Missä viipyy Helsingin kansallinen kaupunkipuisto?

Kuva: Keskuspuisto kuuluisi valmisteilla olevaan suppeaan kaupunkipuistoon. Kuvan lähde: Leonhard Lenz, Wikimedia CC0 1.0.

Kansallista kaupunkipuistoa koskeva lainsäädäntö hyväksyttiin vuonna 2000. Sen jälkeen kaupunkipuiston saamiseksi on Helsingissä kerätty kansalaisadresseja ja tehty valtuustoaloitteita.

Kolme valtuustoa on hyväksynyt puiston perustamiseen tähtäävän hankkeen. Perustamistavoite on kirjattu myös nykyiseen kaupunkistrategiaan.

Kuva: Helsyn ja KKPH! -liikkeen Lisää latvuspeittoa Helsinkiin! -yleisötilaisuudessa 4.9.2025 kaikki kaupunkiympäristölautakunnan paneelissa olleet jäsenet kannattivat kansallisen kaupunkipuiston perustamista, myös kokoomuksen Katri Penttinen, jonka oma puolue kokoomus on vastustanut kaupunkipuistoa. Kuvaaja: Mikko Niskasaari

Kaupunkipuiston perustamista selvitettiin muun muassa Helsingin Yleiskaavan 2002 yhteydessä. Tällöin päädyttiin kuitenkin esittämään Helsinkipuistoa, joka toteutettaisiin kaavoituksella ja kaupungin omin toimenpitein. Esitys ei kuitenkaan edennyt valmisteluun.

Jarmo Nieminen ja 53 muuta kaupunginvaltuutettua esitti vuonna 2016 aloitteessaan, että Helsinkiin perustetaan ”laaja ja merellinen uuden ajan urbaani kaupunkipuisto, jonka ytimen muodostavat ekologisesti merkittävimmät vihersormet sekä valtakunnallisesti, maakunnallisesti ja paikallisesti arvokkaat kulttuuriympäristöt”.

Kansallista kaupunkipuistoa oli kuntalaisaloitteessa vaatinut myös yli 7000 yksityishenkilöä ja 81 yhteisöä

Kaupunginhallitus päättikin vuonna 2017, että kaupunkipuiston perustamista selvitetään jälleen. Perustamistyöstä tehtiin pilottihanke Helsingin uudessa osallisuus- ja vuorovaikutusmallissa. Malliin liittyen järjestettiin muun muassa karttakysely, työpajoja ja verkkodialogi.

Pilottihankkeen seurauksena myös Kansallinen kaupunkipuisto Helsinkiin! -liike (KKPH!), joka edustaa kymmeniä asukas- ja ympäristöjärjestöjä, sai olla mukana ja osallistua aktiivisesti hankkeen työryhmän kokouksiin.

”Työryhmässä oli edustettuna myös kaupungin eri toimialoja. Keskustelut olivat parhaimmillaan hyviä ja monilla kaupungin edustajilla oli kaupunkipuistosta myönteisiä näkemyksiä”, kertoo kokouksiin osallistunut KKPH! -liikkeen Matti Lipponen.

KKPH! -liike järjesti asukkaille useita avoimia karttatyöpajoja, kokouksia, valmisteli uutiskirjeitä työvaiheista ja keräsi informaatiota sekä kutsui vierailijoita muista kaupungeista keskustelutilaisuuksiin.

Hankkeessa laadittiin kaupunkipuiston toteuttamiseksi erilaisia vaihtoehtoja, joista laajimman toi käsittelyyn KKPH! -liike. Siinä kaupunkipuiston alue olisi ulottunut Helsingin edustan saarista Meilahteen ja Keskuspuiston kautta Haltialaan sekä idässä Vartiokylänlahdelle ja itäiseen kulttuuripuistoon.

Esiselvityksessä oli hahmoteltu myös kaksi alueellisesti suppeampaa vaihtoehtoa sekä ns. Nyky plus -vaihtoehto.

KKPH! -liikkeen edustajat kuvasivat esiselvitystyöstä antamassaan raportissa tunnelmia: ”Alkuun kokouksissa ja työpajoissa vallitsi innostunut ilmapiiri, ja saimme esittää asiantuntijoita työpajoihin. Syksyllä 2018 ilmapiiri muuttui ja virkamiehet pyrkivät systemaattisesti mahdollisimman pieneen tarkastelualueeseen.”

Vuorovaikutusprosessin seurauksena ei saatu aikaan yhteisesti hyväksyttyä tarkastelurajausta puistolle.

Virkamiehet esittivät puistosta luopumista

Vuonna 2020 kaupunkiympäristölautakunta sai virkamiehiltä käsiteltäväkseen valmiin esiselvityksen, jonka suositus oli, että kaupunkipuiston hakemisesta luovutaan.

Selvityksen laatineet virkamiehet totesivat muun muassa, että pitkälle tulevaisuuteen ulottuva perustamispäätös ”sotii ketterää toimintakulttuuria vastaan” hidastaessaan ja mutkistaessaan maankäyttöä koskevaa päätöksentekoa. Kaupunkipuiston brändiarvoa pidettiin alhaisena, eikä sen nähty tuovan ”välitöntä lisäarvoa”.

Puistoa vastaava lopputulos saataisiin virkamiesten näkemyksen mukaan kaupungin omalla kaavoituksella ja hallintokuntien välisellä yhteistyöllä.

Kaupunkiympäristölautakunta esitti kuitenkin kaupunginhallitukselle, että valmistelua jatketaan, tosin Keskuspuiston ja Haltialan muodostaman suppean ytimen pohjalta. Näin myös tapahtui. KKPH! -liike ja muut puiston puolustajat iloitsivat perustamisprosessin jatkamisesta, mutta suppea aluerajaus oli pettymys.

KKPH! -liike ja Helsy vaativatkin, että jo perustamisvaiheessa kaupunkipuistoon liitetään Helsinkipuiston vihersormi ja päätökseen kirjataan laajennuspolku, jonka tavoitteena on muiden vihersormien liittäminen puistoon.

Aikaa on kulunut ja KKPH! -liike, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ja muut sidosryhmät ovat kyselleet, missä kaupunkipuisto viipyy. Helsingin kaupungin verkkosivuilla luvataan nyt, että kansallisen kaupunkipuiston hakemus viedään kaupunkiympäristölautakunnan päätettäväksi vuoden 2026 aikana. 

Kuva: KKPH! -liikkeen mukaan kaupunkipuiston tulisi olla laaja ja ulottua aina Helsingin edustan saarista Meilahteen ja Keskuspuiston kautta Haltialaan sekä idässä Vartiokylänlahdelle ja itäiseen kulttuuripuistoon. Kuvan lähde: Paasikivi, Wikimedia CC BY-SA 4.0

Vaikeuksien kautta voittoon Tampereella

Samaan aikaan puistoehdotus on saatu aikaan Tampereella. Siellä ajatus perustamisesta lähti liikkeelle kaupunginvaltuustosta vuonna 2012. Useita vuosia kestäneen valmistelutyön tuloksena Tampere jätti ympäristöministeriölle tämän vuoden huhtikuussa esityksen yli 3600 hehtaarin suuruisen kaupunkipuiston perustamisesta.

Laajaan ehdotukseen sisältyy muun muassa Tammerkosken kansallismaisema, Pispalan, Viinikan ja Käpylän entisiä työväen asuinalueita, Kaupin kansanpuisto sekä Pyynikin, Viikinsaaren ja Niihaman virkistys- ja viheralueita.

”Tampereen kansalliseksi kaupunkipuistoksi rajattu alue perustuu Tampereen tarinaan historiallisena teollisuuskaupunkina järvien ja harjujen maiseman solmukohdassa”, kaupunki luonnehtii suunnitelmaa.

Perustamisprosessissa alusta alkaen mukana ollut Tampereen yleiskaavapäällikkö Pia Hastio kertoo, että Tampereellakin on valmistelussa ollut monenlaisia käänteitä ja hidasteita, ja välillä oli vaiheita, jolloin haettiin vain pienintä riidatonta aluetta.

Lopputulos on kuitenkin laaja ja monipuolinen ja siihen ollaan Hastion mukaan tyytyväisiä. ”Erityisesti valmistelijat ovat koko ajan olleet innoissaan.”

Turussa kaupunkipuiston merkitys ymmärretään

Turussa kaupunkipuisto on ollut jo yli 10 vuotta.

”Puisto kattaa Turun keskeisimmät osat Airiston rannalta Ruissalosta Saaronniemestä aina Kuralan elävän historian kylään saakka. Alue myötäilee Aurajokea ja on kaikkiaan noin 15 kilometriä pitkä”, kaupungin sivuilla kuvataan.

Suunnittelija Samuli Saarinen on ollut mukana aivan puiston suunnittelun alkuajoista lähtien. Hän kertoo, että puistoa suunniteltiin normaalina virkatyönä, ja asukkaille järjestettiin kuulemisia ja muutamia yleisötilaisuuksia.

”Valmistelu eteni hyvin, ja saadut lausunnot olivat maltillisia. Puistoa ei tarvinnut erityisesti lobata.”

Nykytilanne on Saarisen mukaan hyvä. ”Päättäjät ovat hyvin omaksuneet kaupunkipuiston merkityksen ja tarkoituksen yhdistää ja säilyttää erityisiä ja arkisestikin hienoja ympäristöjä ehjänä kokonaisuutena. Sen olemassaoloa ei tarvitse enää perustella.”

Vaikeutuuko kansallisen kaupunkipuiston tarina?

Helsingin kansallisen kaupunkipuiston tulevaisuuteen saattaa vaikuttaa merkittävästi uudistumassa oleva lainsäädäntö.

Eduskunta on säätämässä uutta alueidenkäyttölakia, jossa säädetään myös kansallisesta kaupunkipuistosta. Sisällöltään kaupunkipuistoa koskeva kohta on kutakuinkin samanlainen kuin nykyinenkin – yhtä poikkeusta lukuun ottamatta.

Nykyisin laissa sanotaan, että ”kaupunkipuistoon osoitetaan ensisijaisesti valtion, kunnan ja muun julkisyhteisön omistamia alueita. Muita alueita puistoon voidaan osoittaa omistajan suostumuksella. Suostumus ei kuitenkaan ole tarpeen, jos puiston perustamissäädöksessä tai hoito- ja käyttösuunnitelmassa ei anneta aluetta koskevia määräyksiä.”

Uudessa lakiehdotuksessa omistajan suostumus kuitenkin tarvittaisiin aina, eli laki palautettaisiin ennen vuotta 2011 laissa olleeseen muotoon.

”Aikaisempi muotoilu osoittautui toimimattomaksi ja kaupungeille työlääksi resurssien tuhlaamiseksi”, kertoo emeritus ympäristöneuvos Jukka-Pekka Flander.

”Siksi eduskunta teki tuon muutoksen maankäyttö- ja rakennuslain osauudistuksen yhteydessä vuonna 2011. Muutos käsiteltiin myös perustuslakivaliokunnassa ja todettiin perustuslain mukaiseksi.”

Flander vastasi ympäristöministeriön virkamiehenä kaupunkipuistoista vuosikymmenet.

Anne Brax

Anne Brax on ympäristötoimittaja ja Helsyn hallituksen jäsen