esittää, että kaupunki välittömästi korjaa vakavan tiedonsiirto-ongelman ja varmistaa sen, että kaupungin itsensä tuottama, paikkatietomuodossa oleva ja arvokkaimpia jalopuumetsiköitä koskeva luontoaineisto saadaan mukaan luontotietojärjestelmän tietoihin.