Muistutus IceCube Levi Oy:n ympäristölupahakemuksesta moottoriradalle Kittilän Kehtosvasan alueella

Muistutus asiassa Kittilän kunnan rakennus- ja ympäristölautakunnan kuulutus 29.10.2025: Moottoriradan ympäristölupahakemus, Icecube Levi Oy, Kehtosvasan alue, Veitservasa, Kittilä

Asia

Ympäristönsuojelulain (527/2014) 27 §:n mukainen ympäristölupahakemus ja ympäristönsuojelulain 199 §:n mukainen toiminnan aloittamislupahakemus koskien talviaikaista ulkona sijaitsevaa moottorirataa Kehtosvasan alueella.

MUISTUTUS VIRANOMAISEN 29.10.2025 KUULUTUKSEEN

Icecube Levi Oy hakee ympäristölupaa talviaikaiselle ajoharjoitteluradalle Kittilän kunnan Kehtosvasan alueelle, Metsähallituksen omistamille kiinteistöille 261-893-10-1 ja 261-409-66-2. Kuulutuksen mukaan hankealue on noin 216 hehtaarin laajuinen rakentamaton metsä- ja suovaltainen alue noin 9 kilometriä Sirkan kylältä luoteeseen, ja lähin asutus sijaitsee noin 1500 metrin etäisyydellä. Hakemusasiakirjojen mukaan alueella ei ole nykyistä toimintaa, ja suunniteltu toiminta koostuu talviaikaisesta moottoriajoneuvojen ajoharjoittelusta ulkoradalla.

Muistutukset ja mielipiteet on tullut toimittaa Kittilän rakennus- ja ympäristölautakunnalle 5.12.2025 mennessä. Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri (myöhemmin: SLL Lappi) on tehnyt tietopyynnön asiassa 26.11.2025 koskien salattua luontoselvitystä, sekä lisäaikapyynnön 3.12.2025 kysyen samalla tietopyynnön käsittelyn tilannetta, jonka myötä olemme saaneet salatun luontoselvityksen käyttöömme ja toimitamme lausuntomme myönnetyn lisäajan puitteissa. Huomautamme, että luontoselvityksistä tulisi julkaista aina saataville julkinen versio, josta on salattu vain salassapitoa vaativat kohdat.

Arvio hankkeen vaikutuksista ja lupaharkinnasta

Icecube Levi Oy:n hakemuksen mukaan hankealueen koko on noin 216 hehtaaria, ja alue on “rakentamatonta metsä- ja suovaltaista aluetta” (Kuulutus 29.10.2025, s. 1). Lisäksi hakemuksen liitteenä oleva kokonaishankkeen kuvaus esittää, että varsinainen kokonaisuus käsittää tulevina vuosina laajempia alueita, 490 hehtaaria, sekä mahdollisen myöhemmän laajenemisreservin 350 hehtaaria. Ei ole tuotu ilmi, miksi hanke halutaan luvittaa kahdessa osassa, kun jo hankepapereissa on tuotu esille hankkeen lopullinen laajuus. Vedenottoa on käsitelty kuitenkin ainoastaan ensimmäisen vaiheen osalta. Osin hakemuksen tiedoissa jää epäselvyyttä siitä, missä puhutaan koko hankekokonaisuudesta ja missä vain ensimmäisestä vaiheesta.

Hakemuksen ja sen täydennysten perusteella hanke sijoittuu merkittävältä osin luonnontilaiselle suoalueelle, joka on Levin osayleiskaavassa (2008) määritetty osaksi Kulkuvuoma-Köngäksen monimuotoisuusaluetta. Suoalueen käsittelyä kuvaillaan siten, että “suoalueella poistetaan ajoradoilta puut ja kivet” ja “maan jäädyttyä mättäät ja kannot jyrsitään pois ajoratojen korkoon” (Täydennyspyyntö 17.4.2025, s. 6). Samassa kohdassa todetaan, että radat “pyritään suunnittelemaan maanmuotojen mukaisesti”, mutta maaperään kajoamista ei suljeta pois. Puusto tullaan poistamaan ajoradoilta noin 15 m leveydeltä. 

Maanottoa ja läjitystä ei ole käsitelty, eikä myöskään ole esitetty, minkälaista olisi maaperään kajoava toiminta ja minkälaisia mahdollisia luontovaikutuksia tällä olisi. Katsomme, että esitetyt rakentamistoimet on kuvattu liian yleisluontoisesti ja suppeasti, että niistä voisi hahmottaa mahdollisen ympäristöhaitan laatua ja laajuutta riittävällä tasolla. Hydrologisia vaikutuksia ei ole käsitelty lainkaan. Katsomme, että hakemusta tulisi näiltä osin täydentää.

Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piirin kanta ajoharjoittelurataan on ensisijaisesti kielteinen, liittyen alueella ja sen läheisyydessä esiintyviin luontoarvoihin. Toissijaisesti Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri katsoo, että hankkeen rata-alue 2.1 tulisi rajata pois hankkeen piiristä alueen erityisten luontoarvojen turvaamiseksi. 

Hanke voi edellyttää vesilain mukaisia lupia

Hakemuksesta ja täydennyksistä ilmenee, että radan toteuttaminen sisältää “maan muokkausta ratapohjaksi” luonnontilaisella suolla, laajoja puustonpoistoja, sekä pintavesialtaan rakentamisen, jonka sijoitus on kiinteistörajan tuntumassa (Täydennyspyyntö 17.4.2025, s. 7). Nämä toimet vaikuttavat suoraan alueen vesitalouteen ja puro-uomiin. 

Suoalueiden hydrologia on erityisen herkkä ojitukselle, maanmuokkaukselle, ja rakenteellisille muutoksille, mutta hakemuksesta ei ilmene vesitalousselvitystä eikä arviointia siitä, edellyttääkö hanke vesilain mukaista lupaa, tai minkälaisia hydrologisia vaikutuksia hankkeella on. Koska hankealueella on luonnontilaista suota ja useita vesilain suojaamia kohteita, maankäyttötoimenpiteet voivat täyttää vesilain 3 luvun 2 §:n mukaisen luvanvaraisen vesitaloushankkeen tunnusmerkit. Hakija ei ole esittänyt selvitystä siitä, miksi vesilain mukaisia lupia ei tarvittaisi.

Vesilain 3 luvun hankkeilla on ratkaiseva merkitys myös toimivaltaisen ympäristölupaviranomaisen määräytymisessä, sillä ympäristönsuojelulain mukaan vesilain mukaiset luvat edellyttävät asian käsittelyä aluehallintovirastossa. Koska hakemuksessa kuvattuun toimintaan sisältyy suon hydrologiaan puuttumista sekä pintavesialtaan rakentamista, kyse voi olla vesilain mukaisesta vesitaloushankkeesta — ja tällöin ympäristöluvan tulee olla AVI:n myöntämä.

Hanke suhteessa luvitukseen ja kaavoitukseen

Hakemus rajaa ympäristöluvan koskemaan 216 hehtaarin aluetta. Lisäksi hakemuksen kokonaishankesuunnitelmassa esitetään, että hankealueen todellinen kokonaislaajuus olisi 490 hehtaaria, ja etelään sijoittuva Ruokkovuoman alue (350 ha) on varattu hankkeen “laajenemisreserviksi”. Yhteensä moottoriajoneuvotoiminnan potentiaalinen toiminta-alue olisi siten jopa noin 840 hehtaaria. Tällaisella laajuudella kyse voi olla huomattavan ympäristövaikutuksen hankkeesta, jonka vaiheittainen luvitus voi johtaa ympäristövaikutusten aliarviointiin. Hakemusaineistosta ei ilmene, miksi hanke on jaettu osiin eikä perusteltu, miksi kokonaisuutta ei ole arvioitu yhtenäisenä maankäyttöhankkeena.

Maakuntakaavassa hankealueelle on suunniteltu kylmäteknologian testausalue, mikä ei täsmää suoraan nykyistä haettua käyttötarkoitusta. Asiassa on myös tärkeää tarkastella, onko kaava alueella katsottava vanhentuneeksi, eli onko sitä tarkasteltava uudelleen ennen hankkeen luvitusta.

Vaikutukset pohjavesiin ja hydrologisiin olosuhteisiin

Ympäristölupahakemuksessa esitetään, että hankkeen vedenkulutus olisi 42–120 m³ vuorokaudessa, ja vedenotto perustuisi kahteen porakaivoon, joiden yhteenlaskettu ottokapasiteetti olisi 140 m³ vuorokaudessa. Myöhemmin hakemuksessa käsitellään lisäksi juomavedeksi tarvittavan veden määrää, jonka arvio on 20 l/asiakas/päivä, enimmäisarvio 300 l/vrk. 

Vedenotto edellyttää vesilain (587/2011) 3 luvun 3 § mukaista lupaa aina, kun otettava määrä on yli 250 m³/vrk. Hankkeen ollessa esitetty luvitettavaksi vaiheittain tulisi hakijan esittää arvio siitä, ylittyykö 250 kuution raja myöhemmässä vaiheessa. Ottaen huomioon, että hankkeen kokonaispinta-alaksi on tulevaisuudessa esitetty 490 ha + mahdollinen laajenemisreservi 350 ha, pidämme varsin mahdollisena, että 250 kuution raja ylittyy hankkeen pinta-alan kasvaessa jo 490 hehtaariin. Näin ollen katsomme, että hanke olisi tullut luvittaa kokonaisuutena.

Hakemuksessa ei ole esitetty arviota vedenoton yhteisvaikutuksista alueen pohjavesiin, suon vedenpinnan tasoon, suolajistoon tai hankealueen puroihin. Hankealue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella, mutta alueen luonnontilaisten soiden hydrologia perustuu luonnontilaisen suoekosysteemin ja pintavesiuomien jatkumoon, joita pohjaveden alenema voi muuttaa. Lisäksi alueella esiintyy pohjavesivaikutteisia lajeja, kuten lettorikkoa.

Esitetty vedenkulutus vastaa: 

 • 2025–2026: noin 7 682 m³
• 2026–2028: noin 13 366 m³
• 2028–2030: noin 21 766 m³

= yhteensä noin 42 813 m³

Näin suuri vesimäärä edellyttää hydrologista tarkastelua erityisesti, koska hakijan mukaan ratapohjien toteutus sisältää puuston poistoa, mättäiden ja kantojen jyrsintää sekä maapohjan tasaamista, joka tapahtuu osin myös suoalueella. Jäädyttämiseen käytetyn veden sulaessa osa siitä voi muodostaa pohjavettä, mutta osa kulkeutuu pintavaluntana, ja osa lisäksi haihtuu. Lisäksi valuma-alue ja ratojen sijoittuminen määrittää sitä, mihin vettä päätyy ja mistä sitä poistuu. Osana hanketta tulisi tarkastella arvioituihin ajomääriin pohjautuen myös ajoharjoitusradasta aiheutuvien haitta-aineiden kulkeutumista.

Hankealueella sijaitsevat Ylijoen sivupuro, lähdepurot, lähteet ja tihkupinnat ja pienemmät ojat, norot voivat olla herkkiä pohjaveden pinnan muutoksille. Hakemuksessa ei ole arvioitu hankkeen hydrologisia riskejä.

Hakija on esittänyt, että “[t]arkoitus on mitata ensimmäisenä toimintavuotena seuraavien vuosien kokonaiskulutus ja seurata tiiviisti vedenkulutusta sekä vedenkäytön vaikutuksia. Mittaukseen on suunniteltu käytettäväksi kaivoissa ulos pumppauksen yhteydessä virtausmittareita sekä keräysaltaissa kuormapäiväkirjaa”. Kuitenkin ympäristölupavaiheessa tulisi esittää riittävät tiedot hankkeen ympäristövaikutusten arvioimiseksi. Hankkeen tulee siis arvioida riittävällä tasolla vedenkäytön vaikutukset ennakkoon, sisältäen pohjavesiin kohdistuvan vaikutuksen.

SLL Lappi katsoo, että hanketta on mahdollisesti syytä tarkastella vesitaloushankkeena vesilain 3 luvun 2 §:n ja 3 §:n nojalla. Vesitaloushankkeen luvanvaraisuus perustuu siihen, että suunniteltu moottorirata sijoittuu suo- ja puroalueelle, jossa esiintyy erityisiä luontoarvoja ja pohjavesivaikutteista lajistoa, hanke edellyttää pohjaveden ja pintavesien käyttöönottoa ja vedenottoa, sekä maanmuokkausta luonnontilaisella suolla. Näin ollen luvan myöntämisestä on päätettävä vesitalouslain mukaisesti valtion ympäristölupaviranomaisen toimesta. 

Edellä mainituista syistä katsomme, että hakijan on esitettävä pohjavesivaikutusten ja hydrologisten olosuhteiden kattava selvitys, joka sisältää:
– vedenoton vaikutusarvion vuositasolla (15 330–43 800 m³/v),
– pohjaveden pinnan korkeuden muutoksia koskevan mallinnuksen,
– arvion vaikutuksista suoalueiden vesitalouteen, kuivumisriskiin ja lajistoon,
– tarkastelun vaikutuksista Ylijoen sivupuron ja muiden alueella sijaitsevien purojen virtaamiin.

Vaikutukset luontoon

Alueen itäosassa esiintyy useita huomionarvoisia suojeltavia kasvi- ja lintulajeja sekä erityisiä luontotyyppejä, kuten lettoja ja sarakorpia. Suojeltavat alueet on ilmaistu huomioitavan “suojavyöhykkein”, täsmentämättä kuitenkaan miten tämä tulee vaikuttamaan hankekokonaisuuteen. 

Hankealueella sijaitsee arvoluokkien 2, 3 ja 4 luontokohteita, sekä arvoluokan 1 kohteita: lettorikko- ja lapinleinikkiesiintymiä (luontodirektiivi IV b), sekä soikkokaksikkoa, jonka esiintymisalue on myös vesilain 11§ suojaa nauttiva. Lisäksi esiintyy mm. pohjanhuurresammalta ja punakämmekkää, joiden esiintymät tulee turvata.  Luontoselvityksessä on esitetty arvoluokan 1 kohteiden ja vesilain 11§ luontotyyppien osalta: “Maankäytössä on huomioitava, ettei pohja- ja pintaveden virtauksiin kohdistu muutoksia, kuten ojien kaivamista. Talviaikainen esiintymän yli tai sen välittömässä läheisyydessä sijaitseva ajoura voi muuttaa lajien kasvupaikkojen olosuhteita ja vesitaloutta uran aiheuttaman jäätymisen seurauksena” (s. 24, Luontoselvitys Kangas / Jokela Capital Oy). Yhdymme tähän näkemykseen ja katsomme, että hankealue 2.1 voi vaarantaa alueen luontoarvoja.

Linnuston ja eläimistön arvioinnissa on huomattava että vaikutusalue ulottuu ulommaksi kuin kiinteistön raja ja alueen ulkopuolisen alueen linnustoon voi aiheutua vaikutuksia. Linnustoselvitysten menetelmät ja laajuus tulee tarkastella uudelleen että voidaan varmistua siitä, että onko hankkeella linnustovaikutuksia ja minkälaisia. Linnustoselvitykset tulee tehdä helmikuun ja elokuun välillä.

Olisi myös tärkeää täydentää lintuselvityksiä, koska huonon myyrävuoden vuoksi lintuselvitysten edustavuus alueelta on kyseenalainen. Lisäksi pöllöselvitystä ei ole tehty lainkaan. Pöllöjen kevätlaulut ovat aikaistuneet, ja voivat alkaa nykyään jo helmikuun puolella. Moottoriradan toimintakausi voi haitata lintujen soidinta, hankealueella sijaitsee myös (poistettu esiintymistietoa) ja (poistettu esiintymistietoa) sijaitsee sen välittömässä läheisyydessä. Lisäksi tulisi arvioida hankkeen vaikutukset muuttolinnustoon ja erityisesti suojeltuihin lajeihin, joiden ruokailu- ja muuttolennot voivat kulkea alueen läpi.

Hankkeen rakennustyöt on esitetty aloitettavan jo ympäristöluvituksen lausuntoajalla, mikä herättää kysymyksiä siitä, tullaanko luontoarvoja huomioimaan riittävällä tasolla.

Lopuksi

SLL Lappi katsoo, että hanketoimijan tulee pidättäytyä kaikista valmistelevista rakennustoimista siihen asti, että hanke on asianmukaisesti luvitettu. Puuston poisto, maan pinnan jyrsiminen, koneilla liikkuminen maastossa, tielinjaukset ja teiden rakentaminen aiheuttavat hydrologisia ja ekologisia muutoksia. Ennen rakennustoimien aloittamista on oltava selvitetty lajisto ja ympäristövaikutukset riittävällä tasolla. 

Hanketoimijan tulisi täydentää ympäristölupahakemustaan selvityksellä siitä, mikä on arvioitu vedenotto hankealueen kasvaessa 490 hehtaariin, ja miksi hanketta ei ole esitetty luvitettavaksi suoraan 490 hehtaarin alalla, kun hankehakemuksesta käy suoraan ilmi, että tämä on hankkeen toteutuma, ja vain lisäreservi 350 ha on ehdollinen. Lisäksi ympäristölupahakemusta tulisi täydentää hydrologisten vaikutusten tunnistamisen ja minimoimisen osalta, luontoselvitysten osalta, sekä hankkeen toimenpiteiden kuvauksen osalta. Katsomme, että nykymuodossaan ympäristölupahakemus ei ole riittävällä tasolla sen hyväksymiseksi. Annettujen tietojen perusteella hanke ei ole ympäristön kannalta kestävä ja siihen sisältyy liikaa epävarmuuksia luontoarvojen tunnistamisesta ja turvaamisesta. Hankkeen toteutuksella voi olla luonnon monimuotoisuutta ja elinympäristöjen kytkeytyvyyttä heikentäviä vaikutuksia. Hanketta ei siten tulisi toteuttaa, ja hankkeen mahdollinen ympäristöluvituksen jatko tulisi mahdollisesti siirtää AVI:n käsiteltäväksi. Lisäksi kaavoituksessa tulisi arvioida, onko kaava alueella katsottava käytännössä vanhentuneeksi.

10.12.2025

Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri ry