Mielipide Patterimäen itäosan uusista suunnitelmista

Helsingin kaupunki suunnittelee uutta asuinrakentamista Pitäjänmäelle Patterimäen itäreunaan. Helsingin luonnonsuojeluyhdistys kommentoi tässä mielipiteessä suunnitelmia, joista on kerätty mielipiteitä Kerrokantasi-kyselyssä 6.11.2023 asti.

Kahden viitesuunnitelman aluerajaus ja ongelmat ovat samat kuin osallistumis- ja arviointivaiheessa. Siksi toistamme 24.3.2023 lähettämämme mielipiteen vaatimuksineen (ks. liite tai linkki: https://www.sll.fi/helsinki/2023/04/06/mielipide-pitajanmaen-patterimaen-itaosan-asemakaavan-muutoksen-osallistumis-ja-arviointisuunnitelmasta/)

Nyt, kun uuden Patterimäen luonnonsuojelualueen hoito- ja käyttösuunnitelma on juuri laadittu, on ristiriitaista edistää kaavaa, joka esittää luonnonsuojelualueen arvokkaat kalliokedot ja kasvillisuusalueen käytännössä kerrostalopihojen jatkeena. Tulevan luonnonsuojelualueen kedot ovat Helsingin merkittävimpiä kallioketoja. Kalliokedot ovat luontotyyppeinä erittäin kulutusherkkiä, ja Patterimäellä ne kuluisivat lisääntyvän ulkoilun seurauksena.

Liito-oravan ydinalueen päälle rakentamisesta poikkeusluvan turvin on tullut Helsingissä käytäntö, joka on nyt pysäytettävä jo kaupunkistrategian vastaisena. Patterimäen ympäristön liito-oravakanta on juuri toipumassa Raide-Jokerin rakentamisen aiheuttamista menetyksistä ja häiriöistä. Raide-Jokerin liikenteen vaikutuksista ei ole vielä tietoa. Elinvoimaisen ydinalueen tuhoaminen aiheuttaisi todennäköisesti liito-oravakannan heikentymistä laajemmalla alueella.

Kaava-alueen eteläinen talorivi supistaisi etelä- ja koillisreunan suosittua viheraluetta ja tärkeää metsäistä viheryhteyttä, johon Helsingin liito-oravaverkosto 2019 selvityksessä (2020) on esitetty liito-oravaverkoston yhteistarvetta. Viheryhteyden tukkiminen rakentamisella tukkisi samalla koko Pajamäkeä kiertävää metsäistä virkistysreittiä. Viheralueiden murentaminen reunoilta ulottaa reunavaikutuksen syvemmälle metsään eikä edusta kestävää kaupunkisuunnittelua.

Rakennusalalla ja sen perustana olevassa kaavoituksessa tulee huomioida nykyistä vahvemmin lajikato ja kamppailu luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseksi sekä ilmastonmuutoksen ratkaisemiseksi. Ihmiset kiinnittävät yhä enemmän huomiota siihen, miten heidän kotinsa ja asumisensa vaikuttaa luonnon monimuotoisuuteen ja ilmastonmuutokseen. Uusien rakennusten ja asuinalueiden ympäristösertifikaattien sekä rakennusyritysten, rakennuttajien ja kuntien ympäristöohjelmien tulee vasta tähän arvojen muutokseen.

Helsingissä 6.11.2023

Noora Kaunisto

puheenjohtaja, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry

Emilia Pippola

järjestösihteeri, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry