Mielipide Nassakan tuulivoimahankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta

Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri (SLL Lappi) kiittää mahdollisuudesta lausua asiassa Nassakan tuulivoimahanke, ympäristövaikutusten arviointiohjelma, Ranua, Simo, Rovaniemi.

Metsähallitus suunnittelee laajaa 5900 hehtaarin tuulivoima-aluetta, johon aiotaan sijoittaa 38 voimalaa, yksikköteholtaan 7–10 MW ja kokonaiskorkeudeltaan enintään 320 metriä. Lisäksi rakennetaan tarvittava infrastruktuuri: tiestö, akkualue, sähköasema, maakaapeloinnit, siirtolinjat.

Hankevaihtoehdot eivät vastaa YVA-asetuksen edellyttämää tasoa

Vaihtoehdoiksi on esitelty VE0, VE1 (edellä kuvattu laajuus), sekä VE2, josta kerrotaan vain, että tuulivoimaloita sijoitettaisiin vähemmän kuin vaihtoehdossa VE1, ja että VE2 vaihtoehtona muodostetaan YVA-menettelyssä tehtävien selvitysten tulosten valmistuttua. SLL Lappi katsoo, että vaihtoehdosta VE2 olisi tullut esittää alustava arvio jo YVA-ohjelmavaiheessa, eikä muotoilu vastaa YVA-asetuksen (277/2017) § 3 edellyttämää tasoa.

Hankealue ristiriidassa Ranuan tuulivoimaohjelman kanssa

Nassakan hankkeen voidaan katsoa olevan heikolla pohjalla myös suhteessa Ranuan tuulivoimaohjelmaan. Hanke aiheuttaisi merkittävää haittaa alueen poronhoidolle, ja lisäksi hankkeen välittömään läheisyyteen vain 800 metrin päähän sijoittuu maakunnallisesti merkittävä maisema-alue Simojärven eränkäyntimaisema (ohjelmassa esitetty vähintään 1000 m etäisyys). Etäisyys maa- ja merikotkien pesistä tulisi olla ohjelman mukaan 2000 m. Hankealueen sisään jää ekologinen yhteys, useita pienveden lähiympäristöjä sekä suoelinympäristöjä. Varpusuon-Saarisuon Natura 2000 -soidensuojelualue, joka on määritelty merkittäväksi lintusuoksi ja FINIBA-/MAALI-alueeksi, rajautuu hankealueen välittömään läheisyyteen reilun kilometrin etäisyydelle. Myös ekologinen yhteys tulisi Ranuan tuulivoimaohjelman mukaan huomioida.

Hankealue on myös ristiriidassa Lapin liiton aurinko- ja tuulivoimaselvityksen kanssa, joka ei tunnista aluetta potentiaaliseksi tuulivoima-alueeksi.

Alueelliset hydrologiset vaikutukset

Tuulivoiman rakentaminen aiheuttaa sekä lyhytaikaisia että pysyviä vaikutuksia alueen hydrologiaan. Voimaloiden, voimala-alueiden, sähköasemien, sähkönsiirtoreittien ja tiestön rakentaminen ja perusparantaminen voi vaatia laajoja pohjarakennetöitä, ojituksia ja maamassojen vaihtoa, kuivatusta, ojarumpujen asennuksia, teiden levennyksiä, uusia tielinjauksia. Näillä toimilla on vaikutuksia alueen pinta- ja pohjavaluntaan, ojaverkostojen toimintaan, eroosioon ja veden laatuun. Hankealueen rakenteiden suunnittelussa ja sijoittelussa tulisi huomioida valuma-aluelähtöisesti maastonmuotojen vaikutukset eroosioherkkyyteen ja pintavaluntaan valittaessa voimalapaikkoja, suunnitellessa tielinjauksia, siirtolinjoja, muuntamoita ja maamassojen läjitysalueita. Myös mahdolliset purkuvaiheen vaikutukset pintavesiin tulee huomioida. Nämä hydrologiset muutokset tulisi arvioida ja esittää YVA-selostusvaiheessa yksityiskohtaisesti omana hulevesien hallinnan suunnitelmanaan, mukaan lukien ojitus- ja läjityssuunnitelmat.

Rakennus- ja purkuvaiheiden aikainen kiintoainekuormitus on tunnettu riski vesiekosysteemeille. Vaikka vaikutukset voivat jäädä lyhytaikaisiksi ja paikallisiksi, ne voivat olla merkittäviä erityisesti pienissä virtavesissä. Ojitusten ja rakenteiden poistamisen vaikutuksia pienvesiin ja niiden eliöstöön ei ole arvioitu riittävästi. Myöskään vesien perustilan selvittämisestä ei ole esitetty riittävää tietoa. Jos hanke toteutuisi, tulisi sen suunnittelussa ja toteutuksessa huomioida vesistöhaitat minimoivia toimenpiteitä kuten pinnanmuodot ja eroosioherkkyys huomioivaa sijoittelua, maamassojen vaihtoa ja läjitystä välttäviä ja minimoivia ratkaisuja, maaperään kajoavien toimenpiteiden ajoituksen suunnittelua, maaperän suojaamista nopeasti itävällä kasvillisuudella, ja läjityksen ja valunnan suuntaamista eroosioherkkyyttä vähentävästi.

Vaikka hankealue on pääosin ojitettua talousmetsää, lisäojitukset ja uusi tiestö voivat muuttaa hydrologista kytkeytyneisyyttä ja lisätä valunnan määrää ja äärevöitymistä. Metsän poistuma lisää osaltaan valunnan vaihtelua. Hankealueen suunnittelussa tulisi ottaa huomioon myös alueen kokonaisvedenkierron toimivuus ja vaikutukset valuma-alueilla. Erityisen tärkeää tämä on hankealueella esiintyvien pienvesiympäristöjen ja lähteiden säilymisen turvaamiseksi.

Sähkönsiirron haittavaikutukset

Sähkönsiirron osalta tulisi varmistua, ettei sen toteutus johda tarpeettomiin ympäristövaikutuksiin. Sähkönsiirtoreitit tulisi valita siten, että vesistövaikutukset vältetään ensisijaisesti, ja että valituista ratkaisuista tehdään yksityiskohtainen vaikutusarvio. Sähkönsiirtolinjavaihtoehtojen osalta on kaikissa vaihtoehdoissa useita lajihavaintoja NT/VU/EN/CR-lajeista, joiden säilyminen on turvattava. SVE1 ja SVE2 ovat lisäksi päällekkäin yhden metsälakikohteen kanssa, ja niiden todetaan kulkevan “huomionarvoisten luontotyyppiesiintymien, kuten aarniometsiköiden ja suon metsäsaarekkeiden läpi”. SVE3:n varrella on salassa pidettävän lajiesiintymän vaikutusalue sekä erityistä suojelua vaativan lintulajin esiintymisalue, ja sen suorassa läheisyydessä on useita huomionarvoisia luontotyyppejä (soiden metsäsaarekkeita, puron-, noronvarsimetsiä ja vesistön suojavyöhyke), sekä <1 km etäisyydellä salassa pidettävän lintulajin vaikutusalue. SVE4 yhtäläisesti kulkee huomionarvoisten luontotyyppien läpi, <1 km etäisyys salassa pidettävän lintulajin vaikutusalueeseen, ja viisi muuta vaikutusaluetta noin 2–3 km etäisyydellä. Esitetyistä linjauksista yksikään ei siis todennäköisesti ole sellaisenaan toteutettavissa.

Lisäksi sähkönsiirtoreitit tulisivat osaltaan aiheuttamaan satojen hehtaarien metsäkadon. Tästä osan mainitaan olevan reunavyöhykettä, jossa puiden korkeutta säädellään. Fingrid kuitenkin toteaa, että jos reunavyöhykkeen kaikki puut ovat ylipitkiä, ne tullaan poistamaan kaikki. SLL Lappi arvioi, että koko sähkönsiirtoreitin alue reunavyöhykkeineen tulee määritellä metsäkatoa aiheuttavaksi. Lisäksi metsäkatoon tulisi lukea voimala-alueen teiden ja rakenteiden vuoksi kaadettava pysyvästi poistuva puusto, huomioiden myös teiden levennyksistä aiheutuvat puuston menetykset.

Lintuselvitykset toteutettava vähintään kahdella maastokaudella

Linnuista todetaan Ranuan tuotantoalueella olevan havaintoja kuudesta huomionarvoisesta lajista, joista osa on salassa pidettävien lintulajien pesäpaikkoja. Tuotantoalueen läheisyydessä lajihavaintoja on kymmenistä silmälläpidettävistä, vaarantuneista, erittäin uhanalaisista ja äärimmäisen uhanalaisista lajeista. BirdLife Suomen mukaan tuulivoima tulisi sijoittaa linnustollisesti vähäarvoisille alueille, ja suojavyöhykkeet on määriteltävä erityisesti muuttoreittien, pesimäalueiden ja levähdysalueiden läheisyyteen. Linnustovaikutusten arvioinnissa tulee käsitellä myös törmäysriskit, elinympäristöjen häiriöt ja vaikutukset pesintään. Nykyisessä YVA-ohjelmassa näitä ei ole arvioitu tarpeellisella tarkkuudella.

Esitetyt luontoselvitykset linnuston osalta on ehdotettu tehtäväksi vain yhden maastokauden aikana. Olisi kuitenkin suositeltavaa tehdä linnuston seurannat kahtena kautena, jotta niiden taso olisi tilastollisesti riittävämpi. Huomiota herättää, että lintuselvitysten tekijäksi on valittu eteläsuomalainen yritys, jolla on hyvin lyhyt CV lintuselvityksistä, ja kokemusta vain yhdestä lintuselvityksestä Lapin alueella aiemmin. Muun pesimälinnuston osalta todetaan, että “Laskennat ajoitetaan lähtökohtaisesti niin, että myöhäiset muuttolinnut ovat saapuneet pesimäalueilleen, mutta myös aikaisemmat lintulajit laulavat edelleen reviirilauluja”. On hyvä, että lintuselvityksen teon periaatteita on avattu.

Olisi tärkeää, että selvityksen tekijällä on riittävä ymmärrys alueellisista erityispiirteistä ja niiden vaikutuksesta ajoitukseen. Alue tulisi kartoittaa kokonaisuudessaan varaten tähän riittävästi aikaa, ei ainoastaan “etukäteistarkastelulla tunnistetuilla mahdollisesti arvokkailla kohteilla”. Epäselväksi jää myös, aikooko lintuselvityksen tekijä varata koko touko-kesäkuun tälle hankkeelle, vaikka työpäiviä selvitykseen on varattu vain 12, voidakseen ajoittaa selvityksen ehdotuksensa mukaisesti. Vastaavasti kanalintujen soidinpaikoille on esitetty 10 maastopäivää välillä maalis-toukokuu, mutta toteutus voi parhaallakin tahdolla jäädä vaillinaiseksi, jos maastopäivien ajoitus laaditaan Helsingistä käsin vailla ajantasaista tietoa maasto- ja sääolosuhteista.

Yhteisvaikutusten arviointi erityisen tärkeää

Ympäristövaikutusten arvioinnin tulee noudattaa ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (252/2017) vaatimuksia ja EU:n luonto- ja lintudirektiivien periaatteita. Natura 2000 -alueiden suojelun osalta on sovellettava varovaisuusperiaatetta ja arvioitava vaikutukset kokonaisuutena suhteessa muiden alueelle suunniteltujen hankkeiden yhteisvaikutuksiin.

Yhteisvaikutusten tarkastelu on tässä hankkeessa erityisen tärkeää, koska Ranuan alueella on vireillä useita muita lähes samassa aikataulussa eteneviä tuulivoimahankkeita. Näiden yhteisvaikutukset elinympäristöjen pirstaloitumiseen, laajojen metsäalueiden yhtenäisyyteen ja lajiston selviytymiseen tulisi arvioida kokonaisuutena. Erityisesti tulisi kiinnittää huomiota suunnitellun Kupinavaaran ja Nassakan suurten hankkeiden kumuloituviin vaikutuksiin.

Metsähallituksella erityinen vastuu

Metsähallituksen roolista on syytä todeta, että valtion maankäyttöä ohjaavalla toimijalla on erityinen vastuu siitä, ettei sen liiketoiminta vaaranna luonnonsuojelullisia tavoitteita. Metsähallituksen metsätalouden, kiinteistökehityksen ja luontopalvelujen välillä tulee olla koordinaatiota, joka estää ristiriitaisia tavoitteita. Luontopalvelujen suojelu- ja virkistystavoitteita ei voida vaarantaa kiinteistökehityksen tavoitteiden täyttämiseksi. Metsähallituksen ensisijainen toiminnan luonne ei ole edistää tuulivoimaa, eikä varsinkaan luontoarvojen kustannuksella.

Yhteenveto

Tällä hetkellä saatavilla olevien tietojen perusteella ainoaksi ympäristölle kestäväksi vaihtoehdoksi voidaan SLL Lapin näkemyksen mukaan määritellä ainoastaan hankevaihtoehto VE0.

Jos hanketta ollaan edistämässä YVA-selostusvaiheeseen asti, SLL Lappi vaatii, että YVA-selostusvaiheessa esitetään tarkat suunnitelmat hydrologisten vaikutusten hallintaan, vesistö- ja linnustovaikutusten ehkäisyyn ja yhteisvaikutusten arviointiin. Lintuselvityksiä tulisi laajentaa esittämämme mukaisesti useammalle maastokaudelle huolehtien siitä, että selvitysten toteuttajalla on riittävä ammattitaito ja kyky arvioida selvitysten ajankohta suhteutuen paikallisiin maasto- ja sääolosuhteisiin ja niiden vaikutuksiin seurattavaan lajistoon.

SLL Lapin näkemys on, että Nassakan tuulivoimahanke yhdessä alueen muiden tuulivoimahankkeiden kanssa lisäisi elinympäristöjen pirstoutumista ja heikentää luonnon monimuotoisuutta. Hanke ei ole hyväksyttävä suunnitellussa laajuudessaan, eikä YVA-ohjelmasta voida tulkita millään tavalla, mikä olisi vaihtoehtoinen laajuus. SLL Lappi katsoo, että hankevaihtoehto VE0 olisi vastuullisin tapa edistää Metsähallituksen maankäyttöä alueella.

Sallassa ja Pellossa 26.6.2025

Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri ry

Saara Laivamaa
Puheenjohtaja

Sisli Piisilä
Toiminnanjohtaja

Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri ry:n yhteyshenkilö asiassa on:
Sisli Piisilä
Toiminnanjohtaja
+358 40 823 2443
lappi@sll.fi

https://www.ymparisto.fi/fi/osallistu-ja-vaikuta/ymparistovaikutusten-arviointi/nassakan-tuulivoimahanke-ranua