Kannanotto kaupunkiympäristölautakunnalle Stansvikinkallion itäosan asemakaavaehdotuksesta

Lausunnot ja kannanotot

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys yhdessä Kaadetaan kaava, ei metsää -kampanjan kanssa lähetti kannanoton Helsingin kaupunkiympäristölautakunnalle Stansvikinkallion itäosan asemakaavaehdotuksesta 29.5.2026.

Kuva: Aino Juvonen

Lähetimme yhdessä Kaadetaan kaava, ei metsää -kampanjan kanssa kannanoton Helsingin kaupunkiympäristölautakunnalle Stansvikinkallion itäosan asemakaavaehdotuksesta 29.5.2026.

Hyvät kaupunkiympäristölautakunnan jäsenet ja varajäsenet,

Stansvikinkallion itäosan asemakaavan muutosehdotus on kaupunkiympäristölautakunnan esityslistalla 2.6.2026. Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ja Luontoliiton metsäryhmän Kaadetaan kaava, ei metsää -kampanja ovat tutustuneet kaavaluonnokseen ja kirjoittaneet siitä seikkaperäisen mielipiteen maaliskuussa. Se on edelleen relevantti ja luettavissa täällä: https://www.sll.fi/helsinki/ajankohtaista/mielipide-stansvikinkallion-itaosan-asemakaavaluonnokseen/

Nollavaihtoehto on luonnon kannalta paras

Vaikka uusi kaavaluonnos, jossa rakentamista on vähennetty huomattavasti, on merkittävä parannus alkuperäiseen asemakaavaan verrattuna, kannatamme kuitenkin nollavaihtoehtoa, sillä uudelleenarvioidulle alueelle vanhaan luonnonmetsään ei tule luontoarvojen vuoksi osoittaa lainkaan rakentamista. Rakentamisen vähentäminen ei poista sitä tosiasiaa, että Stansvikin metsään sijoittuvat rakennukset sijoittuisivat vanhaan luonnonmetsään, joita Suomessa on jäljellä häviävän vähän. Sen lisäksi, että rakentaminen hävittää altaan luontoa, ongelmiksi muodostuvat myös rakentamisen reuna- ja estevaikutukset sekä metsän kutistuminen ja kuluminen, jotka haittaavat lajien ja luontotyyppien selviytymismahdollisuuksia. 

Pidämme hyvänä muutoksena sitä, että kaavaluonnoksessa suurin osa asemakaavasta on merkitty VL/s-lähivirkistysalueeksi, jonka luontoarvojen ja maisemallisten arvojen tulee säilyä tai parantua. Ekologisen yhteyden säilyminen sekä luontoalueen eheyden ja metsä- ja suoluonnon monimuotoisuuden parantaminen ovat kannatettavia tavoitteita, mutta nähdäksemme kaavaluonnos on tavoitteiden kanssa monilta osin ristiriidassa. 

Kaavaluonnoksen talot sijoittuvat luontoarvoiltaan rikkaille alueille

Kaavaluonnoksen materiaaleihin sisältyvän Laajasalon länsiosan metsäalueiden monimuotoisuuden arvioinnin (Faunatica 2023) mukaan kaava-alueen metsäluonto on luontoarvoindeksiltään suurimmaksi osaksi kohtalaisen korkeaa tai korkeaa – siis selvityksen kahta korkeinta luokkaa.

Raportissa todetaan selvitysalueen korkeimpien luontoarvoindeksilukemien (22,4) sijaitsevan Stansvikissa runsaslahopuustoisella kangasmetsäkuviolla (124). Juuri tässä kohdassa sijaitsevat Varisluodonkadun varteen ehdotetut korttelit 49332 ja 49342 (kuvioiden 124 ja 123 kohdalla) sekä suunniteltu Katinpaadenpolku, joka lähtisi Varisluodonkadulta metsään. On selvää, ettei kyseiseen kohtaan luontoarvojen vuoksi tule rakentaa.

Myös asemakaavan koillisnurkkaan esitetty kortteli AK 49340 sijoittuu vanhaan luonnonmetsään luontoarvoindeksiltään kohtalaisen korkeaksi arvioidulle alueelle lähelle sara- ja varpukorpea. Kohdassa kasvaa kaava-alueen korkeimpia kuusia ja kilpikaarnamäntyjä, jotka ovat myös maisemallisesti ja metsän tunnun kannalta tärkeitä. Kaavaluonnoksessa korostetaan sara- ja varpukorven säilyttämistä ja ennallistamista, mikä onkin hyvä, sillä molempia löytyy Helsingistä alle kymmenen. Esitämme huolemme korttelin AK 49340 rakentamisen mahdollisista haitallisista vaikutuksista vieressä sijaitsevien, toisiinsa kytkeytyvien korpien vesitalouteen. 

Lepakkoselvitys on puutteellinen

Kaava-aineiston lepakkoselvitys (Ramboll 2025) on olennaisilta osin puutteellinen, eikä sitä voida pitää alueidenkäyttölain 9 §:n mukaisena riittävänä selvityksenä, jonka perusteella voisi arvioida kaavan vaikutukset lepakoihin kattavasti. Selvityksen puutteista huolimatta alueelle on tehty II luokan lepakkoalueen rajaus. Tällainen alue rinnastetaan LUOPAS-oppaan arvoluokkaan 2. Kyseinen lepakkoalue on kuitenkin kaavassa osoitettu osin rakentamiseen. Tämä on ristiriidassa AKL:n 54§:n kanssa, jonka mukaan luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Tärkeä lepakkoalue on ilmiselvästi asemakaavoituksessa tällainen erityinen luontoarvo.  (Tarkemmat tiedot ja lähteet mielipiteessä.)

Kaikkien Stansvik

Kaavaluonnoksessa esitetään Stansvikinkallion asemakaava-alueella sijaitsevan Uusikylän kesämaja-alueen rakennusten purkamista. Emme näe kesämajojen purkamista tarpeellisena luonnon tai kaavan osoittaman käyttötarkoituksen kannalta, emmekä näin ollen kannata sitä. Kesämajatoiminta ei ole ristiriidassa lähivirkistysalueen kaavamerkinnän kanssa, kuten esimerkiksi Kivinokassa on nähtävissä. Kun kaava ei enää osoita rakentamista Uusikylän alueelle, ei tarvetta kesämajojen purkamiselle ole.

Kannustamme suunnittelemaan Stansvikin kartano- ja puistoalueen sekä metsän virkistyskäyttöä osallistavan demokratian keinoin, jotta alueen eri sidosryhmät tulevat kuulluiksi ja voivat tunnistaa yhteisiä intressejä, joiden kautta aluetta saadaan kehitettyä kaikkien yhteisenä ympäristönä. Stansvikiin sopisi hyvin esimerkiksi Harakan luontokeskuksen tyylinen lasten ja nuorten luontotalo, joka tarjoaisi luontotietoa ja -kokemuksia. Se palvelisi hyvien julkisten yhteyksien päässä Kruunuvuorenrannan koulun lisäksi muitakin kouluja ja päiväkoteja.

Helsingissä 29.5.2026

Juha Karsikas
puheenjohtaja
Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry

Anders Backström
järjestösihteeri
Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry

Aino Juvonen
kampanja-aktiivi
Kaadetaan kaava, ei metsää -kampanja
Metsäryhmä
Luontoliitto ry

Ajankohtaista