Valitus: Lapin ELY:n päätös rikkoo lintudirektiiviä ja vaarantaa metsälinnut Vuotoksella

Suomen luonnonsuojeluliitto Lapin piiri ry

Pohjois-Suomen hallinto-oikeus

Asiointipalvelun kautta

Valitus Lapin ELY-keskuksen päätöksestä LAPELY/1008/2025

Suojeltujen lajien sijaintitietoja poistettu netissä julkaistavasta tekstistä

Selvitys muutoksenhakuoikeudesta

Suomen luonnonsuojeluliitto Lapin piiri ry on hakenut toimenpidekieltoa, johon ELY on antanut kielteisen päätöksen, joten olemme oikeutettuja hakemaan muutosta ELY:n päätökseen.

Vaatimus

• Päätös on kumottava ja palautettava Lapin ELY-keskukselle uudelleen päätettäväksi.
• Lisäksi vaadimme, että hallinto-oikeus määrää alueen toimenpidekieltoon, kunnes ELY on uudelleen käsitellyt aloitteemme.
• Vaihtoehtoisesti vaadimme, että hallinto-oikeus määrää ELY:n määräämään alueen toimenpidekieltoon kunnes asia on ratkaistu hallinto-oikeudessa  ja ELY mahdollisesti uudelleen käsitellyt aloitteemme.

Perustelut

Lakien etusijajärjestys

ELY-keskus on perustellut päätöstään sillä, että viranomaisen on noudatettava tarkoin lakia. ELY-keskus on referoinut aloitettamme ja jättänyt perustelematta ja tutkimatta EU-lainsäädännön etusijajärjestyksen verrattuna kansalliseen lainsäädäntöön.  Se on viranomaisen virkavelvollisuuteen kuuluva asia.

Jos viranomainen toteaa,  että kansallisessa laissa ja EU:n laatimassa direktiivissä on ristiriita, on käytettävä direktiivin määräyksiä kansallisen lainsäädännön sijaan.

Koska lintudirektiivi määrää suojelemaan linnut samalla lailla suojelualueiden sisäpuolella kuin ulkopuolellakin sekä ennallistamaan ja aikaansaamaan biotooppeja eli tässä tapauksessa mm. pesämetsiä, olisi ELY:n tullut noudattaa lintudirektiivin säännöksiä kansallisen lainsäädännön sijaan.

Direktiivien asema kansallisessa lainsäädännössä ja oikeuskäytännössä muuttui 1.7.2015 ns. WESER-päätöksellä C 461/3, jossa direktiivin katsottiin olevan suoraan velvoittavaa lainsäädäntöä ohi kansallisen lain.

ELY on kääntänyt lakien etusijajärjestyksen päinvastoin kun EU:ssa asiasta on sovittu. Päätös on katsottava tehdyn EU-lakien vastaisesti, ja se on kumottava.

ELY:n päätelmä luonnonsuojelulaista

ELY toteaa päätöksessä, että kyse ei olisi siitä, että luonnonsuojelulaki ei olisi ristiriidassa lintudirektiivin kanssa. Asiassa on mielestämme kyse juuri siitä. Olemme kiistatta osoittaneet pyytäneemme ELY:ltä tietoa siitä, kuinka eri direktiivin kohdat on implementoitu kansalliseen lainsäädäntöön.

Ristiriitoja on ainakin lintujen suojelussa suojelualueiden ulkopuolella ja biotooppien suojelu-, ennallistamis- ja aikaansaamisvelvoitteessa. Kansallisesta lainsäädännöstä ne puuttuvat, kuten olemme osoittaneet, ja LSL:n osalta viittaukset implementointiin eivät ole kattavia, vaan kuten olemme kiistatta osoittaneet, direktiivi on implementoitu vain osittain ja puutteellisesti, ja siksi ELY:n olisi tullut käyttää LSL:n sijaan lintudirektiiviä päätöstä tehdessään. 

Johtopäätös, ettei kansallisella tasolla ole säädetty toimivaltaa, ei ole tässä yhteydessä merkityksellinen, sillä viranomaisen velvollisuuteen kuuluu selvittää asia ja se, kumpaa lainsäädäntöä sen tulisi noudattaa. Ilman ristiriitojen tutkimista ja selvittelyä asiaa ei ole voinut ratkaista.

Toimivalta tulee viranomaisen virkavelvollisuudesta. Viranomaisen tulee ottaa selvää asiasta sekä kansallisesta ja EU-lainsäädännöstä päätöstä tehdessään. Olemme aloitteessamme ja sen täydennyksessä osoittaneet viranomaiselle, mihin tulee kiinnittää huomiota verrattaessa  kansallista ja EU-lainsäädäntöä. EU-lainsäädäntö ylittää kansallisen lainsäädännön, ja Lapin ELY ei ole ottanut huomioon EU-lainsäädäntöä päätöksessään.

Päätös tulee kumota direktiivin vastaisena.

Päätöksen vaikutusten arvioinnin puuttuminen

Lapin ELY ei ole arvioinut päätöksen vaikutuksia.  Hallintolain mukaisesti päätökset on perusteltava ja perusteluissa on arvioitava myös päätöksen vaikutukset.

Puiden kaataminen vie metsissä pesiviltä ja asuvilta lajeilta pesimäpaikat, ja lajit katoavat. Vuotoksen alue on lintujensuojelualue, jossa lintudirektiivin suojelemat linnut on suojeltu. 

Päätös rikkoo lintudirektiiviä ja hävittää metsissä pesivien lintujen populaatiot lintujen suojelualueelta. Kuten olemme aloitteessamme esittäneet, on lintujen pesinnät varmistettava ja suojeltava niille riittävä alue pesintöjä varten. Avainlajeja ovat tervapääsky (Apus apus) ja kanahaukka (Accipiter gentilis).

Tervapääskyjen suojelu suojelee helmipöllön, hiiripöllön ja palokärjen kannat alueella. Kanahaukan suojelu puolestaan suojelee pohjantikan, telkän, uivelon, helmipöllön, muuttohaukan, varpuspöllön ja pikkutikan pesämetsät samalla.

Päätöstä ei ole perusteltu, eli se on tehty vastoin hallintolakia ja päätös on kumottava.

Viranomaisen varovaisuusperuste

Viranomainen on jättänyt käyttämättä varovaisuusperiaatteen. Lintukannoille hakkuiden aiheuttama vaara on todellinen ja erittäin merkittävä, ja jos hakkuita jatketaan, menetetään lintujen pesinnät kymmeniksi tai sadaksi vuodeksi. Erityisen vaarallista on boreaalisten luonnonmetsien hävittäminen, johon pyritään alueella ennakoivilla hakkuilla.

Päätöksenteossa ei ole sovellettu varovaisuusperiaatetta, eli päätös on kumottava lakiin perustumattomana.

ELY:n päätöksestä ei selviä, onko  Suomen metsäkeskus viranomaisena ollut velvollinen tekemään ilmoituksen ELY:lle ja onko metsäkeskus rikkonut LSL:a siinä, ettei se ole edellyttänyt Natura-arvioinnin tekemistä alueella.

Lisäksi hallinto-oikeuden on otettava huomioon päätöstä tehdessään, että kun LSL kieltää järjestöjä puuttumasta metsien hakkuisiin, on viranomaisella sitä suurempi vastuu luonnonsuojelun valvonnasta myös lintudirektiivin osalta.

Varovaisuusperiaatetta PSHaO on käyttänyt mm. päätöksessään asiassa 1652/2024, 2.7.2025.

Hallintolain vastainen kyykytys ja täydennysten pyytämättä jättäminen

Viranomainen ilmoittaa päätöksessään edellyttävänsä SLL Lappi ry:ltä kiinteistöjen rekisterinumeroiden ilmoittamista, jotta he voisivat arvioida LSL:n mukaisen Natura-arvioinnin tarpeen.

Kiistatonta asiassa on, että olemme esittäneet viranomaiselle riittävän tarkan aluerajauksen, jotta he voisivat tarkistaa, ovatko hankkeeseen ryhtyneet tehneet LSL:n mukaisen arvioinnin hakkuidensa vaikutuksista. Viranomainen on jättänyt virkavelvollisuutensa täyttämättä.

Lisäksi viranomainen ei ole täydennyspyynnössään esittänyt vaadetta kiinteistötunnusten esittämisestä. Olennaista tässä on, kummalla toimijalla on tosiasiallisesti paremmat mahdollisuuden laatia lista kiinteistöistä, viranomaisella vai vapaaehtoisjärjestöllä? ELY:llä on käytössään kiinteistörekisteri ja karttaohjelmat, jolla suhteellisen pienen alueen kaikki kiinteistöt on löydettävissä riittävällä 95% tarkkuudella, ja heillä on myös ammattitaito käyttää ohjelmia. ELY on rikkonut virkavelvollisuuttaan jättämällä pyytämättä kiinteistötietoja täydennyspyynnössään ja tekemättä itse selvitystä LSL-arvioinnin tekemisestä.

Päätös on hallintolain vastainen ja se tulee hylätä.

Uusimmat lintulaskennat alueelta kesäkuussa 2025

Birdlife Suomi on seurannut Vuotoksen alueen linnustoa vuosikymmeniä. Uusimmat lintulaskennat (10 vuoden välein)  tehtiin kesäkuussa 2025. Hälyttävimpänä tuloksena oli, että metsälajit loistivat laskennassa poissaolollaan. Siihen ei ole muuta syytä kuin metsätalous. Yllätyksenä olivat 9 tervapääskyä XXXn alueelta, eli siellä vielä sinnitteli muutama pari metsässä pesiviä tervapääskyjä. Vuotoksen tervapääskyjen kanta-arvio lienee noin 12 paria (XXX 5 paria, XXX 5 paria ja XXX 2 paria) kestävän 300 parin sijaan, eli kestävästä kannasta on tuhottu jo noin 96%. Kuukkelit olivat kadonneet, eikä petolintuja ollut liikkeellä yhtään. Yksi kalasääksi havaittiin XXXn pohjoispäässä lähellä tiedossa olevaa pesää. Kanahaukkojen osalta toiseksi viimeinen kanahaukkametsä hävitettiin kesäkuussa 2025 XXXsta. Ainoa elinvoimainen kanahaukkareviiri on jäljellä XXXn laidoilla suojelemattomalla alueella, jonka turvana on ainoastaan lintudirektiivi. Kanahaukkareviireistä on tuhottu 14/15 eli 93%. Sama kohtalo lienee pohjantikalla.

Positiivinen yllätys oli törmäpääskyjen n. 35 parin (suotuisa taso n. 40 paria) esiintyminen XXXssa kahdessa eri törmässä (11.7.2025),  ja viime vuosien lampaiden laidunnuksella lienee positiivinen vaikutus lintukantoihin.

Laskennan loppuraportti ei ole vielä valmis, mutta varaamme itsellemme oikeuden liittää se valitukseemme heti sen saavuttua.

Lintudirektiivin linnut

Lintudirektiivillä on suojeltu kaikki luonnonvaraiset linnut. Lisäksi Natura-alueen suojeluperusteena on lintulajeja. Vaikka olemme esittäneet toimenpidekieltohakemuksessamme listan linnuista ja niiden vähimmäiskannoista alueella, koskee vaatimuksemme kaikkia lintuja, myös pohjantikkaa (50 paria) ja pikkutikkaa (30 paria),  joille molemmille tulee taata alueella pesimämenestys ja pesämetsät.

Huomattavaa on, että mm. uivelo tarvitsee vanhoja metsiä pesimiseen elinkierron ensimmäisten 30 vrk:n (pesintä) ajaksi. Uivelo on Vuotoksen natura-alueella suojelun perusteena ja myös lintudirektiivin suojelema laji. Kanahaukka kuuluu Lapin alueella lintudirektiivin kautta suojeltuihin lintuihin, ja pesämetsäuskollisena se kuvaa hyvin metsien tilaa lintujen kannalta. 50 paria kanahaukkoja on mitoitettu Vuotoksen alueen 15 parin laajemmalle alueelle, jotta varmistettaisiin lintudirektiivin huomioiminen myös suojelualueen ulkopuolella. 

Luonnonsuojelulain mukaan tervapääskyn ja kanahaukan pesämetsät ovat rauhoitettuja. ELY ei päätöksessään mainitse sitä, ovatko he antaneet luvan poiketa luonnonsuojelulain mukaisesta suojeluvelvoitteesta. Tervapääsky on erittäin uhanalainen laji, ja sen metsissä elävät yksilöt ovat kaupungeissa pesiviä vieläkin harvinaisempia ja arvokkaimpia. ELY-keskuksen päätös merkitsee tervapääskyjen katoamista lintujen suojelualueelta. 

Päätös rikkoo luonnonsuojelulakia ja lintudirektiiviä, ja se tulee kumota. 

Lopuksi

EU-kansalaisille ja järjestöille EU on turva kansallista lainsäädäntöä ja viranomaisia vastaan. Järjestöjen tehtävä on tuoda esiin kansallisen lainsäädännön puutteet ja tehdä aloitteita suojelun edistämisestä ja lintujen huomioimisesta maankäytössä ja viranomaispäätöksissä. Valituksemme on ajankohtainen ja huoli todellinen. Kuinka metsälajeja voidaan suojella suojelematta metsiä?

ELY kävelee päätöksellään lintudirektiivin yli ja jättää linnut teollisuuden armoille. Päätös asiasta on ollut ELY:lle vaikea, ja direktiivin rikkominen on ELY:lle tavallista viranomaisten virkavastuun rikkomismenettelyä, jota ei tule hyväksyä.

Huolemme linnuston katoamisesta suojelualueelta perustuu tutkimuksiin, joita ELY ei ole tehnyt. ELY:n olisi tullut kartoittaa boreaaliset luonnonmetsät ja lintujen tilanne Vuotoksella ennen metsäteollisuuden päästämistä alueelle. Viranomaisen tulee olla selvillä päätöstensä vaikutuksista. Epäselvään on myös onko Lapin ELY:llä lintujen elinoloista perillä olevaa viranomaista.

Jos päätöksen toimeenpano vie hakkuutuloja joiltain maanomistajilta, se ei ole tämän asian kannalta merkittävä asia. Kemijoki Oy:lle on maksettu jo miljoonia euroa Vuotoksen luonnon suojelusta, joten miksi yhtiö ei keskity suojeluun vaan luonnon hävitykseen? Tarkka summa ei ole yleisesti tiedossa (https://yle.fi/a/3-6786363) Olemme esittäneet Viranomaisen asiaan puuttumiselle riittävät perusteet ja kiinteistöjen sijaintitiedot ja aluerajaukset. Päätös tulee kumota lakiin perustumattomana ja asia on palautettava Lapin ELY:lle käsittelyyn.

Viranomaisen tulee noudattaa tarkoin myös EU-lainsäädäntöä ja ristiriitatilanteissa noudattaa lakien etusijajärjestystä EU-lainsäädännön eduksi.

Tiedossamme ei ole ollut linnuston huonoa tilaa aloitettamme tehdessämme, joten sen johdosta aluerajauskin on aloitteessamme sikäli suuntaa-antava. Mikäli rajatulta alueelta ei riittävää määrää lintuja löydy, tulee rajausta laajentaa, kunnes riittävä määrä lintuja löytyy. Vaatimus perustuu lintudirektiivin suojelu-, ennallistamis- ja aikaansaamiskirjauksiin.  

Lapin ELY on jättänyt ilmoittamatta havaitsemamme puutteet kansallisessa lainsäädännössä EU:lle ja valtioneuvostolle. Asia kuuluu viranomaiselle toimeenpantavaksi.

Lapin ELY hävittää päätöksellään metsälajit lintujensuojelualueelta. Kiistatta on osoitettu, että hakkuut vaikuttavat lintukantoihin ja metsälajien puuttuminen lintujensuojelualueen linnustosta on kriittinen tieto, joka hallinto-oikeuden tulee ottaa päätöksessään huomioon.

Jos ELY ei ole selvittänyt lintujen pesinnän kannalta merkittävimpiä alueita ennen toimenpiteisiin ryhtymistä, on aluesuojelu ainoa oikea mahdollisuus suojella lintujen pesämetsät ja turvata suojelualueen linnusto.

Pääasiana on se, että kun tiedetään, että metsien hävitys hävittää linnut alueelta, olisiko viranomaisen ja hankkeeseen ryhtyvän tullut arvioida vaikutukset linnustoon ennen hankkeisiin ryhtymistä vai ei? Koskeeko LSL Natura-arviointi metsien hakkuita vai ei? Kuinka Lapin ELY päättelee, ettei metsissä asuvia lintuja tarvitse suojella?

Kunnioittaen metsälintujen ja luonnon puolesta

Rovaniemellä 28.7.2025

SLL Lapin piiri ry