Palkitut

Suomen luonnonsuojeluliiton ympäristöpalkinnot

Ympäristöpalkinto on tunnustuspalkinnoista perinteikkäin. Se on myönnetty ympäristövuodesta 1980 lähtien.

”Palkinto on vaatimaton. Haluammekin, että työ tekijäänsä kiittää ja haluamme myös kertoa sen julkisesti”, silloinen puheenjohtaja Rauno Ruuhijärvi sanoi jakaessaan ensimmäiset Suomen luonnonsuojeluliiton ympäristöpalkinnot 5.6.1980 Turussa.

Luonnonsuojeluliitto on myöntänyt myös vuodesta 2010 alkaen Ympäristöavaus -palkinnon merkittävästä ympäristöteosta. Vuodesta 2013 alkaen on jaettu Kultainen sulka -lehdistöpalkinto, jonka kunniakirjan on suunnitellut graafikko Erik Bruun.

Suomen luonnonsuojeluliiton juhlamitalia on jaettu vuodesta 2006 alkaen. Katso mitalin saajat tästä.

Ansioituneille jäsenille myönnetään kultaisia ja hopeisia ansiomerkkejä.

Luonnonsuojeluliiton luonnonsuojelupiirit ja paikalliset luonnonsuojeluyhdistykset puolestaan jakavat lisäksi vuosittain omat, maakunnalliset ja paikalliset ympäristöpalkintonsa.

Myönnetyt ympäristöpalkinnot:

2022

• Ympäristöpalkinto: Euroopan komissio, joka on ymmärtänyt luontokadon ja ilmastokriisin torjunnan kiireellisyyden sekä kehittänyt lainsäädäntöä ja rahoituskeinoja, jotka tähtäävät elinehtojemme turvaamiseen.
• Ympäristöavaus: Luonnonmetsätyöryhmä, joka on tuottanut korvaamattoman arvokasta uutta tietoa Suomen valtion viimeisistä luonnonmetsistä ja lisännyt työllään perusteita ja painetta suojeluun.
• Kultainen sulka: luontovaikuttaja ja Baltic Sea Action Groupin perustaja Saara Kankaanrinta, joka kirjoittaa Ilta-Sanomien kolumneissaan ymmärrettävästi ja tunteisiin vetoavasti ympäristökriisin syistä ja seurauksista.

2021

• Ympäristöpalkinto: Osuuskunta Lumimuutos ja sen perustajat Kaisu ja Tero Mustonen, jonka työn ytimessä ovat luontaistalouksien harjoittaminen ja luonnonelinympäristöjen ennallistus.
• Ympäristöavaus: Oulun yliopiston professori Vesa Puuronen, joka herätti keskustelua vaelluskalojen puolesta maalaamalla lohimaalauksen ja iskulauseita valtionyhtiö Kemijoki oy:n voimalan seinään.
• Kultainen sulka: Kaarina Davis, joka on oman elämäntapamuutoksen ja luonnonsuojelutyön kautta haastanut kuluttamiseen perustuvaa elämäntapaa.

2020 Kumpulan kasvitieteellisessä puutarhassa

• Ympäristöpalkinto: Virtavesien hoitoyhdistys Virho: 30 vuoden intohimoisesta ja väsymättömästä työtä virtaavien vesien sekä vaelluskalojen hyväksi
• Ympäristöavaus: Timo Korpi Yle Kioskin Ilmastouutisten heittäytymisestä ja todeksi elämisestä.
• Kultainen sulka: Juha Laaksonen Yle Luonnosta suomalaisten monimuotoisesta johdattamisesta luontoon erityisesti radion välityksellä.

2019 Punkaharjulla Suomen luonnon päivänä SLL:n liittokokouksessa

• Ympäristöpalkinto: Luontopaneeli, eli kansallinen IPBES-paneeli.
• Ympäristöavaus: Nuorten ilmastoliikkeelle. Palkinnon ottivat vastaan Ilmastoveivi 2019 -kampanja, Nuorten Agenda 2030 -kokouksen järjestäjät, koululaisten ilmastolakkoilijat sekä ENO-verkkokoulu.
• Kultainen sulka: toimittaja Juha Kauppinen, joka on tutkinut, raportoinut ja tuonut päivänvaloon lukuisia ympäristöongelmia, esimerkiksi Talvivaaran kaivoksesta ja jonka vuonna 2019 julkaistu kirja Monimuotoisuus käsittelee luonnon monimuotoisuutta kiitettävän ymmärrettävästi ja monipuolisesti.

2018 Turun Ruissalossa (Suomen luonnon päivä ja SLL:n 80v-juhla)

• Ympäristöpalkinto: Seppo Knuuttila: rohkeasta toiminnasta puhtaan Itämeren hyväksi.
• Ympäristöavaus: Vaatelainaamo Vaatepuu: modernista muotiajattelusta ja kestävän kulutuksen yritystoiminnasta.
  
• Kultainen Sulka: Arja Kivipelto: valppaasta luontoon ja luonnonsuojeluun pureutuvasta toimittajan työstä.

2017 Hesperianpuisto Töölönlahdella (Suomen luonnon päivä)

• Ympäristöpalkinto: Keskuspuistoryhmä: yhteisöllisestä työstä Helsingin Keskuspuiston suojelun hyväksi.
• Ympäristöavaus: Teatteriohjaaja, kirjailija Juha Hurme: teatterin jalkauttamisesta luonnonsuojelualueille.
• Kultainen Sulka: Petteri Saario:
  kotimaisten luontodokumenttien mestarille.
  

2016 Nuuksio (Suomen luonnon päivä)

• Ympäristöpalkinto: Pintaa syvemmältä -sarja (Yle TV1): Suomalaisen ympäristötuhon kipupisteiden esiin tuomisesta ihmisläheisesti.
• Ympäristöavaus: Lappeenrannan kaupunki: Siirtymisestä ympäristömerkityn sähkön (EKOenergia) käyttäjäksi ja esimerkin näyttämisestä muille kaupungeille
• Kultainen Sulka: Päivi Mäki-Petäjä (MTV3): Vaikeidenkin ympäristöaiheiden popularisoinnista kaupallisella kanavalla.

2015 (Nuuksio, Suomen luonnon päivä)

• Ympäristöpalkinto: Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ympäristötyö: Uutta luovasta ympäristötyöstä ja vastavoimana toimimisesta aikamme materialismille.
• Ympäristöavaus: Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö: Perhokalastuksen MM-kisojen perumisesta Iijoella, vastalauseena Kollajan tekoaltaan suunnittelulle.
• Kultainen sulka: Heli Saavalainen: Edellä käyvästä ympäristöuutisoinnista Helsingin Sanomissa.

2014 (Nuuksio, Suomen luonnon päivä)

• Ympäristöpalkinto: Tari Haahtela: Luonnon monimuotoisuuden ja terveyden välisen yhteyden osoittamisesta ja tuomisesta yleiseen tietoisuuteen.
• Ympäristöavaus: Timo Kujala: Avohakkuumonopolin lopettamisesta Suomessa.
• Kultainen sulka: Minna Pyykkö: Korkealaatuisista ja sympaattisista luonto-ohjelmista, jotka ovat aikuisten ympäristökasvastusta parhaimmillaan.

2013 (Helsinki, SLL 75-vuotisjuhlakonsertti Ritarihuoneella)

• Ympäristöpalkinto: Metsän tarina -elokuvan tekijät: Suomalaisen metsäluonnon elämyksellisestä filmatisoinnista.
• Ympäristöavaus: Jasper Pääkkönen: Vaelluskalojen rohkeasta puolustamisesta julkisuudessa.
• Kultainen sulka: Pekka Rajala: Tasokkaista luontoartikkeleista vuosikymmenten ajan Ilkka-lehdessä. Palkinto jaettiin ensimmäistä kertaa.

2012 (Helsinki, Big Jump -päätapahtuma Töölönlahdella)

• Eero Murtomäki
• Luonnontieteellinen keskusmuseo
• Vuoden 2012 Ympäristöavaus -palkinnon sai Iiro Viinanen.

2011 (Helsinki)

• Tero Sipilä
• Liikenneviraston Suomenlahden meriliikennekeskus

(Ympäristöavaus -palkintoa ei jaettu)

2010 (Helsinki, Säätytalo)

• Akatemiaprofessori Ilkka Hanski: uuden ekologisen ymmärryksen kehittämisestä ja esiintuomisesta
• Vuoden 2010 Ympäristöavaus -palkinnon sai asuntoministeri Jan Vapaavuori

2009 (Jyväskylä, Luonto & Erä 2009 -messujen avajaiset)

• Pirkko-Liisa Luhta: itsensä likoon laittamisesta Iijoen puolesta vuosien ajan
• Metsähallituksen luontopalvelut: ansiokkaasta työstä luonnonsuojelun kehittämiseksi

2008 (Säätytalo, SLL:n 70 v. juhlatilaisuus)

• Ilmatieteen laitos: ilmastonmuutoksen ansiokkaasta esille tuomisesta tieteellisin perustein

2007 (Järvenpää, Rantapuisto)

• Seppo Ronkainen: puolueettomasta ja rohkeasta susitutkimuksesta

2006 (Helsinki, Ateneum)

• Ritva Kovalainen ja Sanni Seppo: metsien ja puiden kulttuuriarvojen suojelusta valokuvataiteen keinoin (Puiden kansa -kirja)
• Suupohjan kuukkelitutkimus

2005 (Helsinki, Hesperian puisto)

• Reilun kaupan puolesta ry: vapaaehtoistyöstä ekologisesti kestävämmän ja sosiaalisesti oikeudenmukaisemman maailmankaupan puolesta
• Eva Heiskanen: uraa uurtavasta työstä luonnonvaroja säästävän toiminnan edistämiseksi

2004 (Espoo, Villa Elfvik)

• Peter Lund ja Jyväskylän yliopiston Uusiutuvan energian koulutus- ja tutkimusohjelma: uusiutuvien energiamuotojen edistämisestä
• Vihreän lipun ympäristökasvatusohjelman päiväkodit: arjen ympäristökasvatustyöstä

2003 (Helsinki, Hesperian puisto)

• Eeva Kilpi: rohkeasta työstä luonnon puolustamiseksi taiteilijana ja kansalaisena
• Rajavartijat: raja-alueiden ympäristön tilan seurannan ja uhanalaisten lajien suojelun edistämisestä

2002 (Espoo, Villa Elfvik)

• Pentti Malaska: pitkäaikaisesta työstä kestävän energiapolitiikan hyväksi
• Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto ry: arvokkaasta työstä pakkausten ympäristöhaittojen vähentämiseksi

2001 (Kuopion tori)

• Pertti Saurola: uraauurtavasta tutkimustyöstä luonnon- ja linnustonsuojelun hyväksi
• Suomen Latu: luonnonläheisen liikunnan ja nuorisotoiminnan edistämisestä

2000 (Helsinki, Vanhankaupunginlahti)

• Leo Lehtonen: pitkäjänteisestä ja peräänantamattomasta työstä Viikin alueen luonnon suojelemiseksi
• Finnature: uraauurtavasta työstä Liminganlahden luonnon, luontomatkailun ja nuorten luontoharrastuksen puolesta

1999 (Kauhajoki, Muurahaisen luontomatkailukeskus)

• Asko Kaikusalo: pitkäaikaisesta työstä uhanalaisten lajien ja luonnonsuojeluvalistuksen hyväksi
• Partala: luomutilan aloitteentekijöille ja aktiivisille edelläkävijöille

1998 (Helsinki, kaupungin talvipuutarha)

• Kalastaja Pentti Linkola: puolivuosisataisesta elämäntyöstä Suomen luonnon hyväksi
• VR:n konduktöörit: ympäristöystävällisen julkisen liikenteen edistämisestä

1997 (Rovaniemi)

• Vaarunvuori-liike: arvokkaan luontokohteen sinnikkäästä ja pitkäjänteisestä puolustamisesta
• Panu Kaila: perinteisten rakennustapojen ja -aineiden käytön tarmokkaasta ja asiantuntevasta edistämisestä

1996 (Tampere, Tampere-talo)

• Estelle-projekti: kehitysmaakysymysten esiinnostamisesta vapaaehtoisen talkootyön avulla
• Taimeninstituutti: pienvesien kunnostustöiden edistämisestä

1995 (Kirkkonummi, Porkkalanniemi)

• Suomen 4H-liitto: pitkäjänteisestä luonnon- ja ympäristönsuojelutyöstä erityisesti maaseudun nuorten parissa
• Georg Henrik von Wright: luonnonarvoja ja humanismia korostavaa arvomaailmaa edistävästä elämäntyöstä

1994 (Helsinki, Viikki)

• Suomen Partiolaiset: nuorison monipuolisen luontokasvatuksen ja -harrastuksen edistämisestä
• Sirpa Pietikäinen: linjakkaan ja johdonmukaisen ympäristöpolitiikan edistämisestä

1993 (Dragsfjärd, Sinisimpukka)

• Marttaliitto: pitkäjänteisestä työstä säästävien elämäntapojen ja kulttuuriperinnön säilyttämisen puolesta
• Pekka Nuorteva: uraauurtavasta elämäntyöstä luonnon ja ihmisen puolesta

1992 (Espoo, Villa Elfvik)

• Tampella-liike: periaatteellisesti merkittävästä työstä kaupunkiympäristön hyväksi
• Pekka Sjögren: Kuolan alueen ympäristöuhkien määrätietoisesta ja linjakkaasta julkistamisesta

1991 (Pori)

• Vuotostoimikunta: sinnikkäästä kamppailusta Vuotoksen alueen luonnonarvojen ja ihmisten kotiseudun puolesta
• Kalevi Keynäs: pitkäaikaisesta ja ansiokkaasta luonnonsuojelutyöstä erityisesti läntisellä Uudellamaalla

1990 (Helsinki, Eduskuntatalo)

• Museovirasto: sinnikkäästä työstä vanhojen kulttuurimaisemien mm. Rapolanharjun säilyttämiseksi
• Juha Taskinen: tuloksellisesta toiminnasta Koloveden kansallispuiston perustamiseksi ja Saimaan alueen luonnonarvojen tunnetuksi tekemiseksi

1989 (Rautavaara)

• Kirkon yhteiskunnallisen työn keskus: ympäristökysymysten näkyvästä esiinottamisesta kirkon piirissä
• Erik Wahlström Hufvudstadsbladetista: ympäristöasioita terävästi ja perusteellisesti käsittelevästä toimittajan työstä

1988 (Pallastunturi)

• Pallas-Ounaksen kansallispuisto: puiston hoidosta ja opastustoiminnan järjestämisestä
• Pyhätunturin kansallispuisto: puiston hoidosta ja opastustoiminnan järjestämisestä
• Turun yliopiston Amazon-projekti: sademetsien ekologiaa ja suojelutoimia koskevasta tutkimuksesta

1987 (Helsinki, Keskuspuisto)

• Yleisradion Luontoilta: luontotietouden innostavasta jakamisesta suurelle yleisölle
• Folke Engström: A Ahlström Osakeyhtiössä kehitetystä ympäristöystävällisestä PYROFLOW-polttotekniikasta

1986

• Hailuoto-liike: toiminnasta Hailuodon ja Perämeren luonnon säilyttämiseksi
• Eduskunnan Ympäristö- ja luontoryhmä: ympäristönsuojelun edistämisestä eduskunnassa

1985 (Mikkeli)

• Yleisradion Lapin aluetoimitus: rohkeasta osallistumisesta metsäkeskusteluun
• Paperiliitto ry: ympäristönsuojelun tärkeyden tunnustamisesta ay-liikkeessä

1984 (Oulu)

• Altan luonnon puolustajat: toiminnasta Pohjolan luonnon ja ihmisen hyväksi
• Satu Huttunen: ilmansuojelun hyväksi tehdystä rohkeasta työstä

1983 (Helsinki)

• Kyläsaari-liike: esimerkillisestä kansalaistoiminnasta
• Paperinkeräys Oy: jätteiden hyötykäytön edistämisestä

1982 (Vaasa)

• Suomussalmen kunta: ekokuntahankkeen edistämisestä
• Österbottens fiskarförbund: vesiluonnon puolesta tehdystä työstä

1981 (Rauma)

• Turun yliopisto/Avoin korkeakoulu: ympäristövalistuksen edistämisestä

1980 (Turku)

• TV2:n Ajankohtainen kakkonen: valppaasta ympäristötiedottamisesta
• Maj ja Tor Nesslingin säätiö: ympäristötutkimuksen edistämisestä

 

Suomen luonnonsuojeluliiton mitalin saajat

Suomen luonnonsuojeluliiton juhlamitaleja on luovutettu vuodesta 2006 alkaen. Mitalissa on kaksi metalliosaa: liiton aikanaan käytössä ollut maakotka-tunnus ja Erik Bruunin suunnittelema norppalogo alkuperäisessä muodossaan. Niiden välissä oleva puuosuus on Malahvian ikimetsien hakkuissa kaadetuista puista. Mitalit on valmistanut Heikki Simola.

2006

1) Pekka Nuorteva (luovutettiin 80-vuotispäivillä marraskuussa 2006)