Muistutus Metsäläntien lumenvastaanottopaikan asemakaavaehdotukseen

Annoimme Helsingin kaupungille muistutuksen Metsäläntien lumenvastaanottopaikan asemakaavaehdotukseen 22.5.2025.

—

Muistutus Metsäläntien lumenvastaanottopaikan asemakaavaehdotukseen (Diaarinumero: HEL 2024-007398)

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys on tutustunut Metsäläntien lumenvastaanottopaikan asemakaavaehdotukseen.

Sijainti Keskuspuistossa, taimenpuron välittömässä läheisyydessä on täysin sopimaton lumenvastaanottopaikan rakentamiseen. Lumenvastaanottopaikan rakentaminen tarkoittaisi ison n. 2 ha:n aidatun teollista vastaavan laitoksen sekä siihen liittyvien ajoväylien sijoittamista Keskuspuistoon, mikä väistämättä heikentäisi Keskuspuiston luonnon tilaa ja virkistyskäyttöä. Keskuspuistoa ei tule nakertaa enää palaakaan, eikä sinne tule sijoittaa luonnon tilaa ja luonnon virkistyskäyttöä haittaavia toimintoja kuten lumen vastaanottopaikkoja. Ehdotettu sijainti on lisäksi Helsingin vuosien 2025-2040 luonnonsuojeluohjelmaesitykseen kuuluvien Metsälän ja Pohjois-Pasilan luonnonsuojelualueiden läheisyydessä sekä osa tulevaa Helsingin kansallista kaupunkipuistoa. Metsän ja niittyjen raivaaminen lumenvastaanottopaikalta työntää metsän reuna-aluetta lähemmäksi perustettavia luonnonsuojelualueita ja heikentää siten niiden luonnontilaa.

Helsingin kaupunginhallitus on päättänyt 9.10.2023 lumenhallinnan kehittämisen hankekokonaisuudesta vuosille 2023–2033. Päätöksen mukaan mm. tullaan asettamaan konkreettisia välitavoitteita lumenhallinnan kehittämiseksi ja lumen merenkaadon lopettamisen nopeuttamiseksi, kaavailtujen toimien vaikutus helsinkiläisten arjen sujuvuuteen ja asuinympäristöön arvioidaan, toteutuksessa priorisoidaan ympäristön kannalta vähiten haitalliset toimet sekä estetään haitta-aineiden ja mikromuovien päätyminen ympäristöön erityisesti arvokkaiden luontoalueiden läheisyydessä. Hankkeen päätöksessä ja sen liitteissä ei valitettavasti ole arvioitu luontovaikutuksia, vaikka useat vanhat ja uudet lumen varastointipaikat ovat viheralueilla sekä purojen ja meren äärellä. Kaupunginhallitukselle yllä mainitusta hankekokonaisuudesta lähettämässämme kannanotossa toimme jo esiin, että arvokkaille luontoalueille, kuten arvokkaille kasvillisuusalueille, metsiin ja vesistöjen varsille, lunta ei tule varastoida lainkaan [1].

Metsäläntien lumenvastaanottopaikalle on tuotu lumikuormia asemakaavan vastaisesti talvesta 2010–2011 alkaen tiettävästi noin 10 000 kuormaa talvessa (n. 100 000 kuutiota), ja nyt asemakaavaesityksen mukaan lumimäärä on tarkoitus kasvattaa 170 000 kuutioon. Tähän asti alue on ollut kesäisin ja syksyisin avoin ja virkistyskäytön piirissä, mikä ei olisi jatkossa mahdollista. Suunnitelmien mukaan vastaanottopaikasta poistettaisiin niitty- ja metsäkasvillisuus ja alue päällystettäisiin asfaltilla sekä aidattaisiin, mikä muuttaa alueen luonnetta voimakkaasti. Lisäksi alueelta on tarkoitus kaataa yli 300 puuta. On selvää, että jo edellä mainitut toimenpiteet heikentävät luontoarvoja alueella.

Kaupunginhallitus on 21.6.2021 päättänyt, että kaupunki ryhtyy valmistelemaan kansallisen kaupunkipuiston perustamista ilmeisimpien alueiden, Keskuspuiston ja Haltialan muodostaman ytimen pohjalta. Myös kauden 2021-2025 kaupunkistrategiaan on kirjattu kansallisen kaupunkipuiston valmistelun jatkaminen. Lumen vastaanottopaikan rakentaminen Keskuspuistoon on ristiriidassa tämän tavoitteen kanssa.

Metsäläntien lumenvastaanottopaikka olisi erityisen haitallinen Haaganpurolle, sen luonnonvaraisesti lisääntyvälle taimenkannalle sekä muulle puroeliöstölle, sillä lumenvastaanottopaikka sijaitsisi Haaganpuron välittömässä läheisyydessä ja sen sulamis- ja hulevedet johdettaisiin Haaganpuroon. Veden laadulle erityisen suuri riski on lumenvastaanottopaikan rakentamisen aikana Haaganpuroon valuvat vedet. Rakennustöissä on tarkoitus tehdä mittavia maansiirtotöitä, mikä lisää riskiä kiintoainespäästöjen kasvulle. Kiintoainespäästöt ovat erityisen haitallisia taimenille. Suunnitelmien mukaan lumenvastaanottopaikalle rakennettaisiin vedenpuhdistamo, johon kuuluisi erotuskaivoja ja biosuodatuslaitos. Suunnitelmassa ei esitetä mikromuovin suodatuslaitosta vaikka kaduilta aurattu lumi on merkittävä mikromuovin lähde. On lisäksi epävarmaa ovatko ehdotetut vedenpuhdistusmenetelmät riittäviä Haaganpuron vedenlaadun turvaamiseksi. 

Suunnittelualueella välittömästä ehdotetun lumenvastaanottopaikan pohjoispuolella sijaitsee arvokkaaksi metsäkohteeksi luokiteltu lehtoalue (M23r kohde 209). Vastaanottopaikan toteuttaminen heikentäisi väistämättä lehtoalueen luonnontilaa. Suoraan suunnittelualueen ulkopuolella sijaitsee lisäksi muitakin arvokkaiksi luokiteltuja metsäkohteita.

Alueen aitaaminen haittaisi vakavasti eläinten liikkumista Keskuspuistossa. Kuorma-autoliikenne lumenvastaanottopaikalla aiheuttaa huomattavan liikenneturvallisuusriskin eläimille. Lisäksi lumenvastaanottopaikan melu ja aluevalaistus haittaisi Keskuspuiston eläimiä. Haaganpuron ympäristössä on tavattu saukkoa, joka on luontodirektiivin liitteessä II listattu laji. Lumenvastaanottopaikan rakentaminen pienentäisi saukon mahdollista elinaluetta ja heikentäisi sen laatua eristämällä Haaganpuron muusta Keskuspuistosta.

Keskuspuisto on yksi helsinkiläisten tärkeimmistä virkistysalueista. Lumenvastaanottopaikan rakentaminen haittaisi Keskuspuiston virkistyskäyttöä rajaamalla merkittävän kokoisen alueen pois virkistyskäytön piiristä, rumentamalla ympäristöä ja aiheuttamalla melua. Lumenvastaanottopaikalle on tarkoitus kasata jopa 20 m korkea lumikasa, mistä seuraa, että vastaanottopaikka näkyy kauas. Kasa olisi suuren osan vuodesta likaisen harmaa. Puiden kaato vastaanottopaikan ympäristössä tulee todennäköisesti lisäämään Hämeenlinnanväylän melun kulkeutumista syvemmälle Keskuspuistoon. Teollisuuslaitokselta näyttävän vastaanottopaikan ulottuminen melkein Keskuspuistontaipaleelle asti vähentää tuntua siitä, että on luonnon keskellä ja heikentää siten alueen laatua virkistysalueena. Vastaanottopaikan alueen rajaaminen pois virkistyskäytön piiristä lisää lisäksi maaston kulumista muualla Keskuspuistossa ihmisten ohjautuessa vastaanottopaikan alueen kentän ja polkujen sijasta sinne. 

Vaadimme, että alue säilyy nykyisen asemakaavan mukaisesti virkistysalueena ja että nyt esitetty asemakaavaehdotus hylätään. Lisäksi esitämme, että kaupunki keskittyy lumenhallinnassa lähivarastoinnin kehittämiseen. Tällöin myös kuljetusmatkat ja niistä aiheutuvat päästöt vähenevät. Lumen keskitetty varastointi aiheuttaa aina ympäristöhaittoja, joten sitä on syytä välttää.

Mikäli Metsäläntien lumenvastaanottopaikasta ei kaikesta huolimatta luovuta esitämme seuraavat sen haittoja lieventävät toimet: 

• Katsomme että lumenvastaanottopaikan toteuttaminen vaatii ympäristölupamenettelyä Ympäristönsuojelulain 27 § perusteella, koska toiminnasta saattaa aiheutua vesistön pilaantumista ja koska toiminnasta saattaa ympäristössä aiheutua eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 §:n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Ympäristöluvassa on muun muassa määriteltävä raja-arvot vesistökuormitukselle, vedenpuhdistusmenetelmät, melurajoitukset, valaistuksen rajoitukset sekä rajoitukset toiminnan raskaalle liikenteelle. Sidosryhmille on ilmoitettava, kun asia menee lupaviranomaisen käsiteltäväksi.
• Edellytämme vedenpuhdistusmenetelmien valitsemista ja vedenpuhdistuslaitoksen mitoittamista tutkittuun tietoon perustuen ja laitoksen perusteellista testaamista ennen lumenvastaanottopaikan käyttöönottoa. Puhdistuslaitoksen kapasiteetti on mitoitettava riittäväksi myös poikkeuksellisiin sadetapahtumiin ja sen puhdistusteho tulee olla riittävä myös talvella. Vedestä on puhdistettava myös mikromuovi, öljy ja PAH-aineet. Lähtökohtana tulee olla, että puroon johdettavan veden laatu tulee vähintään olla laadultaan yhtä hyvää kuin Haaganpuron veden. Laitoksesta johdettu vesi ei saa aiheuttaa vaihtelua Haaganpuron virtaamaan.
• Alueen maaperän pilaantuneisuus on tutkittava. Alue sijaitsee täyttömäellä, joten on kohonnut riski, että alueelle on aikoinaan tuotu saastuneita maamassoja. 
• Aitojen alle on jätettävä kulkuaukkoja eläimille.
• Alueen reunalle on istutettava isoja puiden taimia, jotta vastaanottopaikan maisemavaikutus vähentyisi.
• Aluevalaistus on toteutettava niin, että valosaastetta säteilee alueen ulkopuolelle mahdollisimman vähän. Aluevalaistuksen tulee olla päällä vain silloin kun alueella työskennellään.
• Räjäyttäminen, louhinta, poraaminen ja muu äänekäs työ sekä puiden kaadot tulee ajoittaa lintujen lintujen pesimäkauden 1.4.-15.8. ulkopuolelle. 
• Haaganpuron vedenlaatu ei saa heikentyä rakennusaikana. Tarvittaessa työmaan vedet on johdettava jätevesiviemäriin. Rakentamisessa on otettava huomioon taimenten lisääntymisaika.

Esitämme lisäksi, että kaavamateriaaliin liitetään katsaus Helsingin kaikkien nykyisten lumenkeräys- ja sulatuspaikkojen sekä mereen kaatamisen toiminnasta sekä kaupungin lumenhallinnan tulevaisuuden suunnitelmista. Katsauksessa on tuotava esille, miten lumenhallinta nykyään saastuttaa luontoa sekä mitä ongelmalle on tehty ja ollaan tekemässä. Fastholman lumenkeräysalueen kaavahankkeessa on tutkittu saastumista ja roskaamista ja todettu, että haitat luonnolle ovat suuria. Katsauksessa tulee selvittää myös lumenhallinnan tulevaisuus, kun useita keräyspaikkoja on tarkoitus sulkea lähitulevaisuudessa, sekä esitellä alueellisesti hajautetun lumenkeräyksen tilanne.

[1] https://www.sll.fi/helsinki/2023/10/03/kannanotto-lumenhallinnan-kehittamisen-hankekokonaisuudesta-2/)

Helsingissä 22.5.2025,

Eeva Rantala
puheenjohtaja
Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry

Anders Backström
järjestösihteeri
Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry