Lausunto Oulangan kansallispuiston hoito- ja käyttösuunnitelmasta

Lausunto Oulangan kansallispuiston hoito- ja käyttösuunnitelmasta

Metsähallitus

kirjaamo@metsa.fi

Viite

Lausuntopyyntönne 9.7.2026

Määräpäivä

31.8.2026

Lausunnon antaja

Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri ry

LAUSUNTO OULANGAN KANSALLISPUISTON HOITO- JA KÄYTTÖSUUNNITELMAN JA JÄRJESTYSSÄÄNNÖN LUONNOKSESTA

Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri ry (myöhemmin: Lapin piiri) kiittää mahdollisuudesta lausua asiassa.

Yleistä

Lapin piiri pitää hyvänä lähtökohtana sitä, ettei suunnitelmalla tavoitella Oulangan kansallispuiston kävijämäärien kasvattamista eikä kävijöitä ohjata uusille alueille. Kansallispuiston käytön tulee perustua ensisijaisesti luonnonarvojen turvaamiseen. Virkistyskäyttö on sovitettava alueen ekologiseen kestävyyteen.

Lapin piiri pitää myönteisenä myös sulan maan aikaisen pyöräilyn rajoittamista. Pyöräily tulee ohjata esitetysti kulutusta kestäville teille ja erikseen osoitetuille reiteille siten, ettei siitä aiheudu haittaa herkille luontotyypeille, lajistolle tai muille luonnossa liikkujille, kuten nyt on pyritty tekemään. Tämä edistää myös luonnossa liikkumisen turvallisuutta ja vähentää onnettomuusriskiä, joka vähentää yhteiskunnalle koituvia luonnon virkistyskäytöstä aiheutuvia kuluja.

Herkkien luontoarvojen vyöhykkeet

Lapin piiri pitää uusia herkkien luontoarvojen vyöhykkeitä tarpeellisena keinona vaateliaan ja kulumiselle herkän lajiston turvaamiseksi. Vyöhykkeiden tilaa ja käytönohjauksen toimivuutta tulee seurata järjestelmällisesti. Mikäli opastus ja liikkumisen vapaaehtoinen ohjaaminen eivät riitä turvaamaan luontoarvoja, tulee Metsähallituksen ryhtyä varovaisuusperiaatteen mukaisesti tehokkaampiin suojelutoimiin.

Ilmastonmuutokseen varautuminen

Suunnitelmassa on aiheellisesti tunnistettu ilmastonmuutokseen varautumisen tarve, joka on jo näkynyt joidenkin huollettavien paikkojen liikkumishaasteina. Palvelurakenteiden sijoittumista on voitava ohjata ilmastonmuutoksen edetessä. Arviointia tulisi tehdä myös siitä, minkälaisia haasteita ilmastonmuutos asettaa luonnonsuojelullisten arvojen turvaamiseen. Metsien lisääntynyt kasvu muokkaa pienilmastoa ja elinympäristöjä. Yhä useammat aapasuot kasvavat umpeen. Muutoksia aiheuttavat myös äärevien sääilmiöiden lisääntyminen sekä lumipeitteisen ajan väheneminen. Onkin tärkeää, että Luontopalveluilla on riittävät resurssit tehdä seurantaa suojelualueiden suojeluperusteista ja niiden mahdollisista ilmaston lämpenemisestä aiheutuvista muutoksista.

Yritystoiminta

Lapin piiri katsoo, että muotoilu “Tavoitteena on, että kaikilla alueen yrittäjillä on yhteistyösopimus ja vuokralaisilla vuokrasopimus” olisi aiheellista kirjata tiukemmin muodossa “Kaikilla alueen yrittäjillä tulee olla yhteistyösopimus ja vuokralaisilla vuokrasopimus”.

Maastoliikenne ja erävalvonta

Maastoliikenteen laajentamiseen Lapin piiri suhtautuu varauksellisesti. Kansallispuistossa maastoliikenteen tulee olla poikkeuksellista ja rajautua vain välttämättömään liikenteeseen. Ennen lupien myöntämistä tulee arvioida liikenteen tarpeellisuus, vaihtoehtoiset toteutustavat sekä vaikutukset luontotyyppeihin, lajistoon, maaperään, vesistöihin ja alueen erämaisuuteen.

Epävarmassa tilanteessa ratkaisu on tehtävä luonnonsuojelun hyväksi. Myönnettyjen lupien määrää, sijoittumista ja vaikutuksia tulee seurata, ja lupakäytäntöjä on voitava tiukentaa havaittujen haittojen perusteella.

Lapin piiri esittää lisäksi, että Oulangan kansallispuiston erävalvontaa ja sen näkyvyyttä lisätään erävalvonnan resurssien kasvaessa. Valvontaa tarvitaan erityisesti kalastuksen, metsästyksen, maastoliikenteen ja liikkumisrajoitusten noudattamisen varmistamiseksi. Lisäksi valvontaa tulee keskittää matkailuyritysten toimintaan alueella, kuten muissakin pohjoisen kansallispuistoissa. On tärkeää, että pelisäännöt ovat kaikille matkailuyrittäjille samat. Valvonta on usein paras tapa edistää tämän toteutumista.

Luonnonsuojelun edunvalvonta

On kannatettavaa, että valuma-alueiden ennallistamisessa pyritään tekemään edunvalvontaa paikallisten vesistöjen tilan parantamiseksi myös yksityismailla. Lapin piiri suosittaa, että tätä edunvalvontaa tulisi tehdä myös ennaltaehkäisevästi lausumalla kriittisesti esimerkiksi luonnonsuojelualueisiin rajautuvista hakkuusuunnitelmista sekä muista maankäytön suunnitelmista, jotka voivat aiheuttaa vaikutuksia melun, pölyn, ravinteiden tai haitta-aineiden muodossa suojelualueelle. 

Oulangan taimen

Lapin piiri katsoo tärkeäksi, että Metsähallitus on asettanut selkeäksi tavoitteeksi Oulangan taimenkannan turvaamisen. Häviämisuhan torjumisen tulee olla kalastuksen järjestämisessä ensisijaista. Tarvittavat rauhoitukset, saalis- ja pyyntirajoitukset sekä veden lämpötilaan perustuvat lupamyynnin keskeytykset tulee toteuttaa riittävän vaikuttavina.

Taimenkannan elvyttämistä (poikasistutukset, ylisiirrot, seuranta) tulee jatkaa tutkimustietoon perustuen. Toimenpiteiden vaikuttavuudesta ja taimenkannan kehityksestä tulee tiedottaa avoimesti.

Majavakannan seuranta

Kanadanmajavan poistotoimia suunniteltaessa on tehtävä ensin lajinmääritys riittävällä varmuudella. Alueelta tulee kerätä lastunäytteitä geneettistä lajintunnistusta varten, sillä euroopanmajava on viime vuosina levittäytynyt uusille alueille.

Mahdollisista euroopanmajavahavainnoista sekä majavakantojen kehityksestä tulee tiedottaa aktiivisesti alueen toimijoille, metsästäjille ja paikallisille asukkaille. Euroopanmajavan mahdollinen esiintyminen tulee ottaa huomioon kaikkien kanadanmajavaan kohdistuvien poistotoimien suunnittelussa.

Palvelurakenteiden ja reittien ylläpito ja huolto

Lapin piiri pitää tulettomien taukopaikkojen osuuden kasvattamista pääosin kannatettavana. Tulettomat taukopaikat vähentävät polttopuuhuollon tarvetta, maastoliikennettä ja ympäristökuormitusta. Ratkaisua ei kuitenkaan tule soveltaa kaavamaisesti kaikkiin taukopaikkoihin ja reitteihin. 

Erityisen tärkeää on lisätä viestintää HKS:ssa ehdotetusti siitä, kuinka polttopuun käyttöä voi vähentää ja mitkä polttopuun kustannukset ovat ja mistä ne ovat pois. Yhä harvempi ymmärtää, kuinka paljon nopeammin, helpommin ja pienemmällä tulella saa makkaran tulisteluun sopivan nuotion kun käyttää riittävän pientä puuta. Yhä harvempi osaa edes tehdä pieniä klapeja, huolimatta Metsähallituksen taukopaikoilla yleistyneistä kirveen korvanneista halkaisuterätelineistä. Voisi olla hyvä laittaa tarjolle suosituimmille taukopaikoille kahta eri kokoa halkaisuteristä, joista isompi olisi klapin halkaisuun tarkoitettu teline ja toinen olisi pienimiseen. Tärkeää olisi myös viestiä, ettei ole “kohteliasta” jättää tulia seuraavalle, vaan päinvastoin tämä on paloturvallisuusriski ja osoitus siitä, että puuta lienee ollut käytössä alunperinkin liikaa.

Lapin piiri katsoo, että erämaisten reittien, kuten Keroharjun reitin, olisi hyvä jatkossakin säilyä palvelurakenteineen (köysivene, laavu, tulipaikat, autiotupa, sillat). On tärkeää, että alueellisesti turvataan suosittujen päiväretkikohteiden lisäksi hiljaisempia ja erämaisempia reittejä, jotka mahdollistavat luonnon tarkkailun rauhassa. Syrjäiset reitit ovat usein myös paikallisten asukkaiden suosimia, ja niiden reitit ja palvelurakenteet parantavat marjastajien, kalastajien ja eränkävijöiden turvallisuutta. Keroharjun reitillä tulee säilyttää mahdollisuus perinteiseen laavulla tulisteluun ja yöpymiseen. Erämaisemmat syrjäseutujen reitit ylläpitävät osaltaan suomalaista perinteistä retkeilykulttuuria ja tarjoavat turvallisen ympäristön luonnossa liikkumisen taitojen kehittämiseen. 

Retkeilyrakenteet kulttuuriperintönä

Laavut, pitkokset ja muut perinteiset retkeilyrakenteet tulee tunnistaa osaksi kansallispuistojemme kulttuuriperintöä. Ne ilmentävät kansallista retkeilyhistoriaa, luonnossa liikkumisen tapoja ja eräperinnettä.

Retkeilyrakenteiden kulttuurihistorialliset arvot tulee inventoida ja ottaa huomioon ennen rakenteiden poistamista, siirtämistä tai palvelutason muuttamista. Rakenteita koskevissa ratkaisuissa ei tule tarkastella ainoastaan niiden huoltokustannuksia, vaan myös merkitystä turvallisuudelle, paikalliselle käytölle ja elävän kulttuuriperinnön säilymiselle. Rauhallisemmilla reiteillä laavuihin ja pitkoksiin kohdistuva käyttöpaine säilyy maltillisena, jolloin myös niiden huolto on mahdollista harvennetulla välillä.

Yhteenveto

Lapin piiri pitää suunnitelman lähtökohtia pääosin kannatettavina. Erityisen myönteisiä ovat kävijämäärien kasvattamisesta pidättäytyminen, sulan maan aikaisen pyöräilyn rajoittaminen, herkkien luontoarvojen vyöhykkeet sekä tavoite turvata Oulangan taimenkanta. Maastoliikenteen lisäämiseen tulee kuitenkin suhtautua varovaisuusperiaatteen mukaisesti, ja alueen erävalvontaa on tarpeen vahvistaa. Ilmastonmuutoksen vaikutusten seurantaan ja suojeluperusteiden turvaamiseen tulee osoittaa riittävät resurssit. Hiljaisia ja erämaisia reittejä tulee säilyttää jatkossakin. Laavut, pitkokset ja muut perinteiset retkeilyrakenteet on tunnistettava osaksi kansallispuistojen kulttuuriperintöä. Oulangan hoito- ja käyttösuunnitelman ja järjestyssäännön tulee ensisijaisesti turvata alueen luonnonsuojelullisten arvojen säilymistä nyt ja tulevaisuudessa.

Lapin piiri on mielellään mukana myös jatkossa kaikissa Luontopalveluiden yhteistyöryhmissä, jotka liittyvät Lapin alueen luonnonsuojeluun ja virkistyskäyttöön. Toivomme, että meidät kutsutaan myös tilaisuuksiin, joissa käsitellään matkailualueita ja matkailun painetta luonnonsuojelualueilla, jotta voimme vaikuttaa luonnon monimuotoisuuden puolesta myös näissä maankäytön asioissa.

22.7.2026

Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri