Valituslupahakemus ja valitus KHO:lle Länsi-Haagan asemakaavasta

Jätimme korkeimmalle hallinto-oikeudelle valituslupahakemuksen ja valituksen Länsi-Haagan asemakaavasta 21.12.2025.

—

KORKEIMMALLE HALLINTO-OIKEUDELLE

VALITUSLUPAHAKEMUS JA VALITUS

HELSINGIN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS 01.12.2025 (7615/2025)

Lähetetty sähköisesti 21.12.2025 korkeimman hallinto-oikeuden sähköpostiin.

ASIA: Helsingin hallinto-oikeuden päätös koskien Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry:n valitusta Helsingin kaupungin Länsi-Haagan asemakaavan muutosta koskevassa asiassa, päätös nro 12883 .

VALITUSLUVAN HAKIJA JA VALITTAJA

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry (0276051-3)

VALITUSLUPAHAKEMUKSEN JA VALITUKSEN PERUSTELUT

Pyydämme korkeimmalta hallinto-oikeudelta valituslupaa edellä mainittuun Helsingin hallinto-oikeuden päätökseen.

Perusteet, joilla valituslupaa pyydetään, sekä syyt, joiden vuoksi katsotaan, että valitusluvan myöntämiseen on peruste.

Haluamme valituslupaa pyytämällä saattaa asian korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi, koska tämä on lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa tapauksissa tai oikeuskäytännön yhtenäisyyden vuoksi tärkeätä ja asiassa on tapahtunut ilmeisiä virheitä ja valitusluvan myöntämiseen on muu painava syy.

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys katsoo, että

– Kaupungin ympäristökeskuksen luontotietojärjestelmän tiedot eivät ole olleet osallisten käytössä maankäyttö- ja rakennuslain 62 §:n 1 momentissa säädetyllä tavalla,

– maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n mukainen suunnittelu, sen edellyttämät selvitykset ja tutkimukset ovat olleet puutteelliset ja uusilla luontohavainnoilla on merkitystä arvioitaessa kaavapäätöksen laillisuutta.

Perustelut

Kaupungin ympäristökeskuksen luontotietojärjestelmän tiedot eivät ole olleet osallisten käytössä maankäyttö- ja rakennuslain 62 §:n 1 momentissa säädetyllä tavalla.

Osallisilla ei ole ollut mahdollisuutta osallistua maankäyttö- ja rakennuslain 62 §:n 1 momentin mukaisesti kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiassa.

Kaupungin kaavaselostuksesta ovat puuttuneet luontoselvitykset liitteineen. Selostuksessa on tyydytty vain kuvailemaan luontoarvoja. Vasta hallinto-oikeudelle toimittamaan lausuntoon kaupunki on liittänyt kohderaportteja ja karttakopioita. Näihin osalliset eivät ole pystyneet aikaisemmin tutustumaan. Kaavaselostuksesta puuttuneet tiedot sijaitsevat kaupungin intranetissä ja ovat vain kaavoittajan käytössä. Ne tiedot poikkeavat yleisön käytössä olevan järjestelmän tiedoista.

Kaupungin ympäristökeskuksen luontotietojärjestelmän tiedot eivät ole olleet osallisten käytössä maankäyttö- ja rakennuslain 62 §:n 1 momentissa säädetyllä tavalla. Helsingin kaupungilla on yleinen tapa jättää asemakaavoja tehdesään luontoselvitykset tekemättä. Muita selvityksiä, kuten meluselvityksiä tehdään rutiininomaisesti. Olisi tärkeää saada korkeimman hallinto-oikeuden linjaus siihen, voidaanko näin menetellä, ja erityisesti siihen millä tarkkuudella luontotietojärjestelmän tietojen tulisi olla vuorovaikutukseen osallistuvien käytettävissä ja millä tarkkuudella ne on asemakaavaselostuksessa esitettävä, jos luontotietojärjestelmän käyttö katsotaan jonkin asemakaavan suhteen sinällään riittäväksi sekä mikä taso on riittävä sen suhteen ettävuo rovaikutukseen osallistuvat pystyvät luotettavasti tarkastelemaan luontotietojärjestelmän tuloksia ja sen riittävyyttä alueella.

Hallinto-oikeudelle toimitetuissa asiakirjoissa esiintyy myös puutteellisuuksia. Kaupunki on toimittanut hallinto-oikeudelle asiakirjan, ”Liito-oravan ydinalueet” (karttarajausta muutettu 2025) (LIITE 2) . Karttatietoihin on merkitty ainoastaan liito-oravan ydinalue. Aineistokuvaus puuttuu ja näin ollen tietoa mm. pesäpuista ja papanahavaintojen sijainnista ei ole käytettävissä.

Korkein hallinto-oikeus on päätöksessään KHO:2011:54 vastaavanlaisessa, osayleiskaavaa koskevassa tapauksessa, katsonut, että osalliset eivät olleet voineet lausua asiasta mielipidettään maankäyttö- ja rakennuslain 62 §:n 1 momentissa edellytetyllä tavalla.

Maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n mukainen suunnittelu, sen edellyttämät selvitykset ja

tutkimukset

Maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n 1 momentin mukaan kaavan tulee perustua kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Hallintolain (434/2003, HL) 31.1 § edellyttää viranomaisia huolehtimaan, että näillä on käytettävissään tarpeelliset tiedot ja selvitykset asian ratkaisemiseksi. Tähän liittyy myös hallinto-oikeuden alaan kuuluva virallisperiaate.

Länsi-Haagan asemakaavan muutosta koskevista selvityksistä puuttuu luontoselvityksiä joko kokonaan (lepakot) tai ne ovat puutteellisia (liito-oravat).

Luonnonsuojelulain (9/2023) 78§:n mukaan luontodirektiivin liitteessä IV (a) tarkoitettuihin eläinlajeihin kuuluvien yksilöiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. Muun muassa liito-oravat ja kaikki maassamme tavattavat lepakkolajit ovat tällaisia lajeja.

Luontoselvitykset oikeuskäytännössä

Lepakot ovat luonnonsuojelulain 78 pykälän mukaisesti Euroopan unionin tiukkaa suojelua edellyttäviä eläinlajeja. Luontodirektiivin liitteen IV mukaan niiden lisääntymis- ja levähdyspaikkoja ei saa tuhota tai heikentää tahallaan eikä myöskään vahingossa (luontodirektiivi 12. artikla).

Aikaisemmissa oikeustapauksissa on osoitettu riittävien luontoselvitysten merkitys kaavaprosessissa. Korkein hallinto-oikeus on päätöksessään KHO 2020:111 katsonut, että kaavan vaikutusten arviointi oli ollut riittämätöntä, eikä asemakaava näin ollut perustunut maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n mukaisiin riittäviin selvityksiin, koska laadituissa arvioinneissa ei ollut kyetty sulkemaan pois luontodirektiivin liitteen IV a lajeja koskevan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittämisen tai heikentämisen mahdollisuutta. Laadittujen selvitysten pohjalta ei ollut mahdollista luotettavasti arvioida sitä, oliko kaavassa osoitettu rakentaminen asemakaavan luonnonarvojen vaalimista koskevan sisältövaatimuksen mukaista. Myöskään luonnonsuojelulain 49 §:n 1 momentissa kiellettyjen vaikutusten aiheutumista ei kyseisessä tapauksessa ollut laadittujen selvitysten perusteella mahdollista poissulkea.

Aikaisempi oikeustapaus myös osoittaa, että kaavan vaikutusten arviointia on pidettävä riittämättömänä myös silloin kun merkittäviä luontovaikutuksia on jäänyt arvioimatta (KHO 2016:14). Merkittävän luontovaikutuksen mahdollistajana on pidetty sitä, ettei arvioinnissa ole pystytty sulkemaan pois luontodirektiivin liitteen IV a lajeja koskevan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittämisen tai heikentämisen mahdollisuutta.

Yleiskaavan ja osayleiskaavan väliseen eroon suhteessa tarvittavaan luontoselvitykseen, on korkein hallinto-oikeus päätöksessään KHO 2019:160 katsonut, että luonnonsuojelulain (9/2023) 78 §:n mukaiseen hävittämis- ja heikentämiskieltoon on kiinnitettävä erityistä huomiota kaikilla kaavatasoilla. Vaikka kyseinen päätös koski lupamenettelyä, on oikeuskäytäntö sovellettavissa myös nyt kyseessä olevassa valitusasiassa.

Helsingin hallinto-oikeus totesi Vantaan kaupungin Kivistön tähden asemakaavan lainvastaiseksi ja kumosi kaupungin tekemän asemakaavan ja asemakaavan muutoksen päätöksessään H5923/2021. Kaava ei täyttänyt asemakaavan sisältövaatimusten edellyttämää luonnonympäristön vaalimista ja siihen liittyvien erityisten arvojen heikentämisen kieltoa. Hallinto-oikeus perusteli kaavan asemakaavan sisältövaatimusten vastaista luontoarvojen heikentymistä sillä, että alueella oli tehty puutteellinen lepakkoselvitys. Tehty lepakkoselvitys oli 12 vuotta vanha.

Tapauksissa KHO 26.2.2010 t. 386 ja KHO 21.1.2011 t. 147 oli kysymys mm. selvitysvelvollisuuden sisällöstä suhteessa direktiivilaji viitasammakon lisääntymis- ja levähdyspaikkojen olemassaoloon. Kummassakin tapauksessa luvanhakijan esittämät selvitykset olivat KHO:n päätöksen mukaan vanhentuneita. Toinen selvityksistä oli yli 10 vuotta ja toinen yli 20 vuotta vanha. KHO 21.1. 2011 t. 147 päätöksessään nimesi vanhentuneiden luontoselvitysten lisäksi selvitysten yleispiirteisyyden syyksi palauttaa lupahakemus käsittelyyn.

Luonnonsuojelulain ja muiden ympäristön käyttöä säätelevien lakien soveltamisessa tulee aina huomioida oikeuskäytännössä vahvistettu varovaisuusperiaate. Korkein hallinto-oikeus on asettanut korkeat vaatimukset kaavan toteuttamisesta aiheutuvan luontoarvoja vaarantavan epävarmuuden poistamiselle. Näin esimerkiksi päätöksessään 10.5.2021, joka koski Östersundomin yleiskaavaa

Lepakoista

Helsingin hallinto-oikeus katsoo päätöksessään, että valituksissa tarkoitettujen luontoarvojen huomioimisen osalta kaavaratkaisu olisi tukeutunut käytännössä luontotietojärjestelmän tietoihin ja niitä täydentäviin maastokäynteihin tai -katselmuksiin. Edelleen hallinto-oikeus toteaa, että kaavaa valmisteltaessa ei ole ilmennyt viitteitä siitä, että alueella olisi pohjanlepakon tai muun lepakkolajin suojeltuja lisääntymis- ja levähdyspaikkoja.

Kuten aikaisemmin on todettu, niin kaavaselostuksesta ei löydy luontoselvityksiä. Hallinto-oikeuteen kaupunki toimitti kolme liito-oravaa koskevaa tiedostoa ja loput asiakirjat koskivat luontotyyppejä. Lepakoista ei löydy mainintaa missään näistä asiakirjoista. Ei ole myöskään näyttöä, eikä mitään dokumenttia siitä, että maastokäynneillä ja katselmuksilla olisi hankittu tietoa lepakoista. Helsingin kaupungin rakennusvirasto on antanut ohjeen luontodirektiivin liitteen IV (a) eläinlajien huomioon ottamisesta Helsingin kaupungin hankkeissa (LIITE 8). Siinä aivan oikein rakennusvirasto kiinnittä huomiota siihen, että osa laeista on inventoitavissa luotettavasti lyhyenä ajankohtana, kun taas osalla luotettava inventointiajanakso voi olla useita kuukausia. Lepakoiden osalta rakennusvirasto määrittelee ajanjakso oleva pitkä kestäen toukokuusta elokuuhun.

Maankäyttö – ja rakennuslain mukaan suunnittelun pitää pohjautua tutkimuksiin ja selvityksiin. Satunnainen havainnointi ei ole samaa, kuin tutkimukset ja selvityksien teko, jotka suoritetaan metodologisesti oikein ja kestävät ajallisesti huomattavasti pidempään kuin pelkkä havainnointi. Lepakkotutkinnassa noudatetaan yleensä Suomen Lepakkotieteellinen yhdistys ry:n lepakkokartoitusohjeita (LIITE 3)

Tiedot lepakoiden määristä, mahdollisista lisääntymis- ja levähdyspaikoista ja eri lajeista ovat jääneet puuttumaan. Oikeuskäytännön mukaisesti hävittämis- ja heikentämiskielto saattaa kattaa myös eläinlajien tärkeät kulkuyhteydet, siirtymäreitit ja ruokailualueet, mikäli muutokset näissä ympäristöissä johtaisivat myös lisääntymis- ja levähdyspaikkojen heikentymiseen (KHO 2020:111).

Kaupunki on tullut tietoiseksi jo ennen asemakaavan vahvistamista, että alueella on tavattu lepakoita. Alueella tehtiin vuonna 2020 tutkimushanke ”Lukiolaiset lepakkotutkijoina”, josta on kerrottu mm. Natura-lehdessä ja tiedot on viety julkiseen laji.fi-järjestelmään.

Kaupunki toteaa lausunnossaan, että asemakaavakohtaisia lepakkoselvityksiä on Helsingissä laadittu vain erityisistä syistä, ja tällöin tavallisin peruste on ollut sijainti yleiskaavatasoisella tärkeällä lepakkoalueella tai sen välittömässä läheisyydessä.

Vuonna 2003 Helsingin kaupungin merkittävimmiksi lepakkoalueiksi todettiin: Melkki, Pihlajasaari, Vallisaari, Santahamina (eri osia alueesta), Lauttasaari (eri osia alueesta), Suomenlinna, Jollaksenlahti-Saunalahti, Villinki, Lehtisaarensalmi, Seurasaari, Kaisaniemenranta-Linnunlaulu, Kulosaari (alueen eri osia), Laajasalo (alueen eri osia), Vartiosaari, Munkkiniemi (eri osia), Meilahden puisto, Kivinokka, Herttoniemen Fastholma, Tiiliruukinlahti, Vartiokylänlahti, Vuosaari (alueen eri osia), Mölylä, Mätäjoki, Malminkartano, Pitkäkoski (eri paikkoja),Niskala, Ruutinkoski, Porvarinlahti, Tuomarinkylä, Jakomäki (LIITE 4).

Vuonna 2014 kaupunki teetätti uuden lepakkokartoituksen. Kartoitus keskittyi kuitenkin pienin poikkeuksin samoille alueille, jonne kartoitus tehtiin jo vuonna 2003. Ohessa lainaus kartoituksesta tehdystä raportista: ”Helsingin kaupunki päivitti vuonna 2014 vuoden 2003 selvityksen Helsingin lepakkolajistosta ja tärkeistä lepakkoalueista palvelemaan yleiskaavaselvitystyötä ja luontotietojärjestelmää. Työ keskitettiin vuonna 2003 rajatuille tärkeille lepakkoalueille ja niiden läheisyyteen sekä rannoille. Uutta vuoden 2003 kartoitukseen verrattuna oli, että kartoitusta tehtiin myös merellä eli rantoja ja niiden lähialueita käytiin läpi kanootilla ja moottoriveneellä” (LIITE 5).

Vuoden 2003 raportista jää epäselväksi, tehtiinkö tuolloin asiantuntijavoimin havaintoja valituksen kohteena olevalla alueella. Joka tapauksessa Länsi-Haagan alueelle mahdollisesti tehty, yleiskaavatasoinen selvitys olisi yli 20 vuotta vanha.

Länsi-Haagan alueelle olisi tullut tehdä asemakaavatasoinen selvitys. Aikaisemmassa vaiheessa yleiskaavatasolla tehty arviointi ei ole yleispiirteisyyden ja ajan kulumisen osalta enää sopiva asemakaavatasolla. Yksityiskohtaisemman suunnittelun tasolla pystytään selvittämään sellaiset toimenpiteestä johtuvat reunavaikutukset, joita alueelle tuleva rakennuskanta aiheuttaa. Sitä mukaan kun kaavan toteuttamisessa tulee muutoksia kaavaan, tulee luontovaikutukset uudelleenarvioida.

Liito-oravat

Kuten hallinto-oikeuden päätökseen eriävän mielipiteen jättänyt tuomari toteaa, on kaupunki toimittanut vasta hallinto-oikeudelle lausuntonsa liitteenä otteita luontotietojärjestelmästä. Kaupunki on teettänyt vuonna 2021 Kaer Oy-nimisellä yrityksellä koirakartoituksen liito-oravien esiintymisestä alueella (”Liito-oravan kartoitus luontokartoituskoirilla kevät 2021” ). Tämän kartoituksen mukaan papanalöytöjä sekä kolopesiä löytyi rakennettaviksi suunnitelluilla alueilla.

”Liito-oravan levinneisyys Helsingissä 2022–2023”-selvitys löytyy liito-oravan ydinalueen 150/2021 kuvauksen lähteistä kaupungin julkisesta luontotietojärjestelmästä, mutta Kaer Oy:n tekemää ei löydy.

Hallinto-oikeus toteaa päätöksessään, että maankäyttö- ja rakennuslaki tai luonnonsuojelulaki eivät edellytä, että liito-oravan ydinalueiksi rajatut alueet tulisi osoittaa suojelualueiksi tai muutoin kokonaan rakentamattomiksi. Tämä pitää edellä mainittujen lakien mukaisesti paikkansa. Oleellista onkin se, miten kaava vaikuttaa liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikan ekologiseen toiminnallisuuteen ja sen säilyttämisen velvoitteseen. Asemakaava tulee kaventamaan liito-oravan elinaluetta merkittävästi ja haittaa kulkuyhteyksiä tuntuvasti ja tästä aiheutuu liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikan toiminnallisuuden heikentyminen, mikä on luonnonsuojelulain 78 §:ssä kiellettyä.

Jotta pystytään arvioimaan, miten asemakaava vaikuttaa liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkoihin, on edellytys, että luontoselvitysten on oltava ajantasaisia, jotta voidaan varmistaa, että asemakaavan sisältövaatimukset luontoarvojen heikentymättömyydestä täyttyvät (Maankäyttö- ja rakennuslaki 132/1999, 54 §). Esimerkiksi liito-oravan esiintymistieto on yksilöiden liikkuvuudesta ja lyhytikäisyydestä johtuen nopeasti vanhenevaa. Yhtenä vuonna liito- oravalle soveltuvaksi todettu alue, jolla ei kuitenkaan tuolloin tehty havaintoja liito-oravista, saattaa jo seuraavana vuonna olla asuttu liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikka (Mäkelä & Salo 2023, Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi, Suomen ympäristökeskuksen raportteja 43, s. 63. (LIITE 6). Tilapäisesti asumaton lisääntymis- tai levähdyspaikka on yhä juridisesti suojeltava (Sulkava 2024) (LIITE7)

Koska liito-oravahavainnot ovat olleet keskenään osittain ristiriitaiset, olisi kaupungin tullut noudattaa erityistä huolellisuutta asian selvittämisessä.

Kaupungin myöhemmin suorittamassa liito-oravakartoituksesta ilmenee, että liito-oravan ydinalue valituksenalaisessa kohteessa on laajentunutja ulottuu nyt osin rakennettavien tonttien päälle. Kaavan lainmukaisuus tulee uudelleen arvioitavaksi siksikin, että samalla Länsi-Haagan alueella on jo aloitettu englanninkielisen koulun rakentaminen ja se rakennetaan liito-oravan ydinalueen päälle (Uudenmaan ELY-keskuksen päätös poikkeusluvista 19.6.2019 (UUDELY4278/2019 ja UUDELY/1321/2021). Rakentaminen vaatii ydinalueen säästämistä muussa osassa kohdetta, jotta samalla esiintymisalueella ei liito-oravan suotuisa suojelutaso vaarannu.

Uusien havaintojen merkitys kaavapäätöksen laillisuuteen

Lajitietojen osalta luontoselvitysten on oltava ajantasaisia, jotta asemakaavan sisältövaatimukset luontoarvojen heikentymättömyydestä täyttyvät.

Helsingin kaupunki on toimittanut Helsingin hallinto-oikeudelle asiakirjan, joka on nimetty Liito-oravan ydinalueet (karttarajausta muutettu 2025) (LIITE 2).

Asiakirjasta ilmenee, että liito-oravan ydinalue on laajentunut aikaisemmin esitetystä. Nyt liito-oravan ydinalue on osittain kahden tontin (29280 YL ja LPA) päällä ja kolmannen vieressä (AK 29278). Kaavan lainmukaisuus tulee uudelleen arvioitavaksi siksikin, että samalla Länsi-Haagan alueella on jo pokkeusluvan perusteella aloitettu englanninkielisen koulun rakentaminen ja se rakennetaan liito-oravan ydinalueen päälle. Rakentaminen vaatii ydinalueen säästämistä muussa osassa kohdetta.

Korkein hallinto-oikeius on päätöksessään 2017-33 katsonut, että kaupunginvaltuuston päätöksen jälkeen tehty liito-oravaselvitys voitiin uutena selvityksenä ottaa huomioon arvioitaessa päätöksen laillisuutta.

Vaatimukset

Edellä esitetyn perusteella katsomme, että Helsingin hallinto-oikeuden päätös tulee kumota kokonaisuudessaan ja että Helsingin kaupungivaltuuston asemakaavan hyväksymistä koskeva päätös tulee kumota kokonaisuudessaan.

Helsingissä 21.12.2025

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry

Eeva Rantala
puheenjohtaja

Anders Backström
järjestösihteeri

Liitteet:

Liite 1. Helsingin hallinto-oikeuden päätös

Liite 2 Liito-oravan ydinalueet (karttarajausta muutettu 2025)

https://kartta.hel.fi/applications/HelLTJ/api/global/public/report/ltj

feature-report/198832/

Liite 3 Suomen Lepakkotieteellinen yhdistys ry, Lepakkokartoitusohjeet 2023

https://lepakko.fi/lepakot/Aineistot/SLTY_lepakkokartoitusohjeet_2023.pdf

Liite 4 (Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 3/2004; Helsingin

lepakkolajisto ja tärkeät lepakkoalueet vuonna 2003.)Helsingin kaupungin

ympäristökeskuksen julkaisuja 3/2004; Helsingin lepakkolajisto ja

tärkeät lepakkoalueet vuonna 2003).

Liite 5 (Helsingin lepakkolajisto ja tärkeät lepakkoalueet vuonna 2014, Helsingin

kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston selvityksiä 2014:38)

Helsingin lepakkolajisto ja tärkeät lepakkoalueet vuonna 2014, Helsingin

kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston selvityksiä 2014:38

Liite 6 Mäkelä & Salo 2023, Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi,

Suomen ympäristökeskuksen raportteja 43, s. 63.

Liite 7 Sulkava 2024

Liite 8 Luontodirektiivin liitteen IV huomioon ottaminen Helsinhgin kaupungin

hankkeissa, s.14 Luontodirektiivilajiopas_2017.pdf