Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistys (KLYY) harkitsee tarkkaan valittaako se Antikkalaa koskevasta vesitalousluvasta
Itä-Suomen aluehallintovirasto (ISAVI) on 3.3.2020 antanut päätöksen koskien veden ottamista Iso-Valkeisesta lumetuskäyttöön ja vedenottolaitteiden rakentamista (Dnro ISAVI/2904/2019).
Asia on ollut vireillä vuodesta 2016 alkaen. Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistys (KLYY) on prosessin aikana jättänyt Itä-Suomen aluehallintovirastolle muistutuksen 11.5.2017 ja 26.8.2019 sekä vastineen Vaasan hallinto-oikeudelle 21.11.2017. KLYY on jättämissään asiakirjoissa korostanut mm. seuraavia asioita:
- vaikutuksia läheiseen Natura-alueeseen ja lähistöllä kasvavaan direktiivilajiin (hajuheinä)
- noroja ja niiden suotuisan suojelutason määrittelemisen tarvetta Kuopiossa
- vaikutuksia uhanalaiseen ja osin puutteellisesti tunnettuun nykyisen rinteen sienilajistoon
- tarvetta tehdä viherhäiverusokkaalle erityisesti suojeltavan lajin esiintymän rajaus sekä laatia alueelle hoitosuositus lajin säilymisen turvaamiseksi
Yhdistyksen hallituksen kokouksessa 12.3.2020 päätös siitä, että valitetaanko ISAVIn 3.3.2020 antamasta päätöksestä, päätettiin jättää vielä harkintaan ja asia pöydälle, koska asiakokonaisuus on monitahoinen ja valitusaikaa on 9.4 saakka. Tässä vaiheessa voidaan toki todeta, että KLYY on edelleen huolissaan jo aiemmin prosessin aikana jättämissään muistutuksissa mainituista asioista. Yhdistys tutkii tarkkaan, ovatko ISAVIn 3.3.2020 tekemän päätöksen tulkinnat mahdollisesti virheellisiä, ja löytyykö valitukselle juridisia perusteita. Isossa kuvassa kyse on vanhojen metsien ja niiden lajiston suojelusta.
Kaupungilla on tahtotila kehittää Puijoa. Antikkalaan suunnitteilla oleva lumetusjärjestelmä ja uuden rinteen raivaaminen (n. 2,8 ha) suojeluarvoja omaavan METSO I- ja II-luokan metsän paikalle ovat kaupungin mukaan osa Puijon kehittämisen kokonaisuutta. Julkisuuteen kaupunkiorganisaatio ei kuitenkaan kerro, että mitä tämä kehittämiskokonaisuus pitää sisällään. Kenellä on visio Puijosta vuonna 2040 ja mikä se visio on? KLYYn huolena on, että kokonaiskuvaa ei todellisuudessa ole kenelläkään, vaan Puijoa ”kehitetään” pala palalta eri hankkeiden muodossa, jolloin alue pirstaloituu ja sen hienot luonto- ja maisema-arvot menetetään pitkässä juoksussa. Alijäämäinen kaupunki saisi valtiolta rahaa rinteen tieltä häviävän metsäalueen suojelusta, mutta tahtotila on toinen.
Jos Antikkalan rinnelipun hinta olisi 20–30 euroa, pitäisi käyntikertoja olla kaudessa muutamia kymmeniä tuhansia, jotta toiminta olisi kannattavaa (YLE uutinen 3.3.2020). KLYY pitää tätä epärealistisena tavoitteena, kun tiedetään, että tulevaisuudessa talvikauden pituus tulee lyhenemään. Puijo on myös kiistatta laskettelukohteena matala, eikä toisen rinteen raivaaminen tuo lisää korkeutta tai muuta mäen profiilia merkittävästi. Mikäli toiminta osoittautuisi tulevaisuudessa kannattamattomaksi, on rinnettä laajennettu ja luontoarvoja heikennetty turhaan, ja myös investoinnit menevät hukkaan.
Kaupunkiorganisaation itsensä mukaan tulevien vuosien ympäristöhaasteina Kuopiossa ovat erityisesti luonnon monimuotoisuuden varmistaminen kaupungin metsä- ja vesialueilla. Mutta kuinka tähän haasteeseen vastataan, ja millaisia toimenpiteitä monimuotoisuuden säilymisen varmistamiseksi tehdään?
Kaupungin metsien hakkuumäärät ovat lähes kaksinkertaistuneet 2000-luvun aikana. Luonnonsuojelualueiden osuus maa-alasta on käytännössä pysynyt ennallaan – suojelutahtoa ei löydy. Eri hankkeiden tiimoilta arvokkaimpia metsäympäristöjä hakataan ja hävitetään muiden käyttömuotojen alle ilman, että näitä toimia kompensoidaan mitenkään. Metsien käyttöä linjaava monikäyttösuunnitelma on ollut valmistelussa vuodesta 2013 lähtien, mutta valmista ei ole tullut, koska moottorikelkkareittien suunnittelu on vienyt virkamiesten käytettävissä olevan ajan. Vuonna 2013 tehdyssä METSO-kartoituksessa kaupungin mailta tunnistettiin arvokkaita luontokohteita noin 1200 hehtaaria. Tänä vuonna osa niistä (n. 10 %) on tarkoitus saattaa viimein suojeltavaksi, mutta osaa kartoituksessa havaituista arvokkaista kohteista on jo ennen tätä ehditty hakata. Keskeisen kaupunkialueen läheltä (esim. Puijo, Neulamäki) metsäalueita ei suojella yhtään lisää.
Luonnon monimuotoisuuden ennennäkemätön köyhtyminen ihmistoiminnan johdosta ja ilmastonmuutoksen aiheuttamat haitat ovat faktoja, joiden valossa ympäristöä muuttavien hankkeiden haitallisia vaikutuksia tulisi tarkastella yhä kriittisemmin ja merkittäviä haittoja synnyttävistä hankkeista luopua. Antikkalan hanke ei ole nykypäivää ja tältä osin Kuopion kaupunkiorganisaatio tuntuukin elävän menneisyydessä.