Mielipide Viikinmäen keskiosan asemakaavaluonnoksesta

Lähetimme Helsingin kaupungille mielipiteen Viikinmäen keskiosan asemakaavaluonnoksesta 6.3.2026.

—

Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen mielipide Viikinmäen keskiosan asemakaavaluonnoksesta, diaarinumero HEL 2024-003307

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys on tutustunut Viikinmäen keskiosan asemakaavan muutoksen luonnokseen ja tehnyt kaava-alueelle maastokäyntejä.

Nyt esillä oleva kaavaluonnos esittää liikaa rakentamista, joka kutistaa ja uhkaa kahta geologisesti arvokkaaksi luokiteltua kallioaluetta ja Maarinmaanpuiston viheraluetta. Pidämme kuitenkin hyvänä, että rakentamista maisemallisesti ja näköalapaikkana tärkeällä kallioalueella kaava-alueen pohjoisosassa on hieman pienennetty oas-vaiheesta.

Luontokartoituksia tarvitaan lisää ja ne on huomioitava

Kasvillisuuskartoitus on kaavaselostuksen mukaan tekeillä. Siihen tulee liittää hyönteiskartoitus. Myös sammakkoasiantuntijan tekemä sammakkoeläinkartoitus on välttämätön viimeistään kaavaprosessin tässä vaiheessa. Viime vuonna valmistunut kaava-alueen geologisten luontoarvojen selvitys osoittaa arvokkaimmat kallioalueet, joita ehdotetaan suojeltaviksi. Se ei valitettavasti johtanut kaavaluonnoksessa kaavamerkintöihin, jotka säästäisivät puhdistetun migmatiittikallion, ns, ”valkoisen kallion” kaava-alueen länsiosassa.

Vaadimme, että luontokartoitusten tulokset näkyvät jatkosuunnittelussa.

Arvokkaat geologiset kohteet on säilytettävä

Geologisessa inventoinnissa geologi Antti Salla on merkinnyt kaava-alueelle kaksi arvokasta geologista kohdetta. Hiidenkirnun, joka suojellaan kaavamerkinnällä ja puhdistetun migmatiittikallion, jonka säilyttämisestä ei ole kaavamääräystä kaavaluonnoksen kartalla.

Salla tuo myös esiin näiden kohteiden opetuksellisen arvon. Migmatiittikallion juovat ja hioutuneet muodot sekä hiidenkirnu auttavat ihmisiä hahmottamaan maapallon kehityksen ja ajan perspektiiviä, ne voi nähdä myös muinaisten ilmastonmuutosten monumentteina. Salla suosittelee niiden säilyttämistä tuleville sukupolville luonnon nähtävyyksinä ja opetuskohteina. Erityisen hienoa Viikinmäen geologisissa kohteissa on sijainti asutuksen keskellä sekä koulun ja päiväkodin läheisyydessä.

Kaavamääräysten tulee varmistaa, että migmatiittikallio säilyy kuten siihen liittyvä hiidenkirnu. Korttelissa 36265 tulee vähentää rakentamista merkittävästi ja sijoittaa jäljelle jäävä rakentaminen siten, että on mahdollisuus näyttävimmän kallioalueen säilymiseen laajana hiidenkirnu mukaan lukien.

Kaavaluonnos ei anna viitteitä miten talojen väleihin sijoitetut pihat rakennetaan kalliomaastoon. Jos esikuvana on läheisen Viikinmäen korttelitalon koulun ja päiväkodin pihat, lopputulos on turva-aitojen suojaamia kalliopaloja, kumipäällystettä louhituilla tasaisilla kohdilla ja kivisiä portaita. Koko kortteli 36265 on suunniteltava uudelleen luontoa kunnioittaen. Kallion säästämisen lisäksi on vältettävä laakson tasaisen viheralueen kaventamista.

Säilytetään pyöreät rantakalliot ehjänä kokonaisuutena

Korkeat ja pyöreät vanhat rantakalliot mäntyineen Maarinmaanpuiston ja Liivinmaankadun välillä sen sijaan suojellaan luonnoksessa VK/s merkinnällä, mikä on hyvä muutos, vaikka niitä ei inventoitu geologisesti arvokkaiksi. Kallio on maisemallisesti tärkeä ja suosittu näköalapaikka, jolla oleillaan paljon. Se on myös esteettisesti kaunis ja kertoo alueen historiasta. Tältä kallioalueelta on syytä poistaa vielä pohjoinen terassitalo korttelista 36266. Näin kalliomuodostelma säilyy ehjänä ja oleskelualue ei kutistu.

Kyseinen poistettava terassitalo häiritsisi myös välittömästi talon alapuolella sijaitsevaa sammakkolampea esimerkiksi varjostamalla sitä. Myös korttelin pohjoispuolelle merkitystä portaikosta ja ulkoilureitistä luopumista on syytä harkita, jos niihin liittyvä louhiminen turmelisi kalliota ja rakenteet sekä niiden huolto aiheuttaisi häiriötä lammelle. Vaihtoehtona on toteuttaa portaat mahdollisimman kevyenä puisten juoksuportaiden tapaan.

Suoja-alue Kuurinmaanpuistoon päin

Kuurinmaanpuiston VL/s merkinnällä suojeltu ja arvokkaaksi inventoitu kallioalue ei kuulu kaava-alueeseen, mutta on välittömästi sen vieressä. Korttelin 36369 ja Kuurinmaanpuiston suojellun kallioalueen väliin on jätettävä suoja-alue, koska korttelin rakentaminen ja olosuhteiden muutos vaikuttaa väistämättä luontoon korttelin vieressä. Korttelin pihan kasvillisuuden tulee sulautua niin suojametsään kuin suojeltuun kallio- ja kalliometsäalueeseen. Talojen ja pihan valaistus ei saa levitä metsään ja kallioille. Kuurinmaanpuistoa ja suojeltuja, arvokkaita kallioita ei saa käyttää korttelin rakentamisen tukialueena kuten koneiden ja materiaalien varastointiin.

Ruderaatti ja kasvava monilajinen puusto säilytetään

Ampumaratatoiminnan jälkeen Maarinmaanpuiston laakson pohjalle on kehittynyt  monimuotoista ruderaattikasvillisuutta. Siellä myös varttuu hyvää vauhtia monilajista puustoa. Jatkossa ruderaattialue tulee säilyttää ruderaattityyppisenä ja sallia luonnollinen metsittyminen, mahdollisesti palautuminen entisen kaltaiseksi metsäksi, jollaisen vanhimmat kaupunkilaiset sen muistavat.

Ruderaatti ja metsittyminen on syytä ottaa suunnittelun lähtökohdaksi. Ne tulee huomioida  asemakaavassa ja kaavakartan määräyksissä. Maarinmaanpuiston laakson pohjoisosaa ei tule muokata siistiksi puistoksi vaan toteuttaa villiä hoitamattomuutta. Mutkittelevat, luonnon tarkkailuun ja rauhoittumiseen houkuttelevat kapeat polut sopivat sinne parhaiten niin aikuisille kuin lapsille. 

Laakson viheralueita ei tule kaventaa tällä alueella, jolla on rikasta luonnon monimuotoisuutta ja joka tarjoaa mielenkiintoista viheraluetta asukkaille muun louhitun ja kivisen asuinympäristön vastapainona. Kaavaluonnos kuitenkin esittää talojen sijoittamista osin tasaiseen laaksoon paljaiden migmatiittikallioiden kohdalla. Rakennusmassojen vähentäminen ja uudelleen sijoittelu niin, että migmatiittikallio säilyy laajasti ja viheralue ei kapene, on suunniteltava ennen kaavaehdotusta.

Sammakkolammikot ja sammakot on kartoitettava 

Maarinmaanpuiston laaksossa sijaitseva, luonnollisesti kehittynyt lammikko, tai lammikot, on todennäköisesti ollut laaksossa aina jossain muodossa. Ampumaradan vaikutus sammakkolampeen ei tosin ilmene kaava-aineistosta.

Lammikon/lammikkojen vesitasapaino on säilynyt rinteiltä valuvan veden ansiosta ja oja, joka kulkee laaksossa, ei ole kuivattanut lampea/lammikoita. Omastadi-hanke kiinnitti huomiota sammakkolampeen hienosti.

Sammakkolammikkoa ei tule siirtää toiseen paikkaan, koska vastaavan sammakkoja miellyttävän kutulammen luominen on vaikeaa.

Vaadimme asiantuntijan tekemän sammakkoeläinkartoituksen tilaamista pikaisesti kaavoituksen tueksi. Siinä on myös selvitettävä eri sammakkoeläinlajien mahdolliset talvehtimis- ja vaellusreitit sekä niille tärkeät niittyalueet, jotka on säilytettävä kaavoituksessa sekä huomioitava luonnonhoidossa. Helsingissä on ympäri kaupunkia useita kartoittamattomia hyviä sammakkolampia ja -ojia, jotka ovat kuitenkin asukkaiden tiedossa. 

Viimeksi heikennettiin ja osin tuhottiin merkittäviä, kartoittamattomia sammakko-ojia Fingridin maanalaisen kaapelin työmaalla Hallainvuoren juurella Viikissä. Jos sammakkokohde olisi ollut ajoissa tiedossa, sammakoille olisi voinut rakentaa korvaavia lammikoita viereiselle niitylle. Toivottavasti sama ei toistu Maarinmaanpuistossa.

Virkistystä ja hyvinvointia vihreästä

Luonnon hyvinvointivaikutukset tunnetaan tänään paremmin kuin Viikinmäen kukkulakaupunkia suunniteltaessa viime vuosituhannella. Laakson viheralueet ovat varmasti jatkossakin asukkaille tärkeitä virkistäytymiseen ja pienille tapahtumille. Niiden laajuus on säilytettävä ja lisättävä luonnon monimuotoisuutta.

Mutta myös metsät ovat hyviä leikkipaikkoja ja leveät metsäiset reitit houkuttelevia  Kuurinmaanpuistoa ja Vantaanjokea kohti. Kaava-alueen metsiä on säilytettävä enemmän kuin mitä kaavaluonnos esittää.

Kukkulakaupungin idean päivittäminen, luontoa lisää

Kaiken kaikkiaan vanha Viikinmäen kukkulakaupungin idea tulee päivittää vastaamaan tämän päivän tietämystä, arvoja ja tarpeita. Niitä ovat luonnon monimuotoisuuden lisääminen Helsinkiin, lajikadon torjuminen paikallisesti, viheralueiden ja latvuspeittävyyden ekosysteemipalvelut muun muassa paikallisen ilmaston viilentäjinä. Sen sijaan asemakaavan muutoksella halutaan nyt rakentaa kukkulakaupunkia entistä tiiviimmin ja asukasmäärää kasvattaen. Sen seurauksena viheralueet ja puusto vähenisi niin, että lähiluontoa ei riitä kaikille asukkaille. Samalla jäljelle jäävä luonto kuluu ja heikkenee. Lähiluonnosta nauttiminen kuuluu kuitenkin kaikille samanarvoisesti.

Helsingissä 6.3.2026,

Juha Karsikas
puheenjohtaja
Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry

Anders Backström
järjestösihteeri
Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry