Mielipide Degermossan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta

Lausunnot ja kannanotot

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys antoi mielipiteen Degermossan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta 15.12.2025.

Annoimme mielipiteen Degermossan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta 15.12.2025.

Mielipide Degermossan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta (diaarinumero HEL 2025-008385)

Östersundomin kaavoituksen ensimmäinen vaihe mahdollistaa pientalovaltaisen, arvokkaat luontoalueet ja ekologiset yhteydet säästävän rakentamisen, jota Helsingin luonnonsuojeluyhdistys on kannattanut osayleiskaavaprosessissa lähettämissään mielipiteissä. Täydennysrakentaminen tulee kuitenkin rajoittaa nykyisiin jo rakennettuihin tontteihin. 

Lisäksi Östersundomin luontoon kohdistuva, kasvava virkistyskäyttö ja sen myötä luonnon kuluminen edellyttävät luontoa säästäviä ja ennallistavia pikaisia ratkaisuja ja rakenteita maastoon.

Toivottavasti myös osayleiskaavaehdotus huomioi luonnon monimuotoisuuden ja kantokyvyn suhteessa rakentamiseen ja luonnossa ulkoiluun, jonka hyvinvointivaikutukset ovat laajasti tunnettuja. Osayleiskaavan luonnoksessa esitettyjen eläimille tarkoitettujen vihersiltojen rakentaminen on välttämätöntä toteuttaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ennen muuta rakentamista, että eläimet ehtivät tottua käyttämään niitä. 

Degermossan asemakaava-alueella on syytä rajoittaa täydennysrakentaminen nykyisille tonteille, joilla on jo pientaloja. Etenkin kaupungin omistamat rakentamattomat tontit tulee muuttaa virkistysalueeksi, joilla on myös suojelumerkintä etenkin Korsnäsinpuron ympäristössä.

Asemakaavassa on ohjattava jo rakennettujen tonttien täydennysrakentamista niin, että se aiheuttaa mahdollisimman vähän reunavaikutusta tonttien viereisillä arvokkailla metsä-, kääpä- ja lintualueilla. Tähän ohjaa esimerkiksi kaavamääräys jättää ja istuttaa puita tonttien metsään rajoittuvaan osaan niin, että tontit liittyvät luontevasti osaksi metsää. 

Korsnäsinpuro, joka virtaa kaava-alueen vieressä, on äärimmäisen uhanalainen luontotyyppi ja sen edustajana hyväkuntoinen. Puron kumpaankin reunaan on välttämätöntä jättää 30-50 m suoja-alue turvaamaan puroluontoa. Tärkeää on myös luonnon monimuotoisuus, joka on erityisen rikasta purojen reuna-alueilla, joissa eri luontotyypit kohtaavat. Puronvarsi toimii aina myös ekologisena yhteytenä. Näin ulkoilutietä tai -polkua ei tule rakentaa lähelle Korsnäsinpuroa.

Läheisistä luontoarvoista mainittakoon myös geologisesti arvokas Långkärrsberget. Kallioalue kuuluu uuteen luonnonsuojelualueohjelmaan kuten Degermossan kaava-alueen itäpuoliset metsät laajasti. Luonnonsuojelualueen kulunohjaukseen ja arvokkaiden luontokohteiden turvaamiseen on ryhdyttävä viipymättä, vaikka perustaminen tapahtuu myöhemmin.

Itä-länsisuuntaisen ekologisen yhteyden säilyminen Degermossan kaava-alueen suunnalta Ultunan ja Storträskin suuntaan herättää huolta osayleiskaavahankkeessa. Degermossan asemakaavatyössä on tuettava kaikin tavoin ekologisia yhteyksiä Landbon pohjoispuolella.

Liitteenä Olli Mannisen kaava-alueella tekemä tuore kääpäkartoitus.

Helsingissä 15.12.2025,

Eeva Rantala
puheenjohtaja
Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry

Anders Backström
järjestösihteeri
Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry

Ajankohtaista