Lausunto Ranuan Näätäaavan e-metanolilaitoksen ja tuulivoima-alueen osayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta

Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri kiittää mahdollisuudesta lausua 27.1.2025 päivätyn Näätäaavan e-metanolilaitoksen ja tuulivoima-alueen osayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta.

Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri esittää vakavan huolensa ETFuels Finland Oy:n suunnittelemasta Ranuan Näätäaavan e-metanolilaitoksesta ja tuulivoima-alueesta. Litokairan suojelualueen välittömään läheisyyteen suunnitellulle hankealueelle aiottu 48-57 tuulivoimalan kokonaisuus on massiivinen. Jopa 300 metrin lakikorkeuteen yltävät voimalat aiheuttavat merkittävää haittaa alueen linnustolle, erityisesti petolinnuille, mutta myös muuttolinnuille. Litokairan alueella pesii mm. maakotkia ja muuttohaukkoja.

1. YVA-selostuksen selvitysten hyödyntäminen kaavoituksessa

Näätäaavan e-metanolilaitoksen ja tuulivoima-alueen osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa todetaan, että osayleiskaava “perustuu (..) YVA-menettelyn yhteydessä laadittaviin selvityksiin” ja että vaikutusten arvioinnissa “tukeudutaan (..) YVA-selvityksiin sekä yhteysviranomaisen perusteltuun päätelmään”. Tällainen viittaus jättää liikaa tulkinnanvaraisuutta täyttääkseen alueidenkäyttölain 9 §:n vaatimuksen tai ympäristöministeriön kaavoitusohjeen (YM 2006:1, s. 20–21) vaatimuksia vaikutusten arvioinnista. OAS:n tulisi yksilöidä, mitkä YVA-selvitykset ohjaavat kaavaratkaisuja, miten ne suhteutuvat kaavan tavoitteisiin ja aikatauluun.

Lisäksi ympäristövaikutusten arviointimenettelyä koskeva laki (252/2017) korostaa, että YVA on hankekohtainen prosessi eikä se korvaa kaavan vaikutusten arviointia, vaikka menettelyjä voidaan sovittaa yhteen. OAS:ssa tulisi nimetä, mitä selvityksiä laaditaan erityisesti kaavaa varten, miten niitä käytetään kaavaratkaisujen ohjaamiseen ja milloin ne julkaistaan. Näiden tietojen puuttuminen vaarantaa kaavaprosessin lainmukaisuuden ja estää osallisia arvioimasta suunnitelman vaikutuksia tai osallistumasta suunnitteluun aidosti ja tietoon perustuen. OAS tulisi päivittää vastaamaan AKL:n ja YM:n ohjeen vaatimuksia. Osayleiskaavan tarkoituksena on ratkaista maankäyttöä yleispiirteisellä tasolla, mikä edellyttää kaavakohtaisia ja vaihtoehtoja vertailevia selvityksiä, joiden perusteella voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutuksia koko vaikutusalueella.

Lapin piiri on aiemmin (3.4.2025) esittänyt mielipiteensä hankkeen YVA-menettelystä, jossa on tuotu esiin merkittäviä puutteita muun muassa melun, vesienhallinnan, ilmanpäästöjen, biomassapolttoaineiden käytön ja maisemavaikutusten osalta. Lapin piiri katsoo, että kaavoitus ei voi edetä ennen kuin YVA on päätetty, siihen liittyvät luontoselvitykset on tehty, ja sen tulokset on sisällytetty kaava-aineistoon. Kaavoitusta varten olisi hyvä vaatia myös kattavaa vesienhallinnan suunnitelmaa, jota Lapin piiri on vaatinut ottaessaan kantaa Näätäaavan YVA-ohjelmaan: “Tuulivoiman osalta tulisi esittää selkeä vesistövaikutukset huomioonottava suunnitelma, jossa näkyy perusparannettavasta ja uudesta tiestöstä, tuulivoiman perustuksista, mahdollisesta maamassojen vaihdosta, läjityksestä ja muista rakennusvaiheen tehtävistä seuraavat vesistövaikutukset ja niiden minimointi. Ojitussuunnitelmaa ja sen toteutuksen seurantaa tulisi edellyttää hakijalta.” (SLL Lapin piiri 3.4.2025)

2. Maakuntakaavan ohjaavuus

Hankkeen suunnittelualueelle ei ole maakuntakaavassa osoitettu tuulivoimatuotantoon tai raskaan teollisuuden sijoittamiseen tarkoitettuja aluevarauksia. Maakuntakaava on oikeusvaikutteinen ja sen tulee toimia ohjeena kuntakaavoituksessa (Alueidenkäyttölaki, 32 §). Hankkeen suunnittelu vaarantaa myös Litokairan Natura 2000 -alueen suojelutavoitteet. Osayleiskaavahankkeella ohitetaan maakuntakaavan ohjausvaikutus, eikä osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa ole esitetty, miten maakuntakaavaan sisältyvät luonnonsuojelu- ja alueidenkäyttötavoitteet otetaan huomioon. Viittaus maakuntakaavan merkintöihin on luonteeltaan inventoiva: OAS listaa Natura-alueet, suojeluohjelmakohteet ja muut arvokkaat ympäristökohteet, mutta se ei avaa, miten näihin liittyvät maakuntakaavan tavoitteet ohjaavat kaavaratkaisujen vaihtoehtoja ja mitkä konkreettiset suunnitteluperiaatteet niistä johdetaan. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan ekologisten yhteyksien säilymistä suojelualueiden sekä tarpeen mukaan niiden ja muiden arvokkaiden luonnonalueiden välillä tulee edistää. Näätäaavan hankkeen kokoluokka ja sijoittuminen herkkään suoalueympäristöön vaatisivat strategisempaa tarkastelua maakuntakaavatasolla.

Vaikka Raiskion alue mainitaan maakuntakaavassa (s. 41) osana Lapin eteläisten osien tuulivoimaselvitystä, sitä ei osoiteta kaavakartassa tuulivoimatuotannon alueeksi. Tämä käy selvästi ilmi maakuntakaavaselostuksesta (s. 173), jossa Ranuan kunnan alueelle ei ole osoitettu uusia tuulivoimatuotannon alueita. Lapin liiton laatimassa aurinko- ja tuulivoimaselvityksessä 2023–2024 alue 58 (Käärmevaara) sijoittuu osin päällekkäin Näätäaavan hankealueen kanssa. Selvityksessä ei kuitenkaan esitetä aluetta edistettäväksi tuulivoimatuotannon alueeksi kaavavarauksena. Käärmevaaran mahdollisen tuulivoimatuotannon osalta todetaan vaikutuksista kohdistuen muun muassa ympäristöarvoihin, maisemaan ja poronhoitoon. Erityisesti poronhoidon osalta vaikutukset on katsottu kestämättömiksi: “Alueen toteuttaminen nykyisellä sijainnillaan aiheuttaa kohtuutonta haittaa poronhoidolle, mikä voi estää alueen hyödyntämisen tuulivoimakäyttöön” (Liite 1a, s. 102-103). Kohdekortilla mahdolliseksi voimaloiden määräksi on Käärmevaaralle esitetty 34 kpl, mikä on merkittävästi tätä hanketta vähemmän. Metsäkadon määrää (51 ha) on kohdekortissa suhteutettu tuulivoiman tuottamiin ilmastohyötyihin, Näätäaavan hankkeen kohdalla on kuitenkin huomioitava tuulivoimatuotannon yhdistyvän hakkeenpolttolaitokseen.

SLL Lapin piiri on jättänyt 24.10.2024 eriävän mielipiteen Lapin liiton aurinko- ja tuulivoimaselvityksen raporttiin. Piiri katsoi, että selvityksessä ei ole riittävästi huomioitu luonnonsuojelullisia näkökulmia, eikä siinä ole käytetty riittävää asiantuntemusta luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen kannalta. Selvityksen perusteella tuulivoimaa pyritään ohjaamaan erityisesti rakentamattomille ja erämaisille alueille, mikä uhkaa pirstoa ekologisia kokonaisuuksia. Lisäksi yhteisvaikutusten arviointi ja luonnonarvojen huomiointi on puutteellista.

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjois-Pohjanmaan piiri on lisäksi tuonut esille mielipiteessään 1.4.2025 Näätäaavan hankkeen YVA-ohjelmasta seuraavasti:
“Vireillä oleva Pohjois-Pohjanmaan energia- ja ilmastovaihemaakuntakaava pitää tärkeänä, että Litokairan ja muiden tärkeimpien erämaisuus säilytetään (kappale 6.8). Tämän tavoitteen varmistamiseksi on linjattu, että tuulivoima-alueita ei rakenneta 6 km lähemmäs erämaisista alueista (kappale 6.8.2). Litokaira muodostaa erämaisen ytimen Pohjois-Pohjanmaan maakuntakaavaehdotuksen ekologisen verkoston ydinalueelle nro 10 (kuva 1). Kaavan periaate on, että ekologisen verkoston ydinalueet eivät sovellu tuulivoimarakentamiseen. Arviointiohjelman luonnoksessa ei tuoda lainkaan esiin, miten hankealue sijoittuu suhteessa ekologisen verkoston ydinalueisiin ja miten hankkeen vaikutusta niihin arvioidaan. Näätäaavan alue sijoittuu kuitenkin Pohjois-Pohjanmaan kaavaehdotuksen ydinalueen nro 10 pohjoisosaan.”

3. Ranuan kunnan tuulivoimaohjelma

Ranuan kunnan hyväksymässä tuulivoimaohjelmassa (KH 25.11.2024, KV 16.12.2024) korostetaan luontoarvojen, maiseman ja matkailun huomioon ottamista tuulivoiman sijoittelussa. Enemmistö hankealueen soista on ojittamattomia ja luonnontilaisia soita. Luontoarvojen osalta todetaan Näätäaavan YVA-ohjelmassa muun muassa seuraavaa: “Lähtötietojen perusteella (GTK 2024b) hankealueen ojittamattomat suoalueet edustavat pääosin suo-tyyppejä varsinaiset saranevat ja lyhytkorsinevat. Lyhytkorsirämettä ja ruohoista rimpinevaa on myös paljon. Muita suotyyppejä löytyy lähtötietojen perusteella vähemmän. Edellä mainitut suotyypit ovat viime uhanalaisuusluokituksessa (Kontula ja Raunio 2018) luokiteltu Etelä-Suomessa (johon hankealue uhanalaisuustarkastelussa kuuluu) vaarantuneeksi (koko maassa silmälläpidettävä), paitsi rimpinevat, joka on erittäin uhanalainen luontotyyppi (koko maassa säilyvä). Pieniä suolampia on alueen eteläosassa: Näätälampi, Pikku-lampi ja Kirkaslampi. Hankealueen halki virtaa Takaoja, joka laskee hankealueen pohjoispuolella virtaavaan Simojokeen, sekä Näätäoja, joka laskee Kivijokeen hankealueen luoteispuolella. Hankealueella on myös useita pienempiä puroja tai noroja, jotka karttatarkastelun perusteella ovat luonnontilaisen kaltaisia. Hankealueen länsiosassa on karttatarkastelun perusteella useita luonnontilaisia lähteitä, joiden luonnontilan vaarantaminen on kielletty (vesilaki 2. luku 11§).”

Ranuan tuulivoimaohjelmassa todetaan, että porotalouden osalta tulisi selvittää hankkeiden kumulatiiviset vaikutukset. Haitalliset vaikutukset pitäisi minimoida suunnitteluratkaisuilla. Suurimpia uhkia porotaloudelle ovat laidunalueiden pirstoutuminen ja eri maankäytön muodoista kumuloituvat vaikutukset. Tuulivoima-alueet sekä niihin liittyvät voimajohdot voivat haitata porojen laidunnusta ja poronhoitotöitä.

Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri katsoo, että Näätäaavan hankkeen sijainti ja esitetty laajuus ja toteutustapa ei täytä Ranuan tuulivoimaohjelmassa asetettuja reunaehtoja eikä edusta kunnassa määriteltyä tuulivoiman hallittua kehittämislinjaa.

Yhteenveto

Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri katsoo, että kaavoitusmenettely on puutteellinen, koska YVA-ohjelmaan liittyviä selvityksiä ei ole vielä toteutettu ja YVA-menettely on kesken, maakuntakaavassa ei ole huomioitu hanketta, ja hanke on ristiriidassa Ranuan oman tuulivoimaohjelman kanssa.

Näillä perusteilla Lapin piiri katsoo, että osallistumis- ja arviointisuunnitelman käynnistäminen on tapahtunut ennenaikaisesti. Muistutuksella Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri pyytää, että kaavan valmistelua ei jatketa ennen kuin edellä mainitut puutteet on korjattu.

Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri katsoo, että hankkeen sijoituspaikasta ja toteutustavasta johtuen voidaan kannattaa ainoastaan toteutusvaihtoehtoa VE0, jotta voidaan varmistaa, ettei hanke vaaranna alueen luonnon monimuotoisuutta ja ekologista tasapainoa.

Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri haluaa lopuksi lausua, että tuulivoimahankkeiden kaavoituksen osalta olisi hyvä yleisesti pyrkiä vähentämään aiheutuvia luonto- ja vesistöhaittoja aina, kun se mahdollista on. Kaavamääräyksiin tulisi esimerkiksi aina sisällyttää vaatimus tummista voimaloiden rungoista lintujen törmäysriskin vähentämiseksi. Kaavoituksen apuna tulisi YVA-ohjelman yhteydessä myös aina edellyttää vesienhallinnan suunnitelmaa, josta käy selkeästi ilmi, miten tuulivoiman rakentamisen, toiminnan ja purkamisen aikaisia vesistöhaittoja eroosioriskistä, kiintoaineskuormituksesta ja hydrologisista muutoksista pyritään minimoimaan.

VAKUUDEKSI

27.6.2025

SUOMEN LUONNONSUOJELULIITON LAPIN PIIRI

Saara Laivamaa, puheenjohtaja

Sisli Piisilä, toiminnanjohtaja