Kannanotto Stansvikinkallion asemakaavan uudelleenarvioinnista valtuustolle
Lähetimme 2.3.2021 Stansvikin kyläyhdistyksen ja Kaadetaan kaava, ei metsää! -kampanjan kanssa Helsingin kaupunginvaltuustolle kannanoton koskien Stansvikinkallion asemakaavan uudelleenarviointia:
Arvoisat kaupunginvaltuuston jäsenet ja varajäsenet
Helsingin luonnonsuojeluyhdistys, Luonto-Liiton Metsäryhmän Kaadetaan kaava, ei metsää! -kampanja ja Stansvikin kyläyhdistys ovat huolissaan siitä, kuinka kaupunkistrategian kirjaukset luonnon monimuotoisuuden ja metsäluonnon turvaamisesta tulevat huomioiduiksi Stansvikinkallion asemakaavan uudelleenarviointiin liittyvissä päätösehdotuksen perusteluissa, kun kolmea Stansvikinkallion asemakaavan uudelleenarviointia koskevaa valtuustoaloitetta käsitellään. Toivomme valtuuston huomioivan seuraavat kommenttimme ja pyyntömme, kun valtuusto käsittelee aloitteita tänään 2.3.2022 (asiakohta 7).
Kaupunkistrrategian vaatimus on mielestämme vahvasti luontoarvonäkökulmaa ja luontoasiantuntemusta korostava: ”Uudelleenarvoidaan Stasvikinkallion asemakaava metsäluonnon arvojen näkökulmasta.”
Virkamiesten ja valtuutettujen vastaus kysymyksiimme on prosessin alusta alkaen ollut, että uudelleenarviointi sisältää myös luontoarvojen kartoitukset. Siksi ihmetystä ja huolta herättää etenkin seuraava kohta päätösehdotuksen perusteluissa:
”Alueen luontoarvoja on kaavan laadinnan yhteydessä selvitetty laajasti ja tietoja on täydennetty lisäselvitystarpeiden ja uusien havaintojen mukaan. Stansvikinkallion ja Stansvikin alueella luontoarvot on poikkeuksellisen kattavasti selvitetty lajien näkökulmasta. Arvokkaimmat luonto ja maisema-alueet on rajattu rakentamisen ulkopuolelle. Tähän mennessä tehdyssä arvioinnissa ei ole noussut erityisiä luontoarvoihin liittyviä syitä asemakaavan mukaisen ratkaisun muuttamiseksi.”
Katsooko kaupunginvaltuusto, että avatussa asemakaavassa ei ole muutettavaa luontoarvojen huomioimisessa ja rakennettavan alueen sijainnissa? Tehdäänkö luontoarvojen kartoitukset, joihin kaupunkistratregia selvästi velvoittaa? Pyydämme ystävällisesti selvitystä ja vastausta näihin kysymyksiin.
Liitteen 7 kartasta käy ilmi, että Stansvikinkallion asemakaava on suurelta osin ydinmetsäksi merkityllä alueella. Metsä- ja puustoinen verkosto. Opas verkoston huomioimiseksi Helsingin kaupunkisuunnittelussa.-oppaassa (2019) ydinmetsiksi määritellään metsäalueet, jotka ovat pinta-alaltaan vähintään 4 hehtaaria ja halkaisijaltaan vähintään 100 metriä. Niiden säilyttäminen ja muihin metsäisiin alueisiin kytkeytymisen vahvistaminen on suunnitteluohjeiden mukaan ensisijaista. Miksi siitä huolimatta ydinmetsän päälle rakennetaan? Pyydämme ystävällisesti selvitystä ja vastausta tähän kysymykseen, sillä metsien kytkeytyneisyys on tärkeää luonnon monimuotoisuudelle ja luontokadon hillitsemiselle. Suomessa luontokatoa tapahtuu erityisesti metsissä. Metsäverkoston säilyttäminen ja metsien luontaisen vanhenemisen salliminen nimetään Helsingin kaupunkistrategiassa keskeiseksi tavoitteeksi, kuten myös asukkaiden lähiluonnon turvaaminen.
Lausuntoehdotuksessa väitetään – mielestämme perusteettomasti – Kruunuvuorenrannan lähiympäristön yhteenniputetun metsäisen ja puustoisen alueen riittävän metsäverkostolle ja asukkaiden virkistysmetsiksi ilman Stansvikinkallion kaava-aluetta. Stansvikinkallion kaava-alue on kuitenkin tärkeä osa Sipoonkorvesta alkavaa ekologista yhteyttä sekä paikallista luonnon monimuotoisuuden keskittymää, jolla on merkitystä koko kaupungin tasolla.
Kruunuvuorenrannasta on tulossa koti 13 500 asukkaalle, jotka edustavat kaupungin suunnitelmien mukaan kaikkia sosioekonomisia ryhmiä. Tämä tarkoittaa nykytilanteessa, että Stansvikinkallion kaltainen lähiluonto tulee olemaan monille asukkaille ja perheille ainoa mahdollisuus tavoittaa metsäinen virkistysalue. Ympäristöoikeudenmukaisuuden ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden toteutumisen takia on tärkeää säilyttää Kruunuvuoren, Borgströmin puiston ja Stansvikin alueen jäljellä olevat metsät ja metsäyhteydet. Tässä on hyvä huomioida, että nämä metsät ovat jo nyt hyvin suosittuja. Niille tullaan ulkoilemaan laajasti Kaakkois-Helsingistä, mutta myös muualta.
Haluamme vielä muistuttaa, että kaupungin yleisissä tontinvarausehdoissa todetaan seuraavasti:
”Tontit suunnitellaan ja toteutetaan varauksensaajan kokonaisvastuuperiaatteella. Kaupunki ei vastaa varauksensaajalle mahdollisesti aiheutuvista vahingoista, haitoista eikä kustannuksista, mikäli varauksensaajan hankkeen toteuttamisen edellyttämä asemakaavan muutos ei tule voimaan tai tontteja ei muutoin saada rakentamiskelpoiseksi varauksen saajan hankkeen toteuttamisen edellyttämässä aikataulussa.”
Miten edellä mainittu varausehtojen kohta tullaan huomioimaan päätöksessä? Tulkitsemme sen tarkoittavan, että kaavan uudelleenarviointi on mahdollinen myös varattujen tonttien kohdalla jo kaupunkistrategian hengessä. Uudelleenarviointiin liittyen olemme laatineet myös konkreettisen vaihtoehdon: https://www.sll.fi/helsinki/2021/12/12/kannanotto-stansvikinkallion-asemakaavan-uudelleenarvioinnista-konkreettinen-vaihtoehto/
Vetoamme valtaanne uudelleenarviointiin liittyen. Päättäjinä teidän tulee olla ennen kaikkea kaupunkilaisten ja heidän lähiluontonsa, ei rakennuttajien, asialla.
Helsingissä 2.3.2022
Antti Halkka
puheenjohtaja, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry
Emilia Pippola
järjestösihteeri, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry
Aino Juvonen
kampanjakoordinaattori, Kaadetaan kaava, ei metsää! -kampanja
Maija Wilskman
varapuheenjohtaja, Stansvikin kyläyhdistys ry