Mielipide Kumpulanmäen asemakaavan tarkistetusta osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta
Helsingin luonnonsuojeluyhdistys on jo syksyllä 2019 kommentoinut kaavahanketta kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta annetussa kriittisessä mielipiteessä. Samana syksynä yhdistys dokumentoi alueen luontoarvoja kaavaryhmän maastokäynnin muodossa.
Nyt nähtäville tuotu aineisto sisältää käytännössä samat ongelmat kuin syksyn 2019 aineisto, mistä syystä joudumme valitettavasti uusimaan edellisen mielipiteemme asiasisällön lähes sellaisenaan. Joitakin lisähuomioita on kuitenkin sisällytetty koskien mm. voittanutta kutsuarkkitehtuurikilpailun vaihtoehtoa.
Yleistä suunnittelualueesta ja kaavaillusta rakentamisesta
Kumpulanmäen metsäselänne on kaupunkikuvallisesti erittäin merkittävä johtuen näkyvästä sijainnista keskeisen liikennekadun (Kustaa Vaasan tie) varrella. Metsäinen selänne erottuu huomattavan selkeänä mm. raitiovaunuissa ja busseissa matkustaville, ja se lienee tästä syystä Helsingin näkyvin vaahterametsikkö. Rinteen kaupunkikuvalliset arvot ovat huomattavat. Lisäksi metsäalueella on merkittäviä luontoarvoja, jotka antavat vankat perusteet sen säilyttämiselle.
Kaava-aluetta on jonkin verran muutettu alkuperäisestä. Sinänsä ymmärrettävä Dynamicum-rakennuksen tontin kattavampi sisällyttäminen hankealueeseen saattaa lisätä mahdollisen lisärakentamisen välillisiä haittoja ko. lisäysalueen lounaispuolisiin erittäin edustaviin jalopuumetsiin (Vanhankaupungin, Kumpulan, Toukolan ja Koskelan vuosien 2017-2026 luonnonhoitosuunnitelman arvometsäkuvio 154, 1,42 ha).
On hienoa, että kaavahanke sisältää myös viherrakenteen kannalta aidosti merkittävän ”korjaavan” ratkaisun eli voimassa olevan asemakaavan mukaisen joukkoliikennekadun kaavoittamisen puistoalueeksi.
Arkkitehtuurikutsukilpailun voittaneesta vaihtoehdosta
Tuomariston valitsema vaihtoehto (Kaupungin portailla, tiedon portailla) on luonto-, maisema- ja virkistysarvojen kannalta esillä olleista vaihtoehtoista vähiten haitallinen. Useimmat muut vaihtoehdot olisivat ohjanneet uutta rakentamista lounaassa pidemmälle arvokkaan jalopuumetsäalueen sisälle. Nyt valittu vaihtoehto ei sekään ole ongelmaton eli haittojen vähentäminen siedettävälle tasolle edellyttää esitetyn rakentamisen olennaista keventämistä Hämeentiehen / Kustaa Vaasan tiehen rajautuvan metsäalueen osalta. Olennaisinta luontovaikutusten saattamiseksi siedettävälle tasolle on säästyvän metsäalueen laajentaminen hankealueen lounaisosassa.
Kaava-aineistoon ei sisälly minkään tasoista luontovaikutusten arviointia, vaikka mm. Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen syksyn 2019 mielipiteestä hyvin selvästi tällaisen tarve hahmottuu. Jää täysin epäselväksi, onko käydyn arkkitehtuurikilpailun vaihtoehtojen laadinnassa tai niiden arvioinnin yhteydessä lainkaan arvioitu ehdotusten vaikutuksia kaava-alueen etelälounaisosan jalopuustoiseen metsäselänteeseen. Asiallinen luontovaikutusten arviointi pitäisi olla osa minkä tahansa luontoalueelle osoitetun rakentamisvaihtoehdon toteuttamiskelpoisuuden arviointia.
Kumpulan jalopuumetsien merkityksestä
Kumpulan alueella on säilynyt Helsingin ja jopa Suomen oloissa merkittävä jalopuustoisten metsien keskittymä. Yhteensä jalopuuvaltaisia tai vähintäänkin runsaasti jalopuita sisältäviä metsiköitä lienee Kumpulan alueella selvästi yli 10 hehtaaria. Pääosa näistä metsistä on ns. vaahteralehtoja, joissa kokonaan tai pääosin luontaisesti kehittynyt vaahtera on joko metsikön valtapuu tai esiintyy merkittävällä osuudella muun sekapuuston joukossa. Uusimmassa (2018) luontotyyppien uhanalaisarvioinnissa tällaisten vaahteralehtojen kokonaismääräksi Suomessa on arvioitu vain noin 270–500 hehtaaria. Luontotyyppinä vaahteralehdot on arvioitu koko maassa silmälläpidettäviksi (NT). Lisäksi Kumpulan alueella, todennäköisesti myös hankealueella, on jonkin verran luontotyyppeinä vaarantuneiksi (VU) luokiteltuja jalopuustoisia kangasmetsiä.
Jalopuustoisten metsien merkittävä kokonaispinta-ala antaa asiaperusteet luonnehtia Kumpulan jalopuustoisten metsien keskittymää jopa valtakunnallisesti merkittäväksi. Lukuisat keskittymän osakohteet täyttävät lisäksi Uudenmaan liiton asiantuntijatyönä laatimien vähintään maakunnallisten luontoalueiden kriteerit (https://www.uudenmaanliitto.fi/files/6297/Luonnonymparistojen_arvottamisen_kriteeristo_Uudellemaalle_E119.pdf).
Koska jalopuustoisten lehtojen pinta-ala on valtakunnallisesti pieni, Helsingillä voidaan katsoa olevan eräänlaista erityisvastuuta huolehtia siitä, että edes edustavimmat ja laajimmat jalopuustoiset lehdot säilyisivät kaavoituksessa. Nyt näin ei tapahdu varsinkaan Helsingin nimikkopuun vaahteran vallitsemien lehtojen osalta.
Hankealueen metsien luonteesta ja luontoarvoista maastokäynnin sekä kaupungin oman luonnonhoitosuunnitelman perusteella
Pääosan hankealueesta muodostava Kustaa Vaasan tien ja Pietari Kalmin kadun välinen metsäinen rinne on eri-ikäistä lehtimetsää kasvavaa lehtoa. Erityisen runsaasti metsissä kasvaa nuorta ja varttunutta vaahteraa. Muita runsaita puulajeja ovat rauduskoivu, haapa, raita ja tuomi. Lisäksi tavataan jonkin verran jalavia ja pähkinäpensasta. Lahopuuta on paikoin muodostunut kaupungin palstalle mainittavasti.
Erityisen arvokas ja edustava on Helsingin kaupungin omistama osa metsäalueesta eli metsäselänteen eteläosa. Metsikön puusto on eri-ikäistä ja pääosin luontaisesti kehittynyt. Vaahtera on metsikön valtapuu.
Kaupungin omistamaan kiinteistöön koillis- ja pohjoispuolelta liittyvät metsät ovat ilmeisesti Helsingin yliopiston omistuksessa. Näiden metsien pienpuustoa on hoidettu viime vuosina kaupungin metsiä aktiivisemmin, mutta pääosalla alueesta vallitsevat silti melko monipuoliset vaahteraa, raitaa ja muuta lehtipuuta kasvavat lehtometsät. Lähtökohtaisesti metsät ovat jo nykyisellään hyvä tukialue kaupungin omistamille arvokkaimmille metsille.
Kaupungin omistama osa hankealueesta on todettu luonnonsuojelullisesti arvokkaaksi jalopuumetsäksi Vanhankaupungin, Kumpulan, Toukolan ja Koskelan vuosien 2017-2026 luonnonhoitosuunnitelmassa. Merkittävien luontoarvojen vuoksi kaupungin omistama metsikkö on nostettu kyseisessä suunnitelmassa myös arvometsien (C5) hoitoluokkaan.
Luonnonhoitosuunnitelman kuviotietojen perusteella rakentamisen alle osin jäävällä (itäosa) suunnitelmakuviolla 158 (1,42 ha) on suunnitelman tekoaikana kasvanut muun lehtisekapuuston joukossa keskimäärin 42-vuotiaita vaahteroita 31 kuutiometriä/ha (runkolukuna 70 kpl/ha, keskimääräinen rinnankorkeusläpimitta 28 cm) ja keskimäärin 32-vuotiaita vaahteroita 83 kuutiometriä/ha (runkolukuna 200 kpl/ha, keskimääräinen rinnankorkeusläpimitta 10 cm). Yhteensä kuviolla on siis kuviotietojen perusteella ollut jo viitisen vuotta sitten rinnankorkeusläpimitaltaan 10-28 cm vaahteroita peräti 378 kpl. Puumaisten vaahteroiden huomattava kokonaismäärä ja kuvion puuston luonnontilaisen kaltainen rakenne tekee siitä itsestäänselvästi arvokkaan jalopuumetsän. Todennäköisesti se on myös luonnonsuojelulain 29 § kriteerit täyttävä jalopuumetsikkö. Kuvion arvoa lisää lisäksi sen sijoittuminen osaksi Kumpulan jalopuumetsien keskittymää.
Muuta
Helsingin luonnonhoitosuunnitelmien yhteydessä arvokkaiksi tunnistettujen jalopuustoisten metsiköiden huomiotta jääminen Helsingin luontotietojärjestelmässä on tiedetty ongelmaksi jo vuosia. Muutamia vuosia sitten Helsingin luonnonhoidon työryhmässä päädyttiin kaikkien osallistujien tukemaan ratkaisumalliin, jossa kaupungin luonnonhoidon suunnittelussa arvokkaaksi todetut jalopuumetsiköt lisätään luontotietojärjestelmään arvokkaina kasvi- tai luontotyyppikohteina.
Ilmeisesti resurssisyiden takia tiedonsiirtoa ei ole viidessä vuodessa tapahtunut. Kumpulanmäki edustaa esimerkkiä alueesta, jonka osalta näin olisi kannattanut toimia. Tällöin jo kaavahankkeen alkuvaiheessa olisi alkeelliset pohjatiedot kaupungin omistaman hankealueen osan merkittävimmistä luontoarvoista.
Jatkotoimenpiteet
- Esitämme, että kaupunki selvittää hankealueen metsien merkityksen luontotyyppien suojelun sekä luonnonsuojelulain 29 § luontotyyppisuojelun kannalta. Perusteita saattaa olla myös harkittuun lahopuulajiston selvittämiseen. Selvitykset on syytä tehdä ennen kuin kaavaluonnos tai -ehdotus tuodaan osallisten nähtäville.
- Esitämme, että kaavan jatkotyöstössä rakentamiskaavailujen ulkopuolelle rajataan Kustaa Vaasan tien ja Pietari Kalmin kadun välisen rinteen jalopuustoinen metsäselänne. Merkittävien luontoarvojen takia metsäalue on syytä kaavoittaa lähivirkistysalueeksi, joka on luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä (VL/luo tai VL/sl).
- Esitämme, että kaupunki välittömästi korjaa vakavan tiedonsiirto-ongelman ja varmistaa, että kaupungin itsensä tuottama paikkatietomuodossa oleva ja arvokkaimpia jalopuumetsiköitä koskeva luontoaineisto saadaan mukaan luontotietojärjestelmän tietoihin sekä osaksi kaava- ja hankesuunnittelua.
- Esitämme, että kaupunki huomioi suunnitelmassa myös luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen vaikutukset ihmisten terveyteen. Kumpulanmäki on erittäin pahalla melu- ja pölysaastealueella
Helsingissä 30.6.2021