Juhlakausi on taas alkanut. Monet meistä pohtivat mitä ostaisivat joululahjaksi lähimmäisilleen. Saatamme jopa ahdistua ajatuksesta, kun emme millään keksi mitä antaisimme. Lopulta saatamme päätyä johonkin kiireessä valittuun asiaan, kunhan vain on jotain annettavaa. Lahjan saaja on iloinen muistamisesta, mutta hetken päästä saattaa häntä vaivata ajatus: mihin minä tämänkin laitan?
Haluaisin, että pysähdyt hetkeksi ja pohtisit: onko tämä mielekästä?
Huomenna vietetään Black Friday -alennuspäivää. Vastavoimana sille huomenna vietetään myös Älä osta mitään -päivää. Osuvasti samalle päivälle on ajoitettu Kansainvälinen ilmastolakko, jolla miljoonat ihmiset vaativat tekoja ympäristön- ja ilmastonsuojelemiseksi.
Tarvitsemme muutosta, sillä kulutustottumuksemme ovat vaurautemme myötä kääntyneet järjettömiksi.
Olemme niin vauraita, että meillä on varaa heittää ruokaa roskiin, jonka kasvattamiseen ja jalostamiseen olemme käyttäneet valtavan määrän maan resursseja ja omaa työtämme.
Olemme niin vauraita, että voimme ostaa trendien mukaisia vaatteita, joita käytämme vain muutaman kerran, kunnes hylkäämme ne kokonaan.
Olemme niin vauraita, että voimme ostaa tavaroita, joita emme tarvitse, jotka unohdamme ennestään jo täynnä oleviin kaappeihin ja varastoihin kymmeniksi vuosiksi.
Käytämme kaiken tämän materian luomiseen valtavasti energiaa, luonnonvaroja ja työvuosia ja minkä tähden: vain jotta käytämme niitä hetken ja unohdamme ne ikihyviksi.
Tänä kulutushysterian juhlapäivänänä toivoisin sinun pysähtyvän miettimään kulutustottumuksiamme. Tätäkö me todella haluamme. Uusia tavaroita, joiden valmistustavat ja käyttöikä ei kestä lähempää tarkastelua. Uusia tavaroita, jotka vievät tilaa muutenkin ahtaaksi käyneistä kodeistamme. Tahdommeko todella uuden ostamisesta saatavan hetken huuman, joka haihtuu pois yhtä nopeasti kuin saapuikin jättäen jälkeensä tavaran, jota emme todella tarvitse.
Älä
osta
mitään.
Muistammeko enää, mikä tekee elämästä merkityksellisen? Tai mitkä asiat saavat meidät voimaan hyvin pitemmäksi aikaa? Rakkaimpamme. Toisten kanssa vietetyt hetket, pitkä halaus ja lempeä katse. Mieleenpainuvimmat muistot ovat syntyneet noista eleistä ja kosketuksista. Emme tarvitse sen viestin lähettämiseen välikappaletta. Tarvitsemme vain toisemme.
Kulutustottumuksiemme pitää muuttua, jotta voimme suojella toisemme ja elinympäristömme. Maailma, kotimme, ei kestä enempää. Meidän tulee käyttää rajalliset resurssimme vain olennaiseen ja hyvään. Olemme tuottaneet maailmaan jo valtavasti materiaa. Käytetään kunnioittavasti niitä tavaroita, jotka ovat jo olemassa ja pidetään niistä hyvää huolta, jotta ne kestäisivät pitkään.
Annetaan maamme ja itsemme levätä välillä.
Sini Nuutinen
