Vaaranlampien pumppuvoimalahankkeen YVA-ohjelman mielipide

2.4.2026

Mielipide Lupa- ja valvontaviraston 25.2.2026 kuulutukseen Vaaranlampien pumppuvoimalahankkeen (Kemijärvi) ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta (LVV-U/43011/2026)

Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri ry (lyhyemmin SLL Lapin piiri) kiittää mahdollisuudesta lausua koskien Vaaranlampien pumppuvoimalahankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelmaa.

YLEISTÄ

Pumppuvoimalahanketta suunnitellaan Kemijärven kaupunkiin Räisälän Vaaranlampien alueelle Kemijärven ranta-alueelle. Voimalahankkeen sähkönsiirtoyhteydet sijoittuvat sekä Kemijärven että Rovaniemen kaupunkien alueille. 

Pumppuvoimalahanke muodostuu noin 1110 hehtaarin laajuisesta tuotantoalueesta ja hankkeen vaatimasta sähkönsiirrosta. Tuotantoalueelle sijoitetaan yläallas patorakenteineen, vedensiirtotunneli vedenotto- ja purkurakenteineen, yhteys- ja evakuointitunneli, huoltotunneleja, maanalainen voimalaitos, maanalainen tai -päällinen muuntamo, huoltotiestö, ruopatun aineksen läjitysalue sekä osa voimajohdosta. 

KALASTOSELVITYKSISTÄ

eDNA ei välttämättä kerro jokihelmisimpukan esiintymistä alueella. YVAssa tulee kuvata myös tutkimussuunnitelma jos eDNA tulos antaa negatiivisen tuloksen eli että mitä sitten tehdään ja kuinka asia selvitetään.

Hankkeen suunnittelussa mahdolliset vaikutukset ulottuvat Ahvenojaan ja koko sen uoman mitalla kemijärveen. Ahvenojan kalaston liikenne tulee kuvata kolmesta pisteestä eli Kemijärveen laskevan osuuden, keskiosuuden ja Vaaranlammille liittyvän osuuden kalaliikenne, eli kuinka kalat käyttävät uomaa ja mitä kaloja / lajeja purossa liikkuu. Tämä on mahdollista tallentavalla lidar tutkalla/kameralla johon on mahdollista kytkeä laskuri ja mittausdatan keräävä laitteisto.

Paloelimnologia

Järvien ja puron osalta tulee tutkia myös pohjasedimentti ja selvittää vesien historia ja sen historiallinen lajisto sekä pohjaeläimet.

Vesien luokittelu

Vesien (Vaaranlammet ja Ahvenoja sekä lähteet) tulee kartoittaa ja selvittää niiden tila vesien luokittelun keinoin ja määritellä hankkeen vaikutukset eri osatekijöihin selvittää, jotta saadaan selville hankkeen vaikutukset vesiin.

LINNUSTOSELVITYKSISTÄ

Linnustoa on periaatteessa selvitetty alkutilanteen osalta lukuun ottamatta pesimälinnuston selvitystä. Selvityksissä on havaittu kanahaukkoja ja kalasääski, mutta pesäpaikkoja ei ole selvitetty. Pesäpaikat ja pesämetsät ovat lintu- ja luontodirektiivillä rauhoitettuja ja hankkeen vaikutusten arviointia yhdessä muiden hankkeiden kanssa ei ole mahdollista arvioida, ellei tiedetä eri lajien elinpaikkojen alueita tarkasti.

YVA-ohjelmassa esitetty pöllöselvitys ei ole riittävä hankkeen vaikutusten arvioimiseksi. Selvitys perustuu yhden kevään aikana (maaliskuu–huhtikuu 2025) tehtyihin yökuunteluihin eikä sisällä helmikuun inventointeja, päiväaktiivisten pöllölajien kartoitusta eikä pesimäympäristöjen potentiaalin tarkastelua. Lisäksi pöllökantojen voimakas vuosittainen vaihtelu myyrätilanteen mukaan lisää epävarmuutta yksivuotisen aineiston tulkinnassa. Pöllölajiston selvitystä tulee täydentää vähintään yhdellä lisäinventointivuodella siten, että inventoinnit kattavat helmi–huhtikuun soidinajan sekä päiväaktiiviset lajit. Lisäksi tulee tarkastella pesimäympäristöjen potentiaalia ja inventoida hankealueen lisäksi sen vaikutusalue. 

Pesimälinnustoselvityksen yksivuotinen aineisto ei huomioi boreaaliselle linnustolle tyypillistä voimakasta vuosittaista vaihtelua, eikä ole riittävä pumppuvoimalahankkeen YVA-selostuksen pohjaksi. Pesimälinnustoselvitystä tulee täydentää vähintään yhdellä lisäinventointivuodella hankkeen vaikutusalueella sekä tarkentaa suolinnuston inventoinneilla siten, että hankkeen vaikutukset myös EU lintudirektiivin liitteen I lajeihin voidaan arvioida luotettavasti.

Kanalinnut ovat Suomen erityisvastuulajeja ja niiden elinympäristöt ovat suojeltuja. 

Linnustoselvityksen perusteella alue vaikuttaa ylihakatulta ja linnuston osalta heikennetyltä pesimäympäristöltä. YVAssa on otettava kantaa myös siihen, kuinka linnuston tilaa hankkeella parannetaan. Linnusto ei kestä enää heikennyksiä.

Suomun metsän kestävä lintukanta tulee määrittää. 64km2 metsäalueella on havaittu vain yksi helmipöllö. Kestävä pesimälinnuston kanta olisi 6 helmipöllöreviiriä, kolme kanahaukka reviiriä, 10 tervapääsky paria ja 10 pesivää pohjantikkaparia. Metsäkanoista alueella tulisi elää 10 paria pyitä, 10 riekkoparia, 15 teertä ja 10 metsoa. Linnustoselvitys tulee tehdä koko vaikutusalueelta, jotta niitä voisi käyttää kaavoituksen pohjana. 

LEPAKKOSELVITYKSESTÄ

Suomessa on 13 eri lepakkolajia, joista pohjanlepakosta tehtiin kaksi havaintoa tuotantoalueelta. Havaintojen vähäisyyden vuoksi YVA-ohjelmassa ei esitetä maankäyttösuosituksia lepakoihin liittyen. Osa lepakoista on kuitenkin voinut jäädä havaitsematta, sillä joidenkin lepakkolajien ultraääni kuuluu vain lyhyen matkan päähän. Suomen Lajitietokeskuksen mukaan tuotantoalueelta tai sen lähistöltä 10 kilometrin säteeltä ei ole aiempia lepakkohavaintoja. Voimajohto-osuuksia ei kuitenkaan kartoitettu maastoselvityksin, joten perusteellisempi alueen kartoitus olisi suoritettava. 

Rakentaminen lepakoiden esiintymisalueella vaarantaa kyseisen alueen lepakkopopulaation kaventamalla ja pirstomalla lepakoiden elinympäristöä. Rakentamisen vuoksi lepakot joutuvat siirtymään uusiin elinympäristöihin, minkä lisäksi niiden määrä voi merkittävästi vähentyä. Lepakkoselvitystä pitää täydentää toisella seurantakaudella maastoon jätettävillä detektoreilla.

HYÖNTEISSELVITYKSET

Hankealueen hyönteiset on tutkittava perusteellisesti. Erityisesti EU:n luontodirektiivin liitteeseen IV kuuluvien jättisukeltajan (Dytiscus latissimus) ja kirjojokikorennon (Ophiogomphus cecilia) osalta on tehtävä kattavat kartoitukset, sillä Vaaranlampien alueella on runsaasti näille lajeille soveltuvia elinympäristöjä. 

VAIKUTUKSISTA PINTA- JA POHJAVESIIN

YVA-ohjelmassa on tunnistettu pumppuvoimalahankkeen keskeiset pohja- ja pintavesivaikutusten syntymekanismit pääosin asianmukaisesti. Arviointiohjelmaa tulee kuitenkin täydentää, jotta vaikutusten laajuus ja merkittävyys voidaan arvioida riittävällä varmuudella YVA-selostusvaiheessa. Erityisesti vedensiirtotunnelien, kalliotilojen sekä yläaltaan tiiveyteen liittyvät vaikutukset voivat kohdistua laajalle pohja- ja pintavesijärjestelmään sekä pienvesiin, lähteisiin ja talousvesikaivoihin.

YVA-selostusvaiheessa tulee esittää hankkeen vaikutusalueelle laadittava hydrogeologinen mallinnus, jossa tarkastellaan pohjaveden virtaussuuntia, ruhjevyöhykkeitä, muodostumis- ja purkautumisalueita sekä yhteyksiä pintavesiin. Mallia tulee hyödyntää vedensiirtotunnelien kuivatusvaikutusten laajuuden arvioinnissa sekä tarkkailuverkoston suunnittelussa.

Lähteet ovat keskeisiä pohjaveden purkautumispaikkoja, minkä vuoksi niiden tarkastelua ei tule rajata pelkästään luontoselvityksiin. YVA-selostuksessa tulee inventoida vaikutusalueen lähteet hydrogeologisesta näkökulmasta ja arvioida niiden virtaamamuutosten ja kuivumisen riski erityisesti tunnelilinjojen läheisyydessä.

YVA-selostuksessa tulee lisäksi esittää suunnitelma talousvesikaivojen kartoituksesta hankkeen vaikutusalueella sekä arvioida mahdolliset vaikutukset kaivojen vedenkorkeuteen ja vedenlaatuun.

Yläaltaan mahdollisen suotautumisen vaikutuksia pohjaveden pinnankorkeuksiin, pienvesiin ja alapuolisiin vesimuodostumiin tulee tarkastella tarkemmin. Arvioinnissa tulee huomioida myös mahdolliset vaikutukset Ahvenojan virtaamaolosuhteisiin sekä muihin pienvesiin, joihin hanke voi vaikuttaa suoraan tai epäsuorasti.

Pohja- ja pintavesien vuorovaikutusten tarkastelua tulee täydentää siten, että arvioinnissa esitetään vaikutukset Vaaranlampien, Ahvenojan sekä muiden tunnelilinjojen läheisten pienvesien hydrologisiin olosuhteisiin.

Lisäksi YVA-selostukseen tulee sisällyttää hankkeen vaikutusalueelle laadittava integroitu hydrologinen mallinnus. Pohjaveden ja pintaveden vuorovaikutukset ovat keskeisiä ekosysteemien toiminnan, vesivarojen kestävyyden sekä hankkeen ympäristövaikutusten ymmärtämisessä. Perinteiset kenttämittaukset tuottavat vain paikallisia ja ajallisesti rajattuja havaintoja, kun taas hydrologinen mallinnus mahdollistaa vuorovaikutusten alueellisen dynamiikan tarkastelun sekä muutosten ennakoinnin erilaisissa käyttötilanteissa. Mallinnus täydentää kenttähavaintoja erityisesti pohjaveden purkautumisalueiden tunnistamisessa ja on boreaalisissa ympäristöissä, joissa maaperän, turpeen syvyyden ja topografian vaihtelu vaikuttavat virtausprosesseihin voimakkaasti, keskeinen työkalu luotettavan vaikutusarvioinnin tekemiseksi ja haitallisten vaikutusten ehkäisemiseksi.

Pohja- ja pintavesivaikutusten tarkkailuohjelman periaatteet tulee esittää YVA-selostuksessa siten, että tarkkailu kattaa pohjaveden pinnankorkeudet ja laadun, lähteiden virtaamat, pienvesien hydrologian sekä Kemijärven purkualueen vedenlaadun ennen rakentamista, rakentamisen aikana ja käytön aikana.

KASVILLISUUSSELVITYKSISTÄ

Hankealueen luonnon monimuotoisuutta on tutkittu Suomen ympäristökeskuksen Zonation-aineiston perusteella. Aineiston perusteella tuotantoalueella on pääpiirteissään melko vähäinen monimuotoisuuspotentiaali ja lahopuupotentiaali. Vaikka suurin osa tuotantoalueesta on talouskäytössä olevaa havumetsää ja ojitettua suota, niin hankealueelle osuu myös monimuotoisempaa luontoa, etenkin Ylimmäisen Vaaranlammen ja Alimmaisen Vaaranlammen ympäristöissä. Hankealueen heikko luonnontilaisuus korostaa näiden monimuotoisempien alueiden merkittävyyttä. Sama koskee voimajohto-osuuksia. Zonation-aineiston perusteella voimajohto-osuuksien alueilla on pääpiirteissään alhainen monimuotoisuus- ja lahopuupotentiaali. Monimuotoisempaa metsäluontoa löytyy kuitenkin Kemijoen laajentumien yhteydestä. 

Voimajohto-osuuksille ja niiden läheisyyteen sekä tuotantoalueen läheisyyteen sijoittuu useampia Suomen metsäkeskuksen rajaamia metsälain erityisen tärkeitä elinympäristöjä (ETE). Metsälain (1093/1996, § 10) mukaan ETE-alueilla saa tehdä toimenpiteitä ainoastaan, jos elinympäristön ominaispiirteet säilyvät. Näin tuskin olisi kyseisen hankkeen tapauksessa, sillä voimajohtojen tieltä tulisi tuhota laajoja alueita luontoa. 

YVA-ohjelman mukaan hankkeella olisi lukuisia vaikutuksia alueen kasvillisuuteen. Rakentamisen vuoksi kasvillisuuspeite käytännössä häviäisi hankealueelta. Tämä olisi erittäin vahingollista etenkin yläaltaan alueella, sillä yläaltaan alueen monimuotoisempi luonto tuhoutuisi kokonaan rakentamisen seurauksena. Yläaltaan patoaminen vaikuttaa myös alueen vesitalouteen, millä on vaikutuksia alueen kasvillisuuteen. Vaikutuksia kasvillisuuteen aiheuttavat myös alueella lisääntyvä ihmistoiminta, rakentamisesta johtuva reunavaikutuksen lisääntyminen sekä laajemman tieverkoston rakentaminen, mikä edesauttaa vieraslajien leviämistä. Hankkeen rakentaminen pirstoo metsäympäristöä, mistä on kielteisiä seurauksia alueen kasvipopulaatioille. Hankkeella on myös mahdollisia yhteisvaikutuksia kasvillisuuteen ja luontotyyppeihin alueen muiden hankkeiden, erityisesti Kapustan, Ailangantunturin ja Askanaavan pumppuvoimalahankkeiden kanssa. Kun näiden neljän hankkeen yhteisvaikutukset ottaa huomioon, tuloksena saattaa olla suuria aloja tuhoutunutta kasvillisuutta sekä pirstoutuneita elinympäristöjä, joiden vaikutukset ulottuvat myös hankealuetta ympäröivään luontoon. 

YVA-ohjelmassa kerrotaan, että maastoselvityksiin käytettiin yhteensä 11 maastopäivää, minkä lisäksi alueen kasvillisuutta ja luontotyyppejä on selvitetty myös muiden hankkeiden maastoselvitysten yhteydessä. YVA-ohjelmassa kuitenkin keskitytään maastoselvitysten sijaan Zonation-aineistoon sekä Suomen lajitietokeskukselta tilattuihin tietoihin huomionarvoisista lajeista. Jotta saataisiin luotettavaa tietoa hankealueella todellisuudessa esiintyvistä huomionarvoisista luontotyypeistä ja kasvillisuudesta, tulisi alue kartoittaa maastossa perusteellisesti esitietoaineistoihin nojaamiseen sijaan. Suomen lajitietokeskuksen aineiston mukaan tuotantoalueelta ei ole aiempia havaintoja huomionarvoisista kasvilajeista. Alle sadan metrin etäisyydeltä voimajohto-osuus B:stä on aiempia havaintoja kahdesta uhanalaisesta sammallajista. Aiempien havaintojen puuttuminen ei kuitenkaan tarkoita, etteikö alueella olisi huomionarvoista kasvilajistoa. Tämän vuoksi hankealue sekä Zonation-aineiston mukaiset monimuotoisuudeltaan arvokkaammat kohteet, esimerkiksi Vaaranlampien ja Kemijoen laajentumien ympäristöt, tulisi kartoittaa perusteellisesti huomionarvoisten luontotyyppien ja kasvilajien varalta. Vain tällä tavoin voidaan varmistua siitä, ettei huomionarvoista luontoa jää yläaltaan, purkuputkien ja siirtolinjojen alle. 

Vesistöjen muuttaminen (Ahvenoja) vaikuttaa joen vesikasvillisuuteen ja eläimistöön.

YVA-ohjelman mukaan kartoituksia ei kohdennettu koko hankealueelle, vaan kartoituksissa keskityttiin lähtötietojen perusteella huomionarvoisimpiin luontotyyppi- ja lajikohteisiin sekä alueisiin, joihin arvioidaan kohdistuvan vaikutuksia. Koska koko hankealuetta ei ole kartoitettu, tämä lisää entisestään tarvetta lisäselvityksille. Huomionarvoisia luontotyyppejä ja lajistoa saattaa esiintyä hankealueella myös lähtötietojen perusteella rajattujen alueiden ulkopuolella. Luonnon tuhoutumisella ja pirstoutumisella hankealueella olisi kielteisiä vaikutuksia näihin luontotyyppeihin ja lajeihin. 

Voimajohto-osuuksien A ja E kohdalla on maakuntakaavaan merkitty ekologinen yhteystarve. Lisäksi voimajohto-osuus A läpäisee Ottavaaran Natura-alueen sekä samalla alueella olevan Ottavaaran luonnonsuojelualueen luoteiskulman Ailanganjärven kohdalla. YVA-ohjelmassa kerrotaan, että pumppuvoimaloiden vaikutuksista luonnonympäristöön ei juurikaan ole tutkimustietoa, mutta ohjelmassa kuitenkin myönnetään, että saatavilla olevan tiedon perusteella merkittäviä vaikutuksia Natura-alueelle ei voida täysin sulkea pois. Hankkeen vuoksi alueelta menetettäisiin luonnontilaista puustoista suota, minkä lisäksi se aiheuttaisi kielteisiä reunavaikutuksia jäljelle jäävään Natura-alueen eteläosaan.  

LOPUKSI

Suunniteltu pumppuvoimalahanke Kemijärven Räisälän Vaaranlampien alueella on laaja ja monivaikutteinen kokonaisuus, jonka ympäristövaikutukset ulottuvat vesistöihin, pohjavesiin, lajistoon ja ekosysteemeihin paikallisesti sekä laajemmin Kemijärven ja Rovaniemen alueille. Esitettyjen selvitysten perusteella YVA-aineisto on monilta osin puutteellinen eikä ilman lisäselvityksiä mahdollista luotettavaa vaikutusten arviointia.

Erityisesti kalaston, linnuston, lepakoiden, hyönteisten sekä kasvillisuuden osalta tarvitaan kattavampia ja monivuotisia maastoselvityksiä, jotta alueen todellinen ekologinen tila ja hankkeen vaikutukset voidaan arvioida. Vesistövaikutusten osalta keskeistä on pohja- ja pintavesien vuorovaikutusten syvällinen tarkastelu, lähteiden ja pienvesien inventointi sekä hydrologisen mallinnuksen hyödyntäminen vaikutusten ennakoinnissa.

Hankkeen vaikutukset voivat kohdistua merkittävästi luonnon monimuotoisuuteen, suojeltuihin elinympäristöihin sekä vesitalouteen. Lisäksi yhteisvaikutukset muiden alueelle suunniteltujen hankkeiden kanssa voivat kasvattaa kokonaisvaikutuksia huomattavasti.

Kokonaisuutena arvioiden YVA-selostusta tulee täydentää merkittävästi, jotta päätöksenteko voi perustua riittävään, luotettavaan ja ajantasaiseen tietoon hankkeen ympäristövaikutuksista.

Rovaniemellä 2.4.2026

Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri ry