Muistutus Hylkysaaren asemakaavaehdotukseen

Annoimme muistutuksen Hylkysaaren asemakaavaehdotukseen 17.2.2026.

Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen muistutus Hylkysaaren asemakaavaehdotukseen, diaarinumero 2023-003542

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys on tutustunut Hylkysaaren asemakaavaehdotukseen ja sen aineistoon. Olemme myös tehneet maastoretken saareen.

Pidämme asemakaavaehdotuksessa osoitettua rakentamista liian massiivisena Hylkysaaren kokoon sekä herkkään ja arvokkaaseen saaristoluontoon nähden. Se kohdistuu lisäksi uhanalaisille luontotyypeille ja saaren linnuille arvokkaimpaan rantalehtoon kaakkoisrannalla. Käytännössä kaavaratkaisu hävittää uhanalaisuudeltaan silmälläpidettävän vaahteralehdon ja heikentää merkittävästi kaakkoisrannan uhanalaisuudeltaan vaarantunutta rannikon kuivaa, lehtipuuvaltaisia rantalehtoa.

Näemme, että kaavan tavoite säilyttää Hylkysaaren luontoarvot ja luonnon monimuotoisuus ei toteudu, jos saarelle rakennetaan kaavaehdotuksen mukaisesti.

Vaahteralehdon päälle esitetty RM-merkinnällä varustetulle mökkirakentamisen alueelle tulisi sallittujen kerrosneliömetrien ja havainnekuvan mukaan niin tiheästi mökkejä, että puut ja kasvillisuus vähenisivät siinä määrin, että luontotyyppi ja monen lajin elinympäristö näivettyisi. Muutamat slp-kaavamerkinnät eivät riitä niiden säilyttämiseen. Mökkien rakentaminen pilarien päälle säästää maaperää, mutta kasvillisuutta ja muuta eliöstöä se ei auta juurikaan.

Kaakkoisrannan pitkään uhanalaiseen rannikon kuivaan, lehtipuuvaltaisten lehtoon esitetyt RM-kaavamerkinnät ja kaavassa sallitut rakennusneliöt osoittavat, että rantalehdon puustoinen vyöhyke jää suurimmaksi osaksi noin 10 m leveäksi, paikoin sen alle. Luonnosmainen havainnekuva viittaa samaan suuntaan. Kaavassa mökkien etäisyys rantaviivaan määritellään noin 20 metriin, mutta se käsittää myös uhanalaiset Itämeren rantaluontotyypit. Rantaluontotyyppien säilyminen on tietenkin hyvä asia. Kaavaehdotuksen mukainen rakentaminen ja lisääntyvät ulkoilu vapaalla, kapenevalla ranta-alueella heikentävät kuitenkin väistämättä maaperää, puustoa, kasvillisuutta ja linnustoa. Kaakkoisrannan RM-alueet heikentävät myös rantaluonnon kytkeytymistä saaren sisäosan luontoon.

Samalla on huomattava, että saaren keskiosan lehtoa ja muuta rakentamatta jäävää puistoista aluetta, ketoja ja kallioita saartaisi niinikään myös vaahteralehdon ja pitkän luoteisrannan tiivis rakentaminen.

Vaadimme vähintään seuraavia muutoksia kaavaehdotukseen:

– Kaakkoisrannan rantalehtoon, nykyisen rantaa myötäilevän tien rannan puolelle ei rakenneta mitään, vaan se säilyy luonnontilaisena. Kulunohjauksena rannassa toimii pitkospuupolku. Rannalle ei tehdä grillipaikkaa, jonka riskinä on muun muassa polttopuiden kerääminen rantametsästä.

– Vaahteralehtoon rakentamisesta luovutaan myös. Luontotyypin elinvoimaisuutta ja  monimuotoisuutta on lisättävä. Avokallioille, joille kaavaehdotuksessa on merkitty mökkejä vaahteralehdon vieressä, ei rakenneta.

Lisäksi pidämme tärkeänä, että saaren luonto säilytetään monikerroksisena. Koska saaren suojaisissa kohdissa on monen pikkulinnun ruokailu-, suoja- ja pesintäpaikkoja, nämä linnuille tärkeät kohteet tulee kartoittaa ja merkitä kaavaan säilytettäviksi. Tämän voi nähdä myös kompensaationa hotelli- ja muun palvelutoiminnan aiheuttamasta haitasta luonnolle. Luontoselvityksessä vuodelta 2019 löydettiin saarella ja sen ympäristössä useita pesiviä erittäin uhanalaisia, vaarantuneita ja silmälläpidettäviä lintulajeja sekä Suomen vastuulintulajeja.

Silmälläpidettävä kartioakankaali on havaintojemme kukaan katoamassa monin paikoin Helsingissä maaston kulumisen, kulun ohjauksen puuttumisen ja ahkeran niiton takia. Jo siksi Hylkysaaren kartioakankaaliesiintymä on tärkeää säilyttää. Esimerkiksi siitä kertova infokyltti ohjaisi välttämään kasvin tallaamista.

Kaavaehdotuksen selostuksessa esitetään, että luonnon monimuotoisuutta ennallistetaan, jos sitä tuhoutuu rakennustöissä. Tällöin on syytä käyttää kotimaisia lajeja, samoja joita saarella kasvaa luontaisesti. Ennallistamisvelvoite on syytä liittää kaavamääräyksiin.

Vuoden 2019 luontoselvitys suosittelee lisäämään linnunpönttöjä Hylkysaareen. Se parantaisi lintujen pesintämahdollisuuksia saaressa. Pidämme pönttöjä ja myös julkisivuihin integroituja pesäpaikkoja linnuille erittäin tarpeellisina. Luontoselvityksen lintukartoituksessa tavattiin saarelta muun muassa pesivä tervapääskypari.

Lepakkojen mahdolliset lisääntymis- ja levähdyspaikat nykyisissä rakennuksissa on syytä kartoittaa ennen rakentamis- ja purkamislupien hakemista lepakkoasiantuntijan voimin, koska vuoden 2019 lepakkoselvitys oli viitteellinen ja sen tekemisestä on tällä hetkellä jo seitsemän vuotta. Kaikkien Suomessa esiintyvien lepakkolajien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kiellettyä luonnonsuojelulain 78 § mukaan.

Suosittelemme vielä saaren luonnosta, vesialueista ja Itämerestä kertovia infotauluja maastoon. 

Toivomme, että Helsingin kaupungin suhtautuu yleisesti kunnianhimoisemmin saartensa ainutlaatuisen luonnon säilymiseen, kun saarten virkistys- ja matkailukäyttöön lisätään. Saarten virkistyskäytön ja myös rakentamisen vaikutuksia luontoon ja luontoarvoihin on arvioitava realistisesti, myös tavoitteiden tulee olla toteutettavissa. Tavanomainen Helsingin saaristoluonto luontotyyppeineen on säilyttämisen arvoista luonnon monimuotousuuden, elämysten ja maiseman kannalta. Tämä koskee myös korkealaatuista majoitusta tarjoavia kohteita kuten Hylkysaarta. Uhanalaisten luontotyyppien ja saaren nykyisen lajiston säilyminen palvelee todennäköisesti lisäksi menestyvää liiketoimintaa. Turismin haitat etelän matkailusaarten luonnolle ovat jo tuttuja useimmille. Helsinki voi olla hyvänä esimerkkinä rajoittamassa alueellaan sijaitsevien saarten luonnon lyhytnäköistä hävittämistä ja heikentämistä. Hylkysaaren kaavaehdotusta on hyvä tarkastella vielä saaristoluontoa tuntevan asiantuntijaekologin kanssa.

Helsingissä 17.2.2026,

Antti Halkka
varapuheenjohtaja
Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry

Anders Backström
järjestösihteeri
Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry