Muistustus Malmin Kiitotiekortteleiden asemakaavaehdotukseen

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys antoi muistutuksen Malmin Kiitotienkortteleiden asemakaavaehdotukseen 17.6.2025.

—

Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen muistutus Malmin Kiitotienkortteleiden asemakaavaehdotukseen (diaarinumero HEL 2023-007667)

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys on tutustunut Kiitotienkortteleiden kaavaehdotukseen ja muuhun nähtävillä olleeseen aineistoon.

Olemme jo osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja kaavaluonnoksesta antamissamme mielipiteissä vaatineet alueen luontoarvojen huomioimista. Kaavaehdotus ei näitä arvoja turvaa, minkä vuoksi joudumme muistuttamaan samoista asioista. Lisäyksenä aikaisempaan vaadimme alueellisen metsäverkostoyhteyden säilyttämistä ja vahvistamista kaava-alueen länsireunassa. Se toimii samalla liito-oravan potentiaalisen reittinä. Metsäverkosto ja ekologiset yhteyden ovat elintärkeitä luonnon monimuotoisuudelle. Ehdotamme vielä, että lintujen pesimäalueet kompensoidaan siinä määrin, kun niittyjä rakennetaan tai muutetaan pesimiselle kelvottomiksi.

Kestävän kaupunkisuunnittelun ja luonnon monimuotoisuuden kannalta parasta olisi aloittaa valmistelu alusta asti niin, että alueen luontoarvot aidosti turvataan. Kaavoitus lähtee nurinkurisesti siitä lähtökohdasta, että olemassa olevat luontoarvot tuhotaan ja niille osoitetaan puistoalueet, joille luontoarvojen toivotaan kehittyvän uudelleen. Malli ei millään tavalla ole linjassa nykyisen lajiston elinmahdollisuuksien ylläpitämisen kanssa.

Malmin lentokentän niityt on kaupunginkin toimesta todettu merkittäväksi niittykeskittymäksi [1] ja tärkeäksi lintualueeksi [2]. Lisäksi alueella teetetyssä perhoskartoituksessa niityiltä on löytynyt useita uhanalaisia ja silmälläpidettäviä perhoslajeja, mm. erittäin uhanalainen viheryökkönen [3].

Kaavamääräysten mukaan alueen keskelle jätetystä viheralueesta (Lentoasemanpuisto) ainakin osa on tarkoitus pitää avoimena ja osaa hoitaa niin, että ne soveltuvat hyönteisten elinympäristöksi. Puiston pinta-ala on kuitenkin hyvin pieni verrattuna nykyisiin niittyihin. Se ei mitenkään voi ylläpitää nykyisten, laajojen niittyalueiden lajistoa.

Kaavanselostusluonnoksessa tuodaan esiin, että Malmin lentokentän kasvillisuusselvityksen (2020 ja 2022) mukaan alueen luonnontila on kokonaisuutena osittain muuttunut tai heikentynyt ja edustavuus ei ole merkittävä. Lisäksi mainitaan, että kaupungin luontotietojärjestelmän mukaan kaava-alueella ei sijaitse rauhoitettuja ja uhanalaisia luontokohteita. Kaupungilla on kuitenkin vastuu muunkin kuin suoraan uhanalaisen tai lailla suojellun luonnon vaalimisesta ja laadun kehittämisestä. On otettava huomioon, että Malmin lentokentän niityt ovat heikentyneet kaupungin omien toimien takia. Esimerkiksi kentällä pidetyt suuret yleisötapahtumat ja frisbeegolfradan rakentaminen ovat kuluttaneet niittyjä. Lisäksi niittyjä on useampana vuonna niitetty linnuston ja kasvillisuuden kehittymisen kannalta väärään aikaan kesken lintujen pesintää. Vaikka käytäntö on saanut paljon kritiikkiä, keskeisiä laajoja niittyjä leikattiin jälleen tänä vuonna pesimäaikana touko-kesäkuussa, joka todettiin Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen ynnä muiden retkellä kesäkuun alussa. Kentällä tulisi niinikään olla ulkoilijoille infokylttejä, jotka kehottavat välttämään pesimäaikana niityillä liikkumista ja koirien vapaana juoksuttamista. Lintuharrastajien mukaan niityillä on pesinyt tänä vuonna esimerkiksi noin viisikymmentä kiuruparia.

Kaava-aineistoissa ei tuoda esiin, että kaupungin tilaamaat kasvillisuusselvitykset (2020 ja 2022) tunnistavat kentällä perinnebiotooppeja, jotka ovat suureksi osaksi erilaisia erittäin uhanalaisia niittyluontotyyppejä Suomen ympäristökeskuksen (Syke) raportin mukaan [4]. Malmin lentokentän niityt edustavat uuselinympäristöjä, koska ne ovat syntyneet lentokenttätoiminnan seurauksena. Syken raportissa uuselinympäristöjä pidetään yhtä tärkeinä kuin muitakin. Syken niittyasiantuntija on vahvistanut, että uuselinympäristö ei tee kentän niityistä vähemmän arvokkaita. Asiantuntijalta saamamme tiedon mukaan uhanalaisten niittyjen oikea hoitaminen ja kytkeytyminen toisiin – myös ”tavallisiin” – niittyihin on tärkeää. Siemenpankin kerääminen nykyisiltä niityiltä ja siementen käyttäminen muualla ei ole asiantuntijan mukaan uhanalaisten niittyjen suojelua. Malmin kentälle tulevia puistoja ei tulisikaan rakentaa niin, että pintamaa poistetaan, vaan alkuperäisiä niittyjä tulee säilyttää laajasti.

Vaadimme, että niittyjen säilyttämistä ja kytkeytymistä Malmin kentällä ja sen ympäristössä tarkastellaan uudelleen ja huomioidaan konkreettisesti kaavaluonnoksessa. Lisäksi haluamme tuoda esiin, että myös kaupunkilaiset ovat huolestuneita luonto- ja pölyttäjäkadosta. On irvokasta, että olemassa olevia laajoja niittyjä tuhotaan samalla, kun asukkaat toivovat lisää kukkaloistoa samalla alueelle Omastadi-äänestyksessä [5].

Vähintään kaavaluonnosta on muutettava seuraavasti:

• Liito-oravan potentiaaliset liikkumisreitit säilytettävä.
• Koko lentokenttäalueella – myös Kiitotienkortteleiden alueella – olemassa olevat niityt on säilytettävä mahdollisimman laajasti luonnontilaisina. Tämä on tärkeää niin niittykasvillisuuden, niistä riippuvaisen hyönteislajiston kuin niityillä pesivien lintujenkin kannalta. Pesivien lintujen ohella niittyjen säilyminen laajoina on tärkeää myös levähtävän linnuston kannalta; muun muassa äärimmäisen uhanalainen, erityisesti suojeltava heinäkurppa levähtää lentokentän niityillä syysmuuton aikaan.
• Kaava-alueen länsireunassa oleva pohjois-eteläsuuntainen pitkä metsäkaistale tulee ehdottomasti kokonaisuudessaan säilyttää. Nyt sen päälle osoitetaan rakentamista lähes koko matkalta. Vaikka sitä ei kaupungin luontotietojärjestelmässä ole merkitty liito-oravan ydin- tai elinalueeksi tai todennäköiseksi liikkumisreitiksi, metsä on potentiaalista liito-oravan tulevaa elinaluetta. Kyse on myös alueellisesta metsäverkostoyhteydestä, joka on tärkeä luonnon monimuotoisuudelle. Metsän säästäminen on olennaista myös ulkoilureitin viihtyvyyttä ja positiivisia terveysvaikutuksia ajatellen.

Luontoarvojen turvaamiseksi rakentamista on siis vähennettävä murto-osaan nyt esitetystä. Käytännön toimenpiteenä esitämme, että kaikesta rakentamisesta toisen kiitotien pohjoispuolella luovutaan ja lisäksi länsireunan metsäkaistale säilytetään.

Pidämme hyvänä tapana sitä, että kaavamääräyksíssä mainitaan lintujen lasipintoihin törmäämisen huomiointi. Lisäksi on varmistettava, että kaavassa huomioidaan muutenkin kaupungin hyväksymä lintuturvallisen rakentamisen ohje. Asemakaavassa on myös määräys koskien happamien sulfaattimaiden huomioimista, ettei happamista suotovesistä aiheudu haitallisia vesistövaikutuksia Longinojalle. Tähän todella tulee kiinnittää erityistä huomiota, etteivät Longinojan vaivalla kunnostettu taimenpuro ja sitä kautta Vantaajoen Natura-alue altistu happamille päästöille, kiintoainekselle ja muulle kuormitukselle. Rakentamisen ympäristövaikutusten näkökulmasta ehdotamme lisäksi, että Malminkaaren siirtoa puntaroidaan uudestaan.

Muistutamme edelleen, että vuonna 2016 hyväksytty Malmin lentokentän alueen kaavarunko, jonka pohjalta myös Kiitotienkortteleiden asemakaavaa suunnitellaan, on jo vanhentunut. Koko alueen suunnittelussa on huomioitava ajantasainen tieteellinen tieto ympäristökriisin vakavuudesta sekä luontokadon ja ilmastonmuutoksen ehkäisemisen keinoista. Koko kaavarunko ja kentän puistosuunnitelmat on muutettava niin, että olemassa olevia niittyjä ja muuta alkuperäisluontoa säästetään.

[1] Helsingin kaupunki 2021: Perinnekedoista kaupunkiniittyihin – Helsingin niittyverkoston kehittäminen. Kaupunkiympäristön julkaisuja 2021:22.  https://www.hel.fi/static/liitteet/kaupunkiymparisto/julkaisut/julkaisut/julkaisu-22-21.pdf

[2] Helsingin kaupunki 2018: Helsingin tärkeät lintualueet ja merkittävä linnusto 2017. Kaupunkiympäristön julkaisuja 2018:8. https://www.hel.fi/static/liitteet/kaupunkiymparisto/julkaisut/julkaisut/julkaisu-08-18.pdf

[3] Kullberg Jaakko 2017: Malmin lentokentän perhosselvitys 2015-2017. https://www.malmiairport.fi/wp-content/uploads/2017/07/Malmin-lentokent%C3%A4n-perhosselvitys-2015-2017.pdf 

[4] Forss Sonja 2024: Perinnebiotooppien valtakunnallisen inventoinnin päivitys: Yhteenveto Suomen perinnebiotooppien tilasta 2023. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 2024:28. https://helda.helsinki.fi/items/f3f65550-8ad2-4036-9fff-94bbd404cdc4 

[5] Omastadi-ehdotus: “Kukkaloistoa ihmisille ja pölyttäjille”. https://omastadi.hel.fi/processes/osbu-2023/f/190/budgets/23/projects/1903 

Helsingissä 17.6.2025,

Eeva Rantala
puheenjohtaja
Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry

Anders Backström
järjestösihteeri
Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry