TIEDOTE: Pienydinvoimaloiden vakavat riskit on otettava huomioon Helsingin energiapoliittisessa päätöksenteossa

TIEDOTE 27.10.2026

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys:
Pienydinvoimaloiden vakavat riskit on otettava huomioon Helsingin energiapoliittisessa päätöksenteossa

Helsingin pienydinvoimalavalintaa koskevassa viestinnässä on Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen (Helsy) mielestä ohitettu monet voimalan turvallisuuteen ja kustannuksiin liittyvät vakavat kysymykset ja epävarmuudet. Helsy kaipaa myös nykyistä paljon laajempaa kansalaiskeskustelua Helsingin energiavaihtoehdoista.

Helsingin energiayhtiö Helen käynnisti vuonna 2025 ohjelman, jonka tavoitteena on rakentaa pienydinvoimala Helsinkiin. Päätöksestä edettiin melko nopeasti mahdollisiin sijoituspaikkavaihtoehtoihin, joita koskeva YVA-menettely on käynnistetty.

Ympäristövaikutusten arviointiin liittyvä keskustelu rajoittuu lähinnä sijoituspaikkojen lähialueisiin ja voimalarakentamisen ympäristöön ja asukkaisiin kohdistuviin välittömiin vaikutuksiin. Laajempi keskustelu muun muassa pienydinvoimavalinnan kustannuksista, turvallisuudesta ja voimalan koko elinkaareen liittyvistä vaikutuksista on puuttunut.

”Helsy ei ole havaintoineen yksin. Järjestämissämme yleisötilaisuuksissa asukkaiden epätietoisuus ja alan tutkijoiden huoli on noussut voimakkaasti esiin”, sanoo Helsyn puheenjohtaja Juha Karsikas.

Ydinvoimaloiden – myös ”pienten” – rakentamiseen liittyy suuri määrä epävarmuustekijöitä ja suoranaisia uhkia. Voimaloiden turvallisuus muuttuneessa geopoliittisessa tilanteessa on yksi niistä. Esimerkiksi Venäjän tilanteen pitäisi havahduttaa miettimään, mitä keskelle kaupunkia sijoitettu pienydinvoimalaitos merkitsisi turvallisuuden ja kriittisen infrastruktuurin kannalta tilanteessa, jossa Suomi joutuisi sotaan.

Myös perustelut pienydinvoimalan taloudellisuudesta ovat hataralla pohjalla. Voimalan rakentamiskustannukset ovat valtavan suuret, ja myös turvallisuusjärjestelyt maksavat. Jos Helenin rakentaman voimalan talous ei toimi, kaupunki ja sen asukkaat joutuvat maksajiksi. Ruotsissa, jossa suunnitelmat uusista ydinvoimaloista ovat edenneet pidemmälle, katsotaan välttämättömäksi maksaa valtavia julkisia tukia, jotta ydinvoimaloita olisi kannattavaa rakentaa.

Ydinvoimalaratkaisusta puuttuu myös aikaperspektiivi: esimerkiksi käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitukselle ei olla esitetty ratkaisua. Posivan loppusijoitusluola Onkalo on varattu vain yrityksen omistajien laitosten jätteille.

Uusi ydinenergialaki rajoittaa keskustelua

Pienydinvoimaloita suunnitellaan nyt monelle paikkakunnalle. Jotta kansalaisilla olisi riittävät eväät pienydinvoimaloista päätettäessä, kaiken tarvittavan tiedon tulisi olla valmiiksi kerättynä ja keskustelua tulisi voida käydä etukäteen aina eduskuntaa myöten.

Vuoden vaihteessa voimaan tuleva uusi ydinenergialaki kuitenkin kaventaa voimakkaasti kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia. Enintään 50 MW:n nimellislämpötehon voimalasta, eli pienydinvoimalasta, päättää uuden lain mukaan valtioneuvoston sijaan työ- ja elinkeinoministeriö, eli virkamieskunta.

Energian säästö ja käytön tehostaminen unohdettu

Helsyn mielestä energiansäästö ja energiankäytön tehostaminen tulee ottaa vakavasti huomioon Helsingin energiavaihtoehdoista päätettäessä. Kotimaisia uusiutuvaan energiaan perustuvia ratkaisuja tulisi etsiä ja välttää riippuvuutta pitkistä haavoittuvista huoltoketjuista. Tuuli- ja aurinkovoimaloiden sijoittamista tulisi kuitenkin ohjeistaa siten, että vältettäisiin niiden metsiä ja muuta luontoa pirstovaa vaikutusta ja suosittaisiin niiden sijoittamista jo valmiiksi rakennetuille alueille, kuten moottoriteiden varsille ja teollisuusalueille.

Helsy pitää kyseenalaisena, tarvitseeko Suomeen ylipäätään rakentaa merkittävästi lisää sähkön tuotantokapasiteettia. Uudesta tuotannosta merkittävä osa käytettäisiin datakeskuksiin, joiden yhteiskunnallinen hyödyllisyys on kyseenalainen.

—

Katso tallenne 12.10.2026 Helsingin Oodissa käydystä pienydinvoimalakeskustelusta. Aiheesta olivat alustamassa SLL:n puheenjohtaja Hanna Halmeenpää, professori Peter Lund ja vapaa tutkija Maarit Laihonen.

Lue juttu 13.5. 2026 Oodissa järjestetystä pienydinvoimalatilaisuudesta, jossa alustajina olivat tutkijat Anna Claydon, Hanna-Mari Husu ja Matti Kojo.

Lisätiedot:

Järjestösihteeri Anders Backström, Helsy
P. 050 3011633

Anne Brax, Helsyn hallitus
P. 050 3671 888